Tämä on Lainahaalareissa -podcastin tekstivastine. Linkki podcastin ääniversioon löytyy tekstivastineen alta.
Anni: Moikka ja tervetuloa Lainahaalarissa-podcastin pariin. Tänään meillä toimii studiona Melanian luokkahuone ja studiossa on Anni -
Ville: Ville -
Elina: - ja Elina.
Anni: Ja tänään meillä ois tarkoituksena puhua Kuopiosta opiskelijakaupunkina. Miten kauan te ootte nyt ollu opiskelijoita täällä Kuopiossa ja mitä te oikein opiskelette?
Ville: Joo mä oon opiskellu 4,5 vuotta täällä tähän mennessä. Opiskelen kauppatieteitä ja aloitin sitten siinä rinnalla tietojenkäsittelyn pari vuotta sitten.
Elina: Mä oon opiskellut täällä 3,5 vuotta ja opiskelen biolääketiedettä.
Anni: No aika pitkään ootte kerenny jo opiskella täällä Kuopiossa, niin mimmosta täällä on ollu, mitä ootte tykänny?
Elina: Mun mielestä tää Kuopio on tämmönen ihanan kompakti opiskelijakaupunki. Elikkä kaikki on tosi lähellä ja luonto on todella lähellä ja mun mielestä poikkitieteellisyys toteutuu tosi hyvin täällä. Elikkä muun muassa mä oon opiskellut ensimmäisten vuosien aikana tosi paljon muitten terveystieteiden tiedekunnan opiskelijoiden kanssa, kun meillä on ollut isoja massaluentoja, elikkä oon nähny myös muita kun oman alan opiskelijoita.
Anni: Mites Ville?
Ville: Kyl mä lähtisin vähän samoilla linjoilla kun toi Elinakin, että kyl tää on aika semmonen kivan tiivis kaupunki. Kaikki tärkeä asia, mitä ihminen elämässään tarvii, löytyy oikeestaan 5 km:n säteellä keskustasta, niin siitä mä oon ite tykänny, että minnekään ei oo yleensä liian pitkä matka. Ja sitten myöskin muitten ihmisten kanssa on kiva kokoontua, kun kaikilla on suhteellisen lyhyt matka toistensa luokse. Siitä mä oon tykänny tosi paljon. Ja toki huhujen mukaan Kuopiossa on aika paljon mäkiä ja järviä ja luontoa, niin täältä löytyy yllättävän läheltä keskustaa paljon metsääkin ja järveä. Kyllä minä tykkään siitä, että luonto on kuitenkin aina lähellä sen betonin ohella.
Anni: Mites toi opiskelija-asuminen sitten? Sanoitte, että kaikki on kuitenkin suhteellisen lähellä toisiaan, niin miten ootte kokenu Kuopiossa asumisen?
Ville: Ite tosiaan oon nyt nää kaikki vuodet täällä Kuopaksella, mikä siis järjestää näitä opiskelija-asuntoja asustellu. Eli ykkösvuonna eksyin soluun ja vieläkään en oo päässy sieltä pois, että hyvin oon tullu kämppisten kanssa toimeen, että siinä ei oo mitään ongelmaa ollu. Et ei oo yliopistolle paria kilometriä itellä pitempää matkaa. Mut ymmärrän toki, jos haluaa yksikseen asua, niin meillä on valmistunut Puijonlaaksoon viime aikoina aika paljon yksiöitä, niitä taas 250 kappaletta tulla tossa ihan hetki sitten valmiiks.
Anni: Mites Elina?
