KAVA – työelämän asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille on toteutettu Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä MOKOMA-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää korkeasti koulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymismahdollisuuksia koulutusta vastaaviin tehtäviin. Hankkeen aikana kehitetty ja pilotoitu monipaikkainen valmentava koulutus vahvistaa osallistujien työelämän suomen kielen osaamista, yleisiä työelämä- ja urataitoja sekä työelämäverkostoja Suomessa.
Viime vuonna KAVAsta valmistui 15 henkilöä. Tänä vuonna KAVAn koulutuksesta valmistuu 10 henkilöä lisää. Tässä podcastissa MOKOMA-hankkeen koordinaattori, ammattitoimittaja ja itsekin maahanmuuttaja Anna Jarovaja puhui viime vuoden KAVA-osallistujien kanssa ja kysyi, mitä he tekevät valmistumisen jälkeen ja miten KAVA-koulutus on vaikuttanut heidän elämäänsä.
Kuuntele jakso Spotifyista.
(Huomio huomio! tämän podcastin juontaja ja osallistujat eivät ole kantasuomalaisia, eikä suomi ole äidinkielemme. Olemme kaikki asuneet Suomessa pari vuotta ja opettelemme kieltä aktiivisesti. Älä siis tuomitse ankarasti äläkä naura virheillemme ja ääntämisellemme. Työstämme sitä.)
***
AJ: Hei. Nimeni on Anna Jarovaja ja olen maahanmuuttaja. Ja tämä on podcast maahanmuuttajien elämästä Suomessa: työnhausta, kieli- ja psyykkisistä vaikeuksista sekä avusta, jota ihmiset tarvitsevat vieraassa maassa. Puhutaan tällaisesta avusta, tai pikemminkin koulutushankkeesta maahanmuuttajille, joilla on korkeakoulutusta ja työkokemusta kotimaassaan, mutta joilla on vaikeuksia löytää työtä Suomeen. Kava-koulutuksesta puhutaan tänään.
***
AJ: Aloitan luultavasti itsestäni. Olen asunut Suomessa kohta neljä vuotta, ja viimeiset kaksi ja puoli vuotta olen opetellut suomea. Ammattini on toimittaja, tärkein työvälineeni on kieli. Ja lähes 14 vuotta se oli venäjän kieli. Kyllä, tulen Venäjältä, Petroskoin kaupungista. Olen työskennellyt 14 vuotta televisiossa, verkkomediassa - kirjoitin paljon tekstejä, otin valokuvia, kuvasin videoita. Muutettuani Suomeen tein sitä venäjänkieliselle riippumattomalle medialle freelancerina, etänä. Mutta muutama vuosi sitten päätin, että koska asun Suomessa, että minun on tutustuttava suomalaiseen journalismiin: aloitin kielen opiskelun ensin. Ja viime vuonna näin ilmoituksen uudesta koulutuksesta maahanmuuttajille-KAVA.
Niin. KAVA on koulutus korkeakoulutetuille maahanmuuttajille, jotka haluavat löytää työpaikan Suomesta. KAVAn koulutus on suunniteltu 6 kuukaudeksi. Opintojensa aikana osallistujille kerrotaan suomalaisen työelämän erityispiirteistä, opetetaan suomen kieltä, autetaan ansioluettelon laatimisessa oikein, kerrotaan, miten työnantajalle kirjoitetaan kirjeitä ja miten haastatteluun valmistaudutaan, ja tietenkin autetaan löytämään työharjoittelupaikka ammatissaan.
Osa KAVAn osallistujista jäi heti työharjoittelun jälkeen töihin samoihin yrityksiin tai löysi töitä toisista firmoista, ja osa lähti opiskelemaan lisää. Yleisesti ottaen KAVA-koulutus on uskomaton tuki niille, jotka tulivat Suomeen ilman kieltä, ilman kontakteja, ilman suomalaista koulutusta.
