Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Kantasolulaboratorio

FM Marja Koskuvi, väitös 4.2.2022: Tutkimus kaksosten soluilla valotti uudella tavalla skitsofrenian syntyä

Neurotieteiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöskirjassani tutkin skitsofrenian syntyyn vaikuttavia geeni-ilmentymisen muutoksia ja toiminnallisia eroja potilaista johdetuista indusoiduista pluripotenteista kantasoluista (iPS-soluista) valmistetuilla solumalleilla. Eläviä aivosoluja on käytännössä mahdotonta eristää potilaista, ja siksi aivosairauksista ja niiden synnystä tiedetään vähän. Skitsofrenian kehittymiseen on liitetty useampi sata geneettistä riskitekijää, jotka edesauttavat häiriön puhkeamista aikuisiällä. Kuitenkaan sairastumisen perimmäinen syy ei ole tiedossa. Käyttämiimme solumalleihin saatiin soluja identtisiltä kaksosilta, joista vain toisella on diagnosoitu skitsofrenia. Täten pystyimme rajaamaan löydöksemme tarkemmin juuri skitsofrenian puhkeamiseen johtaviin geenien ilmentymisen eroihin.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tunnistimme useita skitsofrenian puhkeamiseen ja sairastumisen riskiin liittyviä geenien ja proteiinien ilmentymisen muutoksia iPS-materiaalissamme. Havaitsimme skitsofreniaa sairastavan hermosoluissa toiminnallisia muutoksia, joita antipsykoottinen lääke klotsapiini hillitsi. Myös pelkästään sairaat aivojen tukisoluihin kuuluvat astrosyytit saivat terveiden potilaiden iPS-hermosolut muuttamaan toimintaansa. Pienellä aineistollamme löysimme myös vahvasti skitsofreniaan liittyviä sukupuolisidonnaisia ilmentymisen ja toiminnan eroja soluista.

Miten tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Väitöstutkimus toi lisätietoa skitsofrenian syntyyn johtavista muutoksista. Löydöksemme täydentävät olemassa olevaa dataa ja tuovat lisätietoa vähemmän tunnetuille osa-aluille, kuten astrosyyttien rooliin skitsofreniassa, sukupuolieroihin ja soluväliainetilan koostumuksen merkitykseen skitsofrenian kehityksessä. Kehitettyjä solumalleja voidaan hyödyntää esimerkiksi potentiaalisten lääkkeiden testaukseen tulevaisuudessa ja tuottamaamme sekvenssidataa voi vapaasti käyttää lisätutkimuksissa.

Mitkä olivat kesksiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Kahdessa ensimmäisessä osatyössä tutkimme transkiptomiikan ja proteomiikan avulla iPS-hermosolujen geenien ja proteiinien ilmentymistä ja niiden signalointireittejä. Kolmannessa osatyössä keskityttiin astrosyyttien geenien ilmentymiseen transkriptomiikalla ja niiden vaikutukseen hermosolujen toiminnan säätelyyn kalsiumkuvauksella. iPS-astrosyyttejä myös transplantoitiin hiiren aivoihin, jolloin tutkimme skitsofreniaan sairastuneen astrosyytin vaikutusta hiiren käytökseen.

Filosofian maisteri Marja Koskuvin väitöskirja Modelling neurobiological development of schizophrenia using human induced pluripotent stem cells (Skitsofrenian hermostobiologisen kehityksen mallintaminen ihmisen indusoiduilla pluripotenteilla kantasoluilla) tarkastetaan tervesytieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Ole Andreassen Oslon yliopistosta ja kustoksena professori Jari Koistinaho Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöskirja verkossa

Väitöstilaisuus verkossa