Hyppää pääsisältöön

Sähkökatkoihin varautuminen yliopistossa

Kädet tietokoneen näppäimistöllä

FM Juho Suokas, väitös 10.12.2022: Käyttäjäkeskeinen kääntäminen hyödyttää sekä kääntäjiä että käännöksen lukijoita

Englannin kielen ja kääntämisen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Aiheena on käännösten käytettävyys ja käyttäjäkeskeinen kääntäminen. Käännökset tehdään aina jotakin tarkoitusta varten, mutta käytännön keinoja huomioida käännöksen tarkoitus ja sen lukijat ei aina ole tarjolla. Tutkimuksessani otetaan tarkasteluun tällaisia konkreettisia keinoja huomioida lukija ja funktio hyödyntämällä käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun perustuvaa käyttäjäkeskeisen kääntämisen mallia käytännössä: käännösten lukija ja käyttötilanne otetaan näkyväksi osaksi käännösprosessia, käännösten arviointia sekä kääntäjien koulutusta. 

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tutkimukseni on osoittanut, miten konkreettiset keinot tarkastella tekstien lukijoita ja käyttökontekstia voivat hyödyttää niin kääntäjiä, kielipalveluyrityksiä, käännösten lukijoita kuin myös muita käännösprosessin osapuolia. Käytettävyysnäkökulma tuo lukijan käännösprosessin keskiöön ja samalla tekee usein näkymättömäksi jäävästä kääntäjän työstä näkyvämpää myös maallikoille. Käyttäjäkeskeinen kääntäminen tarjoaa erilaisia menetelmiä, jotka oikein suunniteltuna soveltuvat niin kääntäjien, kielipalveluyritysten kuin kääntäjäkoulutuksenkin tarpeisiin.
 
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Käytettävyystutkimuksen menetelmät vaikuttavat sopivan niin käytännön käännöstyöhön, kääntämisen opetukseen kuin myös käännöspalveluja tarjoavien yritysten toimintaan. Menetelmistä voi valita kuhunkin tilanteeseen sopivan: esimerkiksi käyttäjäpersoonia voidaan luoda kevyesti pienimuotoisiakin projekteja varten, kun taas enemmän resursseja vaativa käytettävyystestaus voi olla hyödyllisimmillään laajoissa projekteissa, etenkin jos tarkasteltavana on multimedia-aineistoa. Samoin käännöksiä tarvitsevat ja hankkivat tahot voivat hyötyä käytettävyysmenetelmistä, esimerkiksi käännöksen kriteerit voi olla helpompi pukea ymmärrettävään muotoon, jos lukijan tarpeet on pystytty määrittelemään ennen käännösprosessin aloittamista. Näin vältytään mahdollisesti kattavilta muutostöiltä prosessin loppupäässä.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Tutkimukseni on ensimmäinen laajempi tutkimus, jossa sovelletaan käyttäjäkeskeisen kääntämisen mallia ja sen tarjoamia käytettävyystutkimuksen menetelmiä käytäntöön. Keskeisimmät tarkastelemani käytettävyystutkimuksen menetelmät ovat käytettävyystestaus, heuristinen arviointi sekä käyttäjäpersoonat. Käytettävyysmenetelmien lisäksi aineiston keräämiseen ja analysointiin on käytetty kyselyjä ja haastatteluja, kenttätyötä sekä sisällönanalyysiä. 

Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa? 

Usein käännösten ajatellaan syntyvän kuin itsestään ja että koneet ovat jo osittain korvanneet ihmiskääntäjän tarpeen. Näin on ajateltu jo ainakin 1950-luvulta asti, mutta kääntäminen ja muu viestintä vaatii yhä vahvasti inhimillistä työpanosta, empatiaa ja kykyä ymmärtää kontekstisidonnaisuuksia (vaikka kaikista rutiininomaisimmat tehtävät voikin jo ulkoistaa osittain konekääntimelle). Käännös ei kuitenkaan koskaan ole yksi-yhteen toisinto sen lähtötekstistä, vaan käännökset ovat aina jotakin tarkoitusta varten tehty tulkinta. Hyvä käännös on sellainen, joka sopii tarkoitukseensa – toisinaan voi kelvata raaka konekäännös, toisinaan saatetaan tarvita vahvasti kohdekulttuuriin muokattua tekstiä. Käyttäjään ja käyttötilanteeseen keskittyminen auttaa konkretisoimaan tämän tarpeen ja toimimaan käännösprosessissa käytettävyys edellä. 

Väitöstilaisuus

Väitöskirja verkossa 

Lisätietoja:
Juho Suokas, juho.suokas(at)uef.fi 

Avainsanat