***
AJ: Minulle henkilökohtaisesti päätavoite KAVA:ssa oli suomen kielen oppiminen. Mutta samalla sain työharjoittelupaikan sanomalehti Karjalaisesta. Se oli minulle uskomattoman hyödyllinen kokemus.
Itse KAVAn aikana ymmärsin, että haluan opiskella yhä enemmän, ja että minun iässäni (ja olen 34, minulla on aviomies ja kaksi lasta) opiskelu ei ole mitään häpeällistä ja pelottavaa, vaan päinvastoin mahdollisuus avata ammattini toiselta puolelta - Suomen puolelta. KAVAn ansiosta sain töitä hankkeessa useaksi kuukaudeksi. Siksi nauhoitan tätä podcastia.
Viime vuonna KAVAsta valmistui 15 henkilöä. Tänä vuonna KAVAn koulutuksesta valmistuu 10 henkilöä lisää. Mutta jutellaan uusien jäsenten kanssa myöhemmin.
Sitä ennen tapasin ja juttelin opiskelukavereiden kanssa: viime vuoden KAVA-osallistujia ja kysyin, mitä he tekevät valmistumisen jälkeen ja miten KAVA-koulutus on vaikuttanut heidän elämäänsä.
***
AJ: Elena Mitina on kotoisin Venäjältä, Vologdan alueelta. Elena muutti perheineen Joensuuhun lähes kolme vuotta sitten. Hän opiskeli Riveriassa teatteriteknikoksi, teki pätkätöitä päiväkodeissa ja siivouksessa, opetti irlantilaista tanssia. Opiskellessaan KAVAssa Elena sai työpaikan opettajan avustajana koulun Valo-luokilla. Nykyään hän työskentelee vastaanottokeskuksessa maahanmuuttajien parissa. Elena uskoo, että juuri KAVAn opintojen ansiosta hän "pumppasi" suomen kielensä kuntoon, lakkasi pelkäämästä puhua suomea ja itseluottamuksen mukana tuli töitä.
EM: Se oli todella hyvä hanke ja koulutus koska se oli helppo yhdistää työn kanssa. Esimerkiksi minä olin töissä silloin ja olin myöskin yliopistossa ja ammattikoulussa samaan aikaan. Silloin kun minä pääsin KAVA:an minulla oli paljon eri juttuja elämässä ja se oli aika vaikea yhdistää mutta se oli mahdollista. Mun mielestä on tosi hyvä, että heillä on vain 2 päivää viikossa ja se on niinku osa elämästäsi. Se antaa sinulle mahdollisuuden kehittää kieltä samaan aikaan kun sinä teet jotain muuta. Mun tavoite oli kehittää suomen kieltä mahdollisimman pian ja puhua sujuvammin. kun minä pääsin koulutukseen, minä ymmärsin, että se oli juuri se paikka, missä minä haluaisin oppia suomea, koska se oli maahanmuuttajien ryhmä. Me kaikki puhumme melkein samalla tasolla ja oli tosi helppo aloittaa puhumaan ja puhua rohkeasti niin sanotusti. Minä huomasin heti, että aloitin puhua rohkeammin kuin ennen. Nyt toimin ohjaajana Joensuun punaisen ristin vastaanottokeskuksessa eli mulla on vakituinen ja kokoaikainen työsopimus. Siellä tehdään paljon kaikenlaista, koska meillä on paljon asiakkaita tällä hetkellä Ukrainasta. Meillä on palvelut heille eli terveys- ja rahoituspalveluita ja ihan mikä vaan.
AJ: Auttoiko sinua tämä tie KAVA:sta nyt työelämässä?
EM: Suomen kieleen kyllä auttoi. Minä kehitin suomen kieltä hyvin kurssilla ja se auttoi minut sitten pääsemään kouluun töihin ja punaiseen ristiin. Se oli hyvä aloitus ja iso askel. Olen tosi tyytyväinen, kun pääsin koulutukseen ja valmistuin sitten.
