Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan oikeudenmukaisuuden kokemukset vaikuttavat keskeisesti siihen, miten paikalliset asukkaat suhtautuvat malminetsintään ja kaivoshankkeisiin. Vastustus on sitä vahvempaa, mitä enemmän asukkailla on kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta.
– Vihreän siirtymän vaikutus malminetsinnän ja uusien kaivossuunnitelmien määrän kasvamiseen näyttää tutkimuksen tulosten valossa huolestuttavan paikallisia, väitöskirjatutkija Johanna Leino toteaa.
Tutkimus pohjautuu verkkokyselyyn, joka toteutettiin seitsemässä kunnassa alkuvuodesta 2023. Alue ja Ympäristö -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea kohdekuntaa: Heinävettä, Kaustista ja Sodankylää. Ne edustavat erilaisia maaseutualueita, joissa on meneillään kriittisten mineraalien etsintä- tai kaivoshankkeita. Hankkeisiin on tutkituissa kunnissa suhtauduttu eri tavoin.
Kaikissa kohdekunnissa kokemukset kuntalaisten tasapuolisista vaikutusmahdollisuuksista ja osallistumisen vaikuttavuudesta luonnonvaroihin liittyvässä päätöksenteossa olivat pääasiassa kielteisiä. Myönteisimpiä kokemuksia kuntalaisilla oli luonnonvarojen käyttöön liittyvän tiedon riittävästä saamisesta. Kokemukset ja pelko ympäristövaikutuksista vaikuttivat kielteisesti kaivostoiminnan koettuun oikeudenmukaisuuteen. Lisäksi paikalliset kokivat, ettei heidän luontoon ja ympäristöön liittämiään arvotuksia ja tietoa huomioida riittävästi päätöksenteossa.
Ristiriita globaalien tavoitteiden ja paikallisten kokemusten välillä
Tutkimus tuo esiin maaseudulla asuvien, työskentelevien ja vapaa-aikaansa viettävien kokemuksia kaivostoimintaan liittyvästä ympäristöoikeudenmukaisuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin oikeudenmukaisuuden kokemuksia vihreään siirtymään liittyvän kaivostoiminnan kautta.
Euroopan Unionin vihreän siirtymän tavoitteet ja geopoliittisten painopisteiden muutokset lisäävät painetta etsiä ja tuottaa kriittisiä mineraaleja Euroopassa ja Suomessa. Suomesta löytyviä kriittisiä mineraaleja ovat esimerkiksi koboltti, nikkeli, litium ja grafiitti. Paine kohdistuu Suomessa pääasiassa maaseuduille ja harvaan asutuille alueille.
– Vaikka kaivostoiminnan on aiemmin mielletty pääasiassa edistävän maaseutujen taloudellista elinvoimaisuutta, malminetsintä- ja kaivossuunnitelmat kohtaavat nykyisin kasvavaa vastustusta maaseuduilla.
Tutkimus korostaa vihreän siirtymän oikeudenmukaista suunnittelua ja toteutusta paikallis- ja aluetasoilta lähtien. Ristiriita kansallisten ja globaalien tavoitteiden sekä paikallisten kokemusten ja arvojen välillä käy ilmi tuloksista.
– Vihreän siirtymän edetessä on olennaista pohtia, miten luonnonvarojen käyttöpaineen alle jäävien maaseutualueiden paikallisia arvoja, näkemyksiä ja kokemuksia voidaan merkityksellisellä tavalla huomioida osana hanketason sekä laajemmin politiikkatason päätöksentekoa.
Tutkimuksessa esitetään, että erilaiset maaseutualueet tulisi huomioida omana kokonaisuutenaan, kun suunnitellaan ja toteutetaan luonnonvarojen käyttöä ja laajemmin vihreää siirtymää.
Tutkimus on toteutettu osana Yhteistä ja yksityistä hyvää. Tutkimus luonnonvarojen käyttöön liittyvistä ympäristöoikeudenmukaisuuksista ja niiden yhteensovittamisesta maaseudulla (YHYKE) -tutkimus- ja kehittämishanketta. YHYKE-hankkeen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista. Hanke on toteutettu Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella vuosina 2022—2023.
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija Johanna Leino, johanna.leino(at)uef.fi
YHYKE-hankkeen johtaja, yliopistotutkija Tuija Mononen tuija.mononen(at)uef.fi, puh. 050 372 8627
Tutkimusartikkeli
Johanna Leino, Sonja Kivinen, Tuija Mononen, Jukka Sihvonen. Yhteistä ja yksityistä hyvää: kokemuksia kaivostoiminnan ympäristöoikeudenmukaisuudesta maaseuduilla. Alue ja ympäristö. 52:2 (2023). https://doi.org/10.30663/ay.130927