Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Äiti neuvoo lasta läksyissä.

Digiloikasta etäopetuksen kvanttihyppyyn

  • Koulutus ja oppimisympäristöt
  • Teksti Nina Venhe | Kuvat Mostphotos

Koulut kautta Suomen ovat olleet viime viikkoina täysin uuden tilanteen edessä koronaviruksen suljettua opinahjojen ovet. Opettajat ovat siirtäneet opetuksensa pääosin verkkoon, ja jo yksin se on asettanut opetukselle paljon haasteita. Harjoittelukouluissa etäopetukseen on tuonut oman lisänsä opettajaharjoittelijoiden samanaikainen ohjaaminen.

Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori Mikko Ripatti suhtautuu kuitenkin suuriin muutoksiin positiivisella mielellä.

– Tuntuma on, että olemme tehneet digiloikan sijaan kvanttihypyn digi- ja etäoppimisessa. Opettajat ovat lähteneet rohkealla asenteella liikkeelle, ja opiskelijoiden etäharjoittelukin on toistaiseksi sujunut ilman suurempia ongelmia.

Ripatin mukaan koko norssiyhteisö on osoittanut tarmokuutta sekä luovuutta ottaessaan käyttöönsä etäopetukseen ja -oppimiseen liittyviä uusia tapoja ja sovelluksia.

Opettajien mukaan etäopetuksessa on toki omat haasteensa, mutta pääsääntöisesti he ovat itsekin vähän ihmeissään siitä, miten hyvin kotiopiskelu on lähtenyt liikkeelle.

Välineiden kirjoa

Opettajien taidot etäopetusvälineiden suhteen ovat vaihtelevia. Jokainen on kuitenkin joutunut ne omaksumaan, ja oppilaat ovat seuranneet välineiden käytössä mukana.

– Oppilaat ovat sitoutuneet opiskeluunsa upeasti, ja he kysyvät reippaasti apua eri viestintäkanavien kautta, mikäli sitä tarvitsevat. Parhaimmillaan työpöydällä on neljä eri laitetta, joiden välillä sukkuloin oppituntien aikana, kuvailee Rantakylän normaalikoulun biologian ja maantieteen opettaja Mari Hakanen nykyistä opetusarkea.

Myös Tulliportin normaalikoulun matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori Hannu Vähäkoski sanoo, että etäopetus on lähtenyt käyntiin uskomattoman hyvin.

– Tekniikan kanssa on ollut välillä ongelmia, mutta aina on löytynyt ratkaisu. Ongelmatilanteessa olen soittanut oppilaalle puhelimella, ja asia on selvitetty yhdessä.

Viidennen luokan opettaja Teija Paavilainen Rantakylän normaalikoulusta kertoo, että oppilaiden kanssa on syksyn aikana harjoiteltu muun muassa itseohjautuvuutta, omasta työskentelystä vastuun ottamisen taitoja sekä taitoja toimia sähköisissä oppimisympäristöissä.

– Niinpä meillä on ollut vahva pohja, mihin fyysisen oppimistilan muutos ei itse asiassa ole tuonut mahdotonta muutosta. Jokaisella oppilaalla on oma henkilökohtainen iPad käytössään, ja lisäksi meillä on oppikirjoja, jotka toimivat oppimisen yhtenä oheismateriaalina, Paavilainen lisää.

Kuudennen luokan opettaja Kimmo Nyyssönen Rantakylästä kertoo, että kun koulujen sulkeminen alkoi näyttää todennäköiseltä, ehtivät he vielä tutustua oppilaiden kanssa Google Meet -sovellukseen ja sen käyttöön.

– Heti ensimmäisestä päivästä lähtien työskentely on välineiden osalta toiminut siis hyvin. Matkan varrella olemme ottaneet käyttöön muitakin sovelluksia, mutta pääsääntöisesti käytämme Meet-videopuhelusovelluksen lisäksi Google Classroomia.

Nyyssösen mukaan luokanopettajat lähettävät joka aamu sekä oppilaalle että huoltajalle Wilma-viestin, jossa kerrotaan päivän ohjelma.

– Kaksi kertaa päivässä on pakollinen meetti ja kerran päivässä tuki-meetti, jos tarvitsee apua johonkin. Aamun eka meetti on päivänavaus, jossa kerrotaan lisää päivän ohjelmasta ja tehtävistä. Tukimeetissä voi taas käydä päivän aikana hakemassa apua niihin tehtäviin, jotka tuottavat hankaluuksia.

Päivän loppupuolella pidetään päivän koonti, minkä jälkeen osa oppilaista saattaa vielä jatkaa opiskelua ja tehtävin tekemistä, jos kaikki ei ole vielä valmiina.

– Oppilaat voivat kysellä apua myös Classroomissa tai chatilla.

Läsnäolon ja motivaation tärkeys

Kaikki opettajat ovat yhtä mieltä siitä, että lapsille ja nuorille on todella tärkeää, että opettaja on saatavilla, ja hän on päivittäin läsnä. Mari Hakanen korostaa, että opettajalle voi aina laittaa viestin tai soittaa, jos jokin asia on epäselvä.

Hannu Vähäkoski kertoo, että osalla oppilaista opinnot sujuvat jopa paremmin ilman luokassa olevia häiriöitä.

– Jos oppilaasta ei kuulu vähän aikaan mitään, kyselen privaattiviestillä miten menee. Jonkin verran lintsaamista on ollut, mutta uskoisin sen olevan hetkellistä, koska kukaan ei halua olla pois kouluelämästä pitkään.

Teija Paavilainen muistuttaa, että vaikka hommat on nyt saatu hyvin aluille, ja monet oppilaat kertovat pitävänsä tästä työskentelymuodosta, on jatkoakin hyvä jo ennakoida.

– Kuinka saamme pidettyä motivaation yllä? Miten saamme lisättyä vieläkin enemmän oppilaiden keskinäistä sosiaalisuutta ja yhdessä tekemistä? Kuinka luomme monipuolisia, vaihtelevia ja oppimiseen innostavia tehtäviä? Kuinka arvioidaan? Kuinka kaikki pysyvät mukana? Meillä on vielä monia kysymyksiä vastauksia vailla.

Harjoittelu jatkuu etänä

Suomen opettajaksi opiskelevien liitto ry. (SOOL) on juuri ilmaissut huolensa opetusharjoittelujen vaarantumisesta koronan takia. Itä-Suomen yliopiston harjoittelukouluissa opetusharjoittelua on jatkettu keskeytyksettä – mutta luonnollisesti nyt etänä.

Mari Hakanen kertoo, että hän ehti suunnitella ja kokoontua omien opiskelijoidensa kanssa ennen etäopetukseen siirtymistä.

– Kokoon saatiin selkeä paketti siitä, mitä etäviikkoina tehdään ja miten oppilaiden osaamista arvioidaan. Opiskelijat ovat suunnitelleet oppitunnit ja lähteneet todella rohkeasti hyödyntämään erilaisia opetustapoja.

Myös ohjaukset pidetään Google Meetin avulla, joko ryhmissä tai kahden kesken.

Parhaillaan opetusharjoitteluaan suorittavan, tulevan biologian ja maantieteen opettajan, Riikka Lipposen mukaan etäopetukseen siirtyminen kävi lopulta nopeasti ja sujuvasti.

– Oppituntien pitäminen jatkui suoraan siitä, mihin lähiopetuksessa jäimme. Nyt vain hyödynnämme hieman erilaisia menetelmiä.

Lipponen myöntää, että osa järjestelyistä on vaatinut enemmän suunnittelua, mutta kärsivällisyydellä on niistäkin selvitty.

– Harjoittelijoiden kesken on ollut huolta siitä, ehtiikö esimerkiksi muiden tunteja seuraamaan ennen harjoittelun loppua, mutta pikkuhiljaa asiat ovat selvinneet ja muidenkin tunneille on päästy.

Lipponen sanoo, että harjoittelijana on ollut vaikea tietää, miten paljon oppilaat pystyvät tekemään tehtäviä itsenäisesti.

– Sitäkin on päässyt tässä hyvin harjoittelemaan! Nopeasti olen huomannut, ettei oppilailta voi aina vaatia pelkästään itsenäistä työskentelyä, vaan väliin tarvitaan rennompiakin tunteja, jolloin saa vaikka vaan kuunnella tai jutella kaverin kanssa.

Jokainen opettaja on sitä mieltä, että opettajaharjoittelijat saavat etäopetuksen myötä paljon arvokasta tietoa ja oppia tulevaa työtä varten.

– Harjoittelijat ovat osoittaneet mieletöntä innostusta ja paneutumista uuden asian äärellä. Tässä tuleekin tärkeä oppi tuleville opettajille – jatkuva oppiminen, tiimissä työskentely ja rohkeus hankalissakin tilanteissa ovat tulevaisuuden opettajien tärkeitä avaintaitoja, Paavilainen kertaa.

Nyyssösen mukaan tilanteessa korostuu myös kollegiaalisuus.

– Tukea saa omalta tiimiltä, ja sosiaalisen median yhteisöistä löytää nyt paljon tietoa ja oppia. Opiskelijoilla on loistava asenne tähän poikkeustilanteeseen, ja omalla työllään he ovat nyt helpottaneet myös minun työtäni.

Huolenpitoa

Vaikka etäopetus tuntuu sujuvan, ja harjoittelujen ohjaaminenkin rullaavan poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta, on kaikilla silti ikävä kouluun.

Etäopetusta tehdään poikkeuksellisessa tilanteessa, ja ajat ovat kaikille haastavat. Hannu Vähäkoski kiteyttääkin opettajan roolin tässä poikkeuksellisessakin ajassa hyvin.

– Tärkeää oppilaille on nyt päivärytmin säilyttäminen ja se, että heistä pidetään huolta ja annetaan tarpeeksi tekemistä oppituntien ajaksi.

A child studying with the laptop on the table.