Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Partisaanien haavoittama poika Lieksan sotasairaalassa.

Sairaanhoitaja hoitamassa 11-vuotiasta Teuvo Saarelaista, joka haavoittui partisaanien hyökkäyksessä Pielisjärvellä kesällä 1944.

Sanojen merkityksellinen voima – partisaanit herättävät Suomessa ja Venäjällä erilaisia tunteita

Neuvostopartisaanit tappoivat jatkosodan aikana Suomessa noin 200 siviiliä, pääosin naisia ja lapsia. Siksi sana partisaani herättää suomalaisissa negatiivisia tunteita. Rajan toisella puolella partisaanit taas nostavat esiin positiivisia ja isänmaallisia mielikuvia. Venäjän kielen professori Larisa Leisiö halusi selvittää partisaani-sanan taustat Venäjällä.

  • Kuvat SA-kuva
Partisaanien uhrien arkut.
Viiangin kylässä partisaanit tappoivat 19 siviiliä. Kuva siunaustilaisuudesta.

Neuvostoliiton valtiolle oli edullisempaa kouluttaa ja ylläpitää partisaaneja kuin vakinaista armeijaa ja desantteja.

Larisa Leisiö

Venäjän kielen professori

Ryynäsen talo, johon partisaanit hyökkäsivät.
Kuvassa Ryynäsen talo, jonka emännän Eeva Ryynäsen, ja hänen molemmat tyttärensä Tuulikin ja Seijan, partisaanit tappoivat Pielisjärvellä.