Muistaakseni meitä oli vain kaksi, jotka pääsivät töihin suoraan KAVA:sta ja minä olin toinen heistä. Pääsin kouluun koulunkäynnin ohjaajaksi ja aloitin työt kurssin aikana, se oli viimeinen kuukausi muistaakseni syyskuun. Silloin minä aloitin työt koulussa. ja minun työalani oli ihan täynnä kurssin jälkeen, koska minulla oli kokopäiväinen mutta määräaikainen työsopimus silloin. Pääsin helposti töihin silloin ja sitten pääsin Punaiseen ristiin huhtikuussa. Se oli helppoa, tai ei helppoa, mutta minun kieleni oli silloin vahva. Minä ymmärsin itse, että minulla on nyt mahdollisuus hakea erilaista työtä. Voin rohkeasti puhua. Se tapahtui KAVA:n jälkeen, koska KAVA:ssa me puhuttiin tosi paljon ja se oli hyvä mahdollisuus harjoitella suomea. Silloin mun kieli kehittyi hyvin ja oli todella helpompi päästä töihin.
AJ: Aldo Cuevas Salgado tuli Venezuelasta kolme vuotta sitten. Kotona, kotimaassaan, hän sai tradenomikoulutuksen ja työskenteli tällä erikoisalalla. Suomessa hän päätti kuitenkin hankkia lisäkoulutuksen insinööriksi. Heti muuton jälkeen hän alkoi opiskella suomea. Ja hän tuli KAVAlle ennen kaikkea parantamaan suomen kielen taitoaan.
AC: Kun minä ilmoittauduin KAVA:n koulutukseen, minä tiesin, että minä haluaisin opiskella jonkun uuden ammatin ammattikorkeassa tai yliopistossa. En todennäköisesti halunnut mennä suoraan töihin, mutta kun minä katsoin KAVA:n koulutuksen mainokset, minä tiesin, että tämä on sopiva, jos mä haluan saada työelämän sanastoa. Silloin ilmoittauduin siihen. Opin paljon työelämän sanastoa ja minun tavoitteeni oli saavuttaa tavoite - Accomplish the goal.
AJ: Viime kesänä Aldo pääsi Karelia AMK:n opiskelemaan insinööriksi. Hänen mukaansa vaikeinta oppimisessa on jälleen suomen kieli.
AC: Tällä hetkellä opiskelen konetekniikkaa Karelian ammattikorkeakoulussa.
AJ: Onko suomeksi?
AC: Suomeksi kyllä. Se on ollut todella iso haaste, koska kaikki on uutta minulle. Konetekniikka on uusi juttu minulle ja fysiikan opiskelu on tosi haasteellinen. Koneen mallintaminen on ollut myös todella haastava.
AJ: Mikä on sinun ammattisi?
AC: Kotimaassani mä valmistuin tradenomiksi. Opiskelin liiketoimintaa ja sen jälkeen mä olin töissä logistiikan koordinaattorina ja ostajana 5 vuotta suklaa- ja maitotehtaalla. Mä halusin vaihtaa alaa, mutta alalla on ollut vaikea viihtyä. Se on ollut todella haastavaa. Esimerkiksi kun mä käyn luokassa, opettaja puhuu puhekielellä. Hän ei puhu selkosuomeksi. Esimerkiksi mä voin ymmärtää kaikkia matemaattisia menetelmiä mutta hänen selityksensä en voi ymmärtää selkeästi. Kun opiskelijat puhuvat toisistaan tai he yrittävät ratkaista ongelmia, matematiikan ongelmien tai fysiikan ongelmia, en voi ymmärtää mitä he puhuvat. He puhuvat… en tiedä mitä he puhuvat, en tiedä, jos ei he puhuvat karjalaa tai savoa. Se on ollut todella iso haaste.
AJ: Toinen keskustelukumppanini on Laraine Kaizer-Viazovtsev - hän muutti Suomeen Amerikasta, Yhdysvalloista. Laraine on muusikko, ehkä jotkut teistä kuulivat hänen soittavan viulua Joensuun konservatorion orkesterissa viime vuonna. Valitettavasti hän joutui lopettamaan tämän työn kipeän käden takia, mutta juuri KAVAssa opiskellessaan Laraine pääsi orkesteriin.
LK-V: Tällä hetkellä en työskentele, koska minulla on ollut ongelma käsissäni. Periaatteessa olen opiskelemassa ja minulla on määräaikainen työ, mutta se on hyvin vähän.
AJ: Muistatko, mitä odotit, kun haet KAVA:n koulutukseen?
LK-V: Joo varsinkin suomen kielen oppiminen ja uran kehittämistä.
AJ: Mikä oli KAVA:ssa hyödyllistä sinulle? Mikä auttoi sinua myöhemmin työharjoittelussa?
LK-V: Tämän koulutuksen kautta pääsin työharjoittelu paikkaan, jonne olin hakenut töitä aiemmin. Mä löysin verkoston tässä työpaikassa ja tutustuin tähän ammattiin ja sen arkielämään. Sillä tavallaan opin, että suomen kieli oli hyvin tärkeä tässä työpaikassa. Vissiin tätä harjoittelupaikkaa ei olisi ollut ilman KAVA-koulutusta. Mielestäni suurin hyödyllinen asia KAVA -koulutuksessa on tätä kokemus työharjoittelupaikasta. Kun mä näin, kuinka minun ohjaava opettaja pyysi harjoittelumahdollisuuksia puolestani. Mä sain hyvän mallin ja se myös rohkaisti kokeilemaan sitä itse myöhemmin. Se oli todella vaikuttavaa, koska myöhemmin kun mä haen mahdollisuuksia eri kansalaisopistoihin, se onnistui. Mä uskon, että se on näiden taitojen ansiosta, mitkä oli kehittynyt tässä KAVA -koulutuksessa. Kun olin työharjoittelupaikalla, mä opin että suomenkielen taito on niin tärkeä asia Suomessa työelämässä. Se on niin tärkeää työnantajille ja ehkä se on suurin raja meidän maahanmuuttajille. Muuten voin kuvitella, että ehkä se on myös koulutus. Jos meillä on esimerkiksi korkea tutkinto, ne eivät ole niin arvokkaita kuin Suomesta saadut. Jopa matalemmat tutkinnot suomeksi ja suomessa tehty on parempi. Siinä on ehkä syy ja tärkeä kohta.
AJ: Auttoiko KAVA ratkaisemaan nämä ongelmat?
LK-V: Joo mä uskon, että se vaihtoi mieltäni. On kannattavaa ehkä miettiä opiskelemista Suomessa uudestaan ja KAVA -koulutuksessa opin erilaisista oppimispuolista, niin sanottu avoimesta oppimisesta. Tämä auttoi minua löytämään sopivan kurssin kehittääkseni uraani Suomessa. Esimerkiksi kävin englannin kurssilla yliopistossa viime syksynä siltä varalta, että voisin myöhemmin aloittaa englannin opettajan tutkinnon. Tänä keväänä osallistuin Karelian ammattikorkeakoulussa Opettajan Suomi v2 -kurssille. Se on todella hyödyllinen, että olen itsevarma ja osaan etsiä ja löytää nämä opiskelun mahdollisuudet netistä. Aiemmin en ole ollut varma, mistä sain tiedon ja millä tavalla voin hakea tuohon kurssille ja niin edelleen.
AJ: Lopuksi totean, että podcastimme musiikin on kirjoittanut säveltäjä Irina Kotova. Hän on kotoisin Venäjältä, asunut Joensuussa kohta neljä vuotta. Ja opiskelee KAVA-koulutuksessa tänä vuonna. Lisäksi hän etsii töitä Suomesta. Kiitos, että olit kanssamme. Hei Hei.
