Euroopan uskonnollisen maiseman monipuolistuessa on tarpeen kehittää myös uskonnonopetusta. Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto on ollut mukana uskonnonopetuksen opetusmenetelmien Euroopan laajuisessa kehittämisprojektissa, Innovative Religious Education Network: Educating to the religious diversity (IRENE) -hankkeessa.
Hankkeen tavoitteena on ollut muun muassa helpottaa kokemusten vaihtoa ja tiedonsiirtoa uskonnonopetuksessa sekä parantaa uskonnollista monimuotoisuutta ja monikulttuurisuutta koskevia opetusmenetelmiä osallistujamaiden välillä. Lisäksi IRENE-hankkeessa on rohkaistu uskonnonopetukseen osallistuvia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa ja luotu strategisia kumppanuuksia ja yhteistyötä hankekumppaneiden välillä.
– Hankkeessa tuotettiin muun muassa lähes 200-sivuinen koulutusopas. Sen yhteenvedossa todetaan, että uskonnonopetus sekä kouluissa että seurakuntayhteyksissä on merkittävä haaste kaikissa projektiin osallistuneissa maissa. Erityisesti silloin, jos opettajat eivät huomioi yhteiskuntien nykyisten sosiokulttuuristen vaatimusten mukaisia pedagogisia vaatimuksia uskonnon opetuksen toteuttamisessa, kertoo Itä-Suomen yliopistossa hanketta johtanut ortodoksisen uskonnon pedagogiikan lehtori Risto Aikonen.
Hän kertoo, että hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa uskonnonopetuksen toteuttamiselle nähtiin kaksi mallia.
– Kirkon piirissä malli on tunnustuksellinen, ja se palvelee kirkon kasvatuksellista tehtävää ja on näin ollen luonteeltaan yhteneväinen ja yksiääninen. Opetus palvelee silloin enemmänkin kristillisen uskontokunnan pastoraalisia tarpeita, eikä sovi sellaisenaan kouluopetuksen toteuttamisen malliksi.
Katolisessa Etelä-Euroopassa malli toteutuu kirkon ylläpitämissä kouluissa.
– Ei-tunnustuksellinen ja moniääninen malli taas soveltuu kouluopetukseen, jossa perinteet ja identiteetti eivät tule niin keskeisesti esille. Malli tukee opetuksen ekumeenista näkökulmaa ja lisää moniarvoisuuden huomioon ottamista.
Tämän haasteen edessä ovat erityisesti Etelä-Euroopan ortodoksiset maat, joissa uskonnollinen perinne ja kansallinen identiteetti ovat pitkälti yhtenevät.
Projektiin osallistuneissa maissa on myös näkemyksiä näiden mallien väliltä. Tällöin kristillisen perinteiden ja opetuksen välillä näkyy tasapaino ja yhteisymmärrys, eikä koulujen uskonnonopetuksessa korosteta kumpaakaan näkökulmaa.
Hankkeessa mukana olleet maat olivat Suomen lisäksi Viro, Italia, Romania, Bulgaria ja Kreikka.
Projektiin osallistuneiden maiden edustajat kokoontuneena päätösseminaariin Pyhän Bernardinon ekumeenisen tutkimusten instituuttiin Venetsiassa.
Yhteisiä kursseja ja työkaluja uskonnonopetuksen parantamiseksi
Hankkeessa tehdyn vertailevan tutkimuksen tavoitteena oli syventää tietämystä ja tehdä vertailuja uskonnonopetusmenetelmien ja erityisesti uskonnollisen monimuotoisuuden sekä kulttuurienvälisen viestinnän opetuksen parantamiseksi hankekumppaneiden opetusympäristöissä. Samalla lisättiin hankkeessa mukana olleiden keskeisiä taitoja, sisältötietoa, terminologiaa ja kielitaitoa ekumeenisista ja uskontojen välisistä kysymyksistä. Partnerimaiden kielillä julkaistun tutkimuksen toteutti Itä-Suomen yliopisto yhdessä Viron luterilaisen kirkon teologisen instituutin kanssa.
– Toisena hanketuotteena julkaistiin koulutusopas, joka sisältää laajan artikkelikokoelman. Opas on julkaistu sekä osanottajamaissa puhutuilla kielillä että englanniksi, Aikonen kertoo.
Oppaan tavoitteena on muun muassa auttaa opettajia ja kasvattajia vastaamaan nykypäivän yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Samalla haluttiin tarjota koulutuspolkuja niille, jotka käsittelevät monikulttuurisuutta päivittäisessä työssään.
– Tavoitteena oli myös auttaa opettajien ja kasvattajien ammatillisessa kehittymisessä niin, että he voivat käydä parempaa vuoropuhelua eri etnisyyksiä, kulttuureja ja uskontoja edustavien ihmisten kanssa.
Keskeinen hanketuotos oli myös englanniksi ja italiaksi julkaistu verkkoalusta, jolla tarjotaan osallistujille yhteisiä kursseja. Alustan tarkoituksena on myös rakentaa yhteistyötä hankkeessa mukana olleiden maiden kesken.
IRENE-hanketta koordinoi kansalaisjärjestö Asociatia Vasiliada Romaniasta. Muita kumppaneita olivat Itä-Suomen yliopiston lisäksi Pyhän Bernardinon ekumeenisen tutkimuksen instituutti Venetsiasta, Aristoteleen yliopisto Thessalonikista, aluekehityssäätiö Bulgariasta sekä Viron luterilaisen kirkon teologinen instituutti Tallinnasta. IRENE-hanke oli suunnattu uskonnonopettajille, teologeille ja papistolle. Se ei painottunut yksistään kouluopetuksen kehittämiseen. Projektin osanottajamaiden takia ortodoksisen uskonnonopetuksen -ja kasvatuksen tarkastelu koulu- ja kirkollisessa kontekstissa korostui jossain määrin, mutta tematiikkaa tarkasteltiin myös muiden projektimaiden kirkollisista näkökulmista. Hanke alkoi vuoden 2020 lopulla ja päättyi keväällä 2023.
