Ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tarkastelen väitöstutkimuksessani kriittisiin mineraaleihin liittyviä konflikteja Suomessa erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tutkin erityisesti, millaisia oikeudenmukaisuuteen liittyviä kokemuksia ja vaatimuksia eri sidosryhmät tuovat esiin konflikteissa. Oikeudenmukaisuus terminä on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön 2020-luvulla ilmastopolitiikan ja erityisesti Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän politiikkatavoitteiden myötä. Sanan todellista merkitystä on kuitenkin avattu verrattain vähän, kuten sitä, mitä oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan, kuka sen sisällöstä päättää ja keitä oikeudenmukaisuus koskee. Näiden kysymysten ymmärtäminen on entistä tärkeämpää, kun paine kriittisten mineraalien hyödyntämiseksi kasvaa. Väitän, että tutkimalla konflikteja pääsemme lähemmäs konkreettisempia askelia kohti oikeudenmukaisempaa ja tasapainoisempaa päätöksentekoa. Tällä on sekä merkittävää itseisarvoa että välineellistä hyötyä, kun edistetään ilmasto- ja energiaratkaisuja.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseni osoittaa, että käsitykset ja kokemukset oikeudenmukaisuudesta vaihtelevat konfliktien eri osapuolten välillä ja ovat usein ristiriidassa keskenään. Oikeudenmukaisuuden kysymykset näkyvät eri tavoin, kun niitä tarkastelee paikallisesti, kansallisesti tai globaalisti, mikä mutkistaa päätösten ja hankkeiden oikeudenmukaisuusvaikutusten hahmottamista. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että paikallisten yhteisöjen kokemusten sekä kansallisen ja kansainvälisen politiikan välillä on usein kuilu, joka voi johtaa paikalliseen vastustukseen. Tämä osaltaan hidastaa siirtymien toteutumista ja ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta voi myös tarjota konkreettisia ratkaisuehdotuksia oikeudenmukaisempien siirtymien edistämiseksi. Tieteellisesti tutkimukseni edistää empiiristä oikeudenmukaisuustutkimusta sekä testaa uutta teoreettista kehystä, jota voidaan hyödyntää myös muiden kestävyyssiirtymiin liittyvien konfliktien analysoinnissa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni konkretisoi sitä, millainen on konfliktien merkitys osana kestävyyssiirtymiä sekä kuinka oikeudenmukaisuus tulisi määritellä myös paikallisista lähtökohdista EU-tason ja kansallisten ylätavoitteiden lisäksi. Tutkimuksessa esitetyllä viitekehyksellä on käytännön arvoa. Sitä on mahdollista hyödyntää politiikkapäätösten tai hankkeiden oikeudenmukaisuusvaikutusten ja niitä koskevien jännitteiden tunnistamisessa. Esimerkiksi Euroopan unionin kriittisten raaka-aineiden asetuksen kansallinen toimeenpano voi tuottaa haasteita, jotka on tärkeä tunnistaa ennalta, jotta voidaan ehkäistä niiden kielteisiä vaikutuksia paikallisyhteisöihin, ympäristöön ja heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Esitän väitöstutkimuksessani kehitysehdotuksia voimassa olevan lainsäädännön ja mineraalistrategian toimeenpanoon. Esimerkiksi mineraalistrategiaan kirjattu yhteistyöfoorumi voi tulevaisuudessa mahdollistaa vuorovaikutteisen alustan rakentamisen erilaisten oikeudenmukaisuuskokemusten ymmärtämiseksi ja niihin vastaamiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjani perustuu pääasiassa laadulliseen tutkimukseen. Kaksi kolmesta osatutkimuksestani on toteutettu osana laajempaa hanketta. Tapaustutkimukseni Heinäveden malminetsintäkonfliktista on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman CORE-konsortion (2017–2022) tutkimusta. Toinen osatutkimus on toteutettu osana YHYKE-hanketta (2022–2023), jonka maa- ja metsätalousministeriö rahoitti Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä. Hankkeen aikana toteutimme laajan verkkokyselyn luonnonvarojen käytöstä ja oikeudenmukaisuudesta seitsemässä maaseutukunnassa ympäri Suomea. Hyödynnän kyselyn vastauksia kyseisen osatutkimuksen aineistona. Kolmas osatutkimukseni käsittelee kaivoslakiuudistusta ja perustuu eri lähteistä kerättyyn haastattelu- ja dokumenttiaineistoon.
FM Johanna Leinon ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Analyzing justice tensions in Finnish critical mineral governance tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii johtava tutkija, dosentti Suvi Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta ja kustoksena professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Johanna Leino, johanna.leino(at)uef.fi