Elina: Mä oon tän koko ajan, mitä mä täällä asunu Kuopiossa, ni mä oon asunu yksityisellä. Että mä muutin silloin suoraan yksityiselle, mutta mä oon asunu tuolle keskustan suunnilla, niin sieltä on ollu tosi lyhyet matkat tietenkin siihen keskustan palveluihin, mutta sen lisäks ei oo kun noin 2,5 kilsaa taitaa olla vaan tähän yliopistolle ja sekin on mukavaa semmosta alamäkeä pyöräillä aina luennolle. Ei haittaa, vaikka kahdeksalta aamulla luento, niin pääsee helposti. Ja mun mielestä täällä huomioidaan tosi hyvin just niitä opiskelijoita, että vaikka on yksityisellä, niin siellä myös ne yksityiset haluaa tarjota opiskelijoille edullisia asuntoja. Elikkä ei tavallaan tarvii pelätä, että jos vaikka haaveileekin yksityisen asunnosta, että kaikki ois ihan ökyhintasia, että kyllä siellä myös niitä ihania ihmisiä, jotka ymmärtää, että opiskelijoilla ei oo rahaa ihan kauheena välttämättä.
Anni: Eli sanoisitteko, että oli suhteellisen helppo kuitenkin löytää asunto sitten Kuopiosta, kun tulitte opiskelemaan?
Elina: Mä kyllä sanoisin, että joo. Että ihan Kuopakselle pystyy laittaa hakemuksen, mut sit just se, et mä vaan kattelin Torista, niin sieltä kyllä löyty paljon vaihtoehtoja. Miten sulla oli Ville, miten sä hait sinne Kuopakselle?
Ville: No siis silloin, ku oli se paikka tullu, niin pistin soiton Kuopakselle ja sitten sanovat, että haluatko mennä tohon kahden hengen soluun, olin sit ookoo. Vähän kyllä mietin, että oisko se yksiö pitänyt ottaa, mutta toki jos tulee hyvin toimeen naapurin kanssa, niin hyvähän tuokin on. Että saman päivän aikana sanoivat, että juu, meiltä löytyy sulle kämppä.
Anni: Kuulostaa hyvältä. No mitä kaikkea täällä Kuopiossa sitten oikein voi opiskella?
Ville: Jaa, jos Elina kerrot sitten niistä lääketiedejutuista, niin mä voin vaikka aloittaa. Eli kauppista tottakai, kauppatieteitä, tietojenkäsittelyy pystyy myös.
Elina: Sit pystyy biolääketiedettä, tietenkin hammaslääketiedettä, lääketiedettä, ravitsemustiedettä, hoitotieteitä pystyy, sitten pystyy sovellettua fysiikkaa, ympäristö- ja biotieteitä ja mitäs muuta vielä tulis mieleen.
Ville: Oliko farmasia sanottu?
Elina: Ei ollu vielä sanottu.
Anni: Joo, siinä tuli kyllä paljon kaikkea. No miksi juuri Kuopio sitten? Miks Elina biolääketiedettä Kuopiossa nimenomaan?
Elina: No biolääketiedettä pysty opiskelee Kuopion lisäksi pelkästään Turussa. Mä ite oon tuolta Kainuusta, elikkä noin 200 kilsaa tästä pohjoiseen päin, niin mua vähän ehkä jänskätti lähtee tonne ihan etelään asti. Että mä oon tykänny näistä järvimaisemista ja mäkimaisemista, niin Kuopio tuntu tavallaan silleen luonnolliselta fyysisenä paikkana. Mut sen lisäksi myös, kun biolääketieteen, se vähän jakaantuu meijän kahden kaupungin kesken, että meillä on pikkuisen erilainen maisteri muun muassa, että Turussa keskittyy vähän enemmän lääkekehitykseen ja semmosiin niinku lääkkeisiin, kun meillä sitten on enemmänkin molekyylilääketiede se meijän pääaine. Niin mua ehkä kiinnosti semmonen enemmän, kun sit se lääkejuttu, niin sit mä päädyin tänne päin.
Anni: Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta näin luokanopettajana, hienoja termejä tuli sieltä. No mites Ville?
Ville: No siis aikoinaan, kun hain tonne kauppikseen, niin mulla oli oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Eli tämä Kuopio ja sitten toi Aalto-yliopisto tuolla Helsingissä, vai Espoossa. Niin mulle oli vähän paha aina silloin ku hain ja heti lukion jälkeen miettiä, että kumpaan mä oikeasti haluan enemmän, mä en oikeasti tienny. Mut sanotaan, et siellä Espoon puolella eniten pelotti justiinsa se pääaineiden valinta kauppiksessa. Et siellä on 300 ihmistä ja monta eri pääainetta ja sitten siellä on tietenkin jokseenkin kova taso varmasti opiskelijoiden kesken. Niin mua pelotti tosi paljon se, että vaikka mä pärjäisin opinnoissa aika hyvin, niin mä en välttämättä pääsis ottamaan sitä pääainetta, mitä mä oikeasti haluan, vaan joutuisin ottamaan semmosen pääaineen, mikä mua ei oikein kiinnosta. Et Kuopiossa nyt oli se hyvä puoli, että meillä kauppiksessa pystyy ottaa kandivaiheessa siis laskentatoimee, rahoitusta tai markkinointii ja johtamista, niin täällä se onnistuu silleesti, että lähetät yhden sähköpostin ja sanot, että mä haluan tonne ja se toimii niin. Mut mä tiiän, että muualla se ei toimi noin ja toi on ehdottomasti yksi tärkeimpiä syitä, minkä takia mä en oikeestaan niinku priorisoinu jotain Helsinkiä esimerkiks Kuopion yläpuolelle.
Anni: Sanoit tossa noita, mitä täällä pystyy valitsemaan, niin joko sä oot tehny oman valinnan noitten suhteen, et mitä sä opiskelet
Ville: Joo, kauan aikaa sitten. Laskentatoimee ja rahoitusta mä otin, että oon ymmärtäny, että meillä varmaan 3/4 vähintään ottaa sen laskentatoimen ja rahoituksen, että sitä ei oikein olla lähdetty rajoittamaan meillä. Ja maisterivaiheessa sitten oon myös jatkanu tota laskentatoimee ja rahoitusta.
Anni: Kuulostaa kyllä tosi mielenkiintoiselta molemmilla. Mites, mä luulen, että kaikkia meidän kuuntelijoita kiinnostaa, niin nää savolaiset immeiset, että tulleeko niitten kanssa toimeen täällä Kuopion sykkeessä, Savon sykkeessä?
Elina: Siis kyllä pitää ehkä mä varautua siihen, et saattaa jäädä vähän juttelemaan pitemmäks aikaa, kun on suunnitellu. Et jos on esimerkiksi kiire luennolle aamulla, niin kannattaa ehkä väistää siellä rappukäytävässä ne mummot, et sieltä saattaa tulla ihan hirveen herkästi vaikka jonkun Miuku-kissan elämäntarina tai sitten jonkun reuman tota diagnoosi- ja oireselitykset. Että sit ei ehkä niitä. Mutta muuten ihan todella lepposta ja ihanaa ja auttavaista.
Anni: Eli savolaiset on lepposia kuitenki sun mielestä?
Elina: Joo, en mä oo mitään vihasta savolaista vielä kyllä tavannu.
Anni: Mites Ville?
Ville: Toki ite kun oon täältä Savosta päin kotosin, niin ei oo niin sanotusti semmosta ulkopuolisen näkökulmaa tähän savolaisjuttuun. Mutta kyllä mä ainakin tykkään savolaisista ihmisistä, ja siis tykkään kyllä muistakin, ei siinä mitään.
Anni: No viäntyykös teillä savo? Villella varmaan ainakkii.
Ville: No, kai se vähä.
Anni: Mites Elina, onko tullu opittua?
Elina: Vuan tokkiinsa, välillä aina.
Anni: Ja toinen tärkee kysymys, ootteko työ maistanu sitä kalakukkoo?
Ville: Tuota mä luulen, että mä en ole koskaan maistanu kalakukkoo, anteeks.
Elina: Mä oon maistanu, meillä oli fuksipassissa, elikkä semmosessa, missä oli kaikkia tehtäviä, ni siellä oli et maistelkaa kalakukkoo ja siitä sai sit pisteitä, niin sittenhän sitä maisteltiin.
Anni: No miltäs se maistu?.
Elina: No hyvältä, mä oon tottunu yleensä syömään pottukukkoo, vähän erilaista, mutta sit se oli vain kalaisempi versio.
Anni: Kyllä. No asuminen on suht helppoo teidän mielestä ja kaikki on suhteellisen lähellä toisiaan, niin mites liikkuminen? Millä on kätevä Kuopiossa liikkua? Minkä koette helpoimmaksi?
Ville: No siis kyl mä lähtisin siitä, että aika monella kulkuvälineellä voi liikkua. Toki jos opiskelijabudjetti antaa myöten, niin kyllä autot liikkuu Kuopiossa aika sutjakasti, jos ei vaan ihan pahimpaan ruuhkaan mene. Mutta kyllä mä sanoisin, että siis bussit kulkee aika hyvin justiinsa vaikka tonne keskustan ja yliopiston suuntaan. Et nekin on aika käteviä ja pyörä totta kai.
Anni: Mites Elinan mielestä?
Elina: Mä aina silleen sulan maan aikaan käytän pyörää tosi paljon, mutta sitten talvisin en ihan uskaltane tuolla liukkaalla mennä, niin sitten bussi kyllä toimii tosi hyvin ja menee ihan todella hyvinä aikoinakin kulkee tänne yliopiston suunnille. Et joka paikasta pääsee.
Anni: No mikäs näin opiskelijan näkökulmasta on teidän mielestä parasta Kuopiossa?
Elina: Mun mielestä opiskelijan näkökulmasta parasta on ehkä semmonen yhteisöllisyys tavallaan. Koska tää on niin pieni kaupunki, niin sitten helposti tutustuu muihin opiskelijoihin vaikka jos vaikka bileissä tai sitten ihan vaan vaikka semmosissa jossain tapahtumissa. Tai sitten ihan saattaa vaikka meilläkin on labroja joittenkin kanssa sekasin, niin sit sielläkin saattaa tutustua muihin. Niin tavallaan semmonen yhteisöllisyys, että isommassa kaupungissa saattas ne välimatkat tehdä sen, että ois hankalampi tutustuu ja pitää semmosta yhteishenkeä, niin mun mielestä se onnistuu täällä tosi hyvin.
Ville: Kyl mää luulisin, että pitää mennä samaa reittiä kun Elinakin tässä, että se meillä on justiinsa sisäänottomäärät yleensä suht pieniä verrattuna muihin kaupunkeihin näillä aloilla, niin varsinkin ainejärjestöhommissa järjestetään paljon yhteistyötä muitten ainejärjestöjen kanssa. Kyl mä näkisin sen ehdottomana plussana, että välillä on kiva puhuu muitten kuin oman alan tyyppien kanssa, ettei koko iltaa puhuta kauppislaisten kanssa pörssistä, vaan pääsee puhumaan ihmisten kanssa asioista, mistä ei oikeasti ymmärrä mitään.
Anni: Tämä kuulostaa hyvältä. No mites jos mä nyt tuolta Joensuusta tulisin teidän luokse kylään, niin mikä ois semmonen yksi tärkeä paikka, minkä te haluaisitte näyttää mulle Kuopiosta?
Elina: Mä ehkä veisin sut tonne satamaan. Mä tykkään siitä todella paljon siitä alueesta. Siellä on ihana lenkkeillä ja siellä järjestetään kaikenlaisia tapahtumia. Siellä mm. oiskohan syksyisin vain keväisin, en muista, mut siellä on semmonen kun Kalaryssäys. En oo ikinä käyny, mutta hirveän kiinnostavan kuulonen tapahtuma, ja siellä on mm. tivoli ja kaikkee, niin se on semmonen aika elävä paikka. Ja sit siellä on vanhoja myös tommosia höyrylaivoja. Elikä vähän jotain semmosta erilaista.
Anni: Ai että kuulostaa ihanalta. Entäs Ville?
Ville: No toki siis Kuopion kaupungin rajat on lähtenyt levittäytymään aika aggressiivisesti ympäristöön päin. Ja nykyään siis tää Tahkon laskettelukeskus esimerkiks kuuluupi Kuopion maille. Niin mä luulisin, että mä veisin Annin laskettelemaan sinne.
Anni: Nämä kuulostaa kyllä tosi hyvältä. No näin loppuun voisin kysyä vielä teiltä, että mikä on semmonen Kuopio opiskelijakaupunkina top viisi?
Elina: No mun pitäs ihan ekana heittää se poikkitieteellisyys, elikkä ku ollaan tässä puhuttu Villen kanssa siitä, et tosi paljon yhteistyötä yli tiederajojen ja semmosta yhteisöllisyyttä, niin mun mielestä se on täällä Kuopiossa ihan tosi huippujuttu. Sitten ehkä toiseks voisin sanoo kompakti kaupunki, koska täällä pääsee helposti kulkemaan paikasta toiseen. Välimatkat ovat lyhyitä ja täältä löytyy ihan kaikki, mitä sä tarviit. Että ei tarvii huolehtii, et jos tänne muuttaa, että nyt sä oot silleen, et sun vaikka elokuvaharrastus jää. Kyllä täällä elokuvateatterikin on. Sit täällä on toki se luonto lähellä ja siis vihreähän on todistettu tiedetysti auttavan stressaamiseen. Elikkä että luonto löytyy ja voi lähtee metsään rentoutumaan silloin kun opiskelut painaa päälle, niin mun mielestä se on ainakin itselle tosi tärkeä tapa nollata aina opiskeluitten välissä. Ja siitä luonnosta sitten ehkä sit neloskohta voisi olla se, että on hyvät liikkumismahdollisuudet. Et voi hiihtää, voi lenkkeillä ja voi maastopyöräillä ja tavallaan ihan kaikkea mahollista pystyy tekemään luonnossa. Ja yleensä melkein joka talvi saadaan tuonne Kallaveden järven jäälle semmonen luonnonjääluistelurata, ni se on aivan ihana mun mielestä. Siellä pystyy nauttimaan kevätauringosta aina. Ja viidenneks mä sanoisin kulttuurin, et meillä ihan just avautuu rempattu Kuopion luonnontieteellinen museo, ja siellä on tulee olemaan näyttelyitä. Mä ite tykkään tosi paljon museoista ja esimerkiksi teatteriin pääsee opiskelijat aika edullisesti, elikkä jopa kympillä pääsee jonnekin teatteriesityksiin, jos tietää, että mitä tehdä. Et ei tavallaan sitäkään tarvii huolehtii, että tämä ois semmonen takapajula, et täältä löytyy ihan todella paljon kaikkea just tommostakin kulttuuria, että etsivä löytää mun mielestä täältä ihan kaiken itselleen, mitä tarvii.
Anni: No mites Villen top viisi?
Ville: Kyllähän siis ensimmäisenä totta kai ihmiset, että kyllä mä ite lähtisin siitä, että jokainen kaupunki tuntuu niin hyvältä, miten hyviä ihmisiä sieltä löytää. Ja varsinkin sitten, jos lähette opiskelemaan, niin siellä tulee paljon ihmisiä samassa tilanteessa, jotka ei välttämättä tunne hirveästi uusia ihmisiä, niin sieltä niitä ihmisiä löytää. Mut kyl mä ite on löytänyt Kuopiosta yliopistoaikana hienoja ihmisiä ja kyllä he luovat tähän kaupunkiin sen oman tunnelmansa. Ja sitten tosta poikkitieteellisyydestä, se on mulla kakkosena tässä. Et opiskeluaikana ite oon tosi paljon poikkitieteellistynyt. Että ei ole välttämättä mitään yksittäistä ainejärjestöä, minkä piiristä nyt ois erityisen paljon kavereita, et aika lailla poikkitieteellisesti tykkään vapaa-ajallakin sitten ihmisten kanssa olla. Sitten toi, Elinakin tuosta vähän puhu, mut kaikki tärkeä, mitä täällä Kuