Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

UEFin liput.

Diabeettisen makulaturvotuksen hoitoon kustannusvaikuttavia vaihtoehtoja

Diabeettisen makulaturvotuksen hoitovaihtoehtojen kustannusvaikuttavuutta on arvioitu Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tuoreessa tutkimusartikkelissa, joka on ilmestynyt Acta Ophthalmologica -julkaisussa.

Diabeettinen makulaturvotus on diabeteksen komplikaatio, joka aiheuttaa merkittävää näön heikkenemistä ja voi johtaa pahimmillaan sokeutumiseen. Suomessa diabeettinen makulaturvotus aiheuttaa 7 prosenttia kaikista näön menetyksistä työikäisessä väestössä ja 3 prosenttia ikääntyneessä väestössä.

Väitöskirjatutkija Mari Pesosen, yliopistonlehtori Eila Kankaanpään ja silmätautien erikoislääkäri Pasi Vottosen artikkelissa verrataan diabeettinen makulaturvotuksen toisen linjan hoitona käytettävien kortikosteroidien, deksametasoni-implantin ja triamsinoloni-injektion kustannusvaikuttavuutta Markov-mallintamiseen perustuvassa kustannus-vaikuttavuusanalyysissä.

Tutkimuksessa havaittiin, että kahden vuoden seuranta-ajalla deksametasoni-implantin todettiin olevan kustannusvaikuttava, mikäli maksuhalukkuus saavutetusta laatupainotetusta lisäelinvuodesta olisi noin 55 000 euroa. Viiden vuoden seuranta-ajalla triamsinoloni-injektio osoittautui puolestaan selkeästi kustannusvaikuttavaksi hoitovaihtoehdoksi.

Eurooppalaisten hoitosuositusten mukaan diabeettisen makulaturvotuksen kortikosteroidihoito tulisi aloittaa ensin deksametasoni-implantilla, jolloin triamsinoloni-injektiolla hoidettaisiin vain, jos deksametasoni-implantti ei toisi toivottua hoitovastetta. Pesosen, Kankaanpään ja Vottosen tutkimuksessa toteutettu kustannus-vaikuttavuusanalyysi ei välttämättä vaadi muutoksia nykyiseen hoitosuositukseen, joskin deksametasoni-implantin kustannukset ovat merkittävästi korkeammat.

Mari Pesonen, Eila Kankaanpää & Pasi Vottonen: Cost-eectiveness of dexamethasone and triamcinolone for the treatment of diabetic macular oedema in Finland: A Markov-model. Acta Ophthalmologica, 9 January 2021. Artikkeli on luettavissa verkossa: https://doi.org/10.1111/aos.14745.

Lisätietoja:

Mari Pesonen, väitöskirjatutkija, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, maripes@student.uef.fi

Eila Kankaanpää, yliopistonlehtori, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, eila.kankaanpaa@uef.fi