Hyppää pääsisältöön

Sähkökatkoihin varautuminen yliopistossa

Nainen ja mies

FM Annalaura Jokiniemi, väitös 7.10.2022: Naisen lisääntymiselimistö suosii immunigeeneiltään sopivan kumppanin siittiöitä

Biologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Tutkimukseni keskittyy parinvalintaan sukusolutasolla ihmisillä, lisäksi tutkitaan perinteistä, ennen parittelua tapahtuvaa valintaa. Parinvalinta on yksi luonnonvalinnan keskeisimpiä mekanismeja, sillä se vaikuttaa suoraan yksilöiden lisääntymismenestykseen. Sukusolutasolla tapahtuvaa parinvalintaa ei ihmisellä ole paljoakaan aikaisemmin tutkittu, vaikka eläinkunnassa ilmiö on tunnistettu jo pidempään. Sukusolutason yhteensopivuusongelmat voivat olla jopa syynä hedelmättömyyden taustalla, jonka takia tämän ilmiön parempi ymmärtäminen on tärkeää. Lisäksi hedelmöittymisestä tiedetään yllättävän vähän, ja pitkään onkin sen ajateltu oleva täysin sattumanvarainen prosessi. Se, että naisen lisääntymiselimistössä tapahtuu valintaa ennen hedelmöittymistä, osoittaa sen, että näin ei kuitenkaan ole.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

 Väitöskirjani osoittaa, että naisen lisääntymiselimistössä tapahtuu siittiöiden valintaa, ja tällöin ei olekaan sattumanvaraista, mikä siittiö pääsee hedelmöittämään munasolun. Lisäksi osoitan, että tämä valinta suosii immuunigeeneiltään erilaisten miesten siittiöitä. Näihin geeneihin perustuvaa parinvalintaa on aiemmissa eläin- ja ihmistutkimuksissa tutkittu ainoastaan ennen parittelua, joskin tulokset näiltä osin ovat olleet osin ristiriitaisia.

Väitöskirjani tulokset viittaavatkin siihen, että siittiön hedelmöittämiskyky on voimakkaasti riippuvainen lisääntymiskumppanien välisestä geneettisestä yhteensopivuudesta. Sukusolujen kohtaaminen näyttääkin olevat erittäin selektiivinen tapahtuma, johon vaikuttavat immuunipuolustuksen geenit.

Viimeinen osajulkaisu pyrkii yhdistämään nämä molemmat valinnan tasot ja kokeellisesti osoittamaan, onko parittelua ennen ja sen jälkeen tapahtuva valinta samankaltaista. Hieman yllättäen tutkimukseni osoitti, että parittelua ennen valinta suosii immuunigeeneiltään samankaltaisia miehiä, kun sukusolutasolla valinta edelleen kohdistui näiltä geeneiltään erilaisten miesten siittiöihin. Tämä on erittäin kiinnostava löydös, joka vaatii ehdottomasti lisää tutkimusta.


Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Nykylääketiede pystyy jo monin tavoin hoitamaan hedelmättömyyttä, mutta yhteensopivuuserojen tunnistamisella syyt lapsettomuuden taustalla voitaisiin tunnistaa paremmin. Tämä voisi mahdollistaa onnistuneiden hedelmöityshoitojen todennäköisyyksien parantumisen sekä diagnostiikan tarkentumisen. Lisäksi on tärkeää, että hedelmöittymisen mekanismit tunnettaisiin mahdollisimman hyvin, jotta uusia hoitoja tai vaikka ehkäisymenetelmiä voitaisiin kehittää.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöskirjani on tehty apulaisprofessori Jukka Kekäläiselle myönnetyllä Suomen Akatemian tutkimusrahoituksella. Keskeinen menetelmä väitöskirjassani on faktorikoe, jossa tutkimukseen osallistuneiden miesten siittiöt yhdistettiin osallistuneiden naisen lisääntymiselimistön nesteiden (munarakkulaneste tai kohdunkaulan lima) kanssa. Tämä ei tietenkään olisi ihmisillä mahdollista luonnossa, joten näin saatiin testattua suuri määrä erilaisia mies-nais-kombinaatioita kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa.

Osallistujat ovat luovuttaneet siittiöitä, joiden liikkuvuutta ja elinkykyä on mitattu tietokoneavusteisesti useammassa eri aikapisteessä, sen jälkeen, kun siittiöt on aktivoitu munarakkulanesteellä tai kohdunkaulan limalla. Lisäksi viimeisessä osakokeessa tutkin hajuperusteisen parinvalinnan ja sukusolutason valinnan yhdistelmää. 

Jotta tämän väitöskirjan tekeminen oli mahdollista, tutkimuksiin on osallistunut suuri joukko vapaaehtoisia. Haluan ilmaista kiitollisuuteni näille vapaaehtoisille, sillä ilman heidän osallistumistaan ja sitoutumistaan tutkimuksen tekeminen ei olisi mahdollista.

Kaikissa osajulkaisuissa yhteistyökumppaneina ovat toimineet Pohjois-Karjalan keskussairaalan lapsettomuuspoliklinikka sekä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu.

FM Annalaura Jokiniemen väitöskirja Compatibility perspective on human mate choice and infertility (Yhteensopivuus näkökulma parinvalintaan ja hedelmättömyyteen ihmisillä) tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä apulaisprofessori John Fitzpatrick, Tukholman yliopisto, ja kustoksena apulaisprofessori Jukka Kekäläinen, Itä-Suomen yliopisto.

Lisätietoja:

Annalaura Jokiniemi, annalaura.jokiniemi@uef.fi, p. 050 308 6929, Twitter: JokiniemiA