Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Mies pitelee kipeää polvea.

Elämänlaatumittarit voivat auttaa arvioimaan hoidon tarvetta polven nivelrikossa

  • Terveys ja hyvinvointi

Proviisori, KTM Soili Törmälehdon väitöstutkimuksen mukaan polven nivelrikko on yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun, mutta elämänlaatuun vaikuttavat enemmän koettu kipu ja masennusoireet kuin radiologisesti määritelty nivelrikon vaikeusaste. Tutkimuksen mukaan valtaosalla polven nivelrikkoa sairastavista tai sen riskiryhmään kuuluvista elämänlaatu säilyi vakaana kahdeksan vuoden seurannassa, ja nopeasti heikkenevä elämänlaatu oli yhteydessä useisiin vaaratekijöihin. Potilaan kokema elämänlaatu heijasti myös hoidon tarvetta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 6.11.2020 klo 12 alkaen.

Tulokset osoittavat, että ottamalla huomioon myös potilaan kokema kipu voidaan nivelrikon merkitystä elämänlaadulle arvioida luotettavammin kuin pelkän radiologisen vaikeusasteen perusteella. Kivun lisäksi masennusoireet ja radiologisesti vaikea-asteinen polven nivelrikko ovat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun. Tutkimuksessa tunnistettiin elämänlaadun kehityskulun suhteen neljä erilaista polven nivelrikon varhaisvaiheen potilasalaryhmää. Tutkittavista 63 prosentilla elämänlaatu säilyi vakaana. Elämänlaatu heikkeni 17 prosentilla hitaasti ja 10 prosentilla nopeasti sekä elpyi 10 prosentilla lähtötilanteeseen nähden. Elämänlaadun nopea heikkeneminen oli tavallisempaa naisilla ja siihen olivat yhteydessä myös ylipaino, tupakointi, polvikipu ja alhainen tulotaso lähtötilanteessa. Koettu elämänlaatu heijasti myös hoidon tarvetta. Kipulääkkeiden käyttö oli vähäisintä vakaan elämälaadun ryhmässä. Tekonivelleikkaus oli yleisempi nopeasti heikkenevän elämänlaadun ryhmässä. 

Nivelrikko eli artroosi on yleisin nivelsairaus. Se etenee hitaasti ja vaurioittaa nivelrustokudosta. Sen perimmäistä syytä ei vielä tunneta. Polven nivelrikolle altistavat ikääntyminen, lihavuus ja nivelvammat sekä raskas nivelkuormitus ja perimä. Nivelrikko oireilee erityisesti nivelkipuna, niveljäykkyytenä ja nivelen liikerajoituksina, jotka heikentävät toimintakykyä asteittain. Polven nivelrikko heikentää liikunta- ja työkykyä sekä altistaa ikäihmisiä kaatumisille ja murtumille. Polven nivelrikkoa sairastaa arviolta lähes 10 prosenttia 55–64-vuotiaista suomalaisista ja vanhemmissa ikäryhmissä vielä useampi. Polven nivelrikko on syynä 94 prosenttiin polven tekonivelleikkauksista eli noin 12 700 leikkaukseen vuosittain. Polven nivelrikon vuoksi terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käy 41 000 asiakasta vuodessa. Kelan maksamista sairauspäivärahoista 3,5 prosenttia eli vuosittain noin 29 miljoonaa euroa maksetaan polven nivelrikon vuoksi ja noin 4 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään samasta syystä.

Polven nivelrikon toteaminen perustuu potilaan kuvaamiin oireisiin sekä lääkärin tutkimuksen ja röntgenkuvan löydöksiin. Polven nivelrikon määritelmä riippuu käytettävästä kriteeristöstä ja luokittelujärjestelmästä. Röntgenkuvassa näkyvät nivelrikkomuutokset ovat yhteydessä oireisiin, mutta eivät yhtä vahvasti kuin voisi olettaa. Röngenkuvan nivelrikkoon sopivat löydökset eivät välttämättä tarkoita että henkilöllä olisi nivelrikon oireita ja päinvastoin. Elämänlaatumittareita on myös lukuisia. Kansainvälisissä elämänlaatuvaikutusten tutkimuksissa on sovellettu vaihtelevasti joko oireenmukaista tai radiologista nivelrikon määritelmää. Lisäksi on havaittu toisistaan kivun ja toimintakyvyn kehityskulun suhteen eroavia potilasalaryhmiä. Väitöstutkimuksessa terveyteen liittyvää elämänlaatua mallinnettiin suhteessa sekä polven nivelrikon radiologiseen määritelmään ja vaikeusasteluokitteluun että oireenmukaiseen määritelmään, jossa otetaan huomioon myös potilaan kokema kipu. Lisäksi tutkimuksessa mallinnettiin terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksia tilastollisella kehityskaarimenetelmällä. Elämänlaatumittareina käytettiin yleistä preferenssipohjaista mittaria ja sairauskohtaista mittaria.

Terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tarkoitetaan yksilön omakohtaista kokemusta terveydestään ja hyvinvoinnistaan ja niistä elämän osa-alueista, joihin terveydentila vaikuttaa. Pitkäaikaissairauksissa, kuten nivelrikossa, terveyteen liittyvä elämänlaatu antaa tärkeää tietoa hoitomenetelmien vaikuttavuudesta perinteisten objektiivisten vaikuttavuusmittareiden, kuten sairaalahoitopäivien lisänä.  Elämänlaatumittareita voidaan käyttää hoidon oikea-aikaisuuden ja hoidon laadun arvioinnin työkaluna sekä terveydenhuollon päätöksenteon tukena.

Väitöstutkimus perustui yhdysvaltalaisen polven nivelrikon seurantatutkimuksen Osteoarthritis Initiativen aineistoon, jossa seurattiin polven nivelrikon etenemistä ja ilmaantumista kahdeksan vuoden ajan henkilöillä, joilla oli joko polven nivelrikko tai suurentunut riski saada polven nivelrikko. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen ja sovelletun fysiikan laitoksen kanssa osana tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimuskokonaisuutta. Tuloksia voidaan hyödyntää polven nivelrikon terveystaloudellisissa arvioinneissa ja ne voivat auttaa tunnistamaan nivelrikkopotilaita, joiden elämänlaatu on vaarassa heikentyä ja jotka voisivat hyötyä varhaisvaiheen hoidosta.

Proviisori, KTM Soili Törmälehdon farmasian alaan kuuluva väitöskirja Health-related quality of life in persons with knee osteoarthritis: Osteoarthritis Initiative (OAI) study (Terveyteen liittyvä elämänlaatu

polven nivelrikkoa sairastavilla: Osteoarthritis Initiative (OAI) -tutkimus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Antti Eskelinen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa                       

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37910?encoding=UTF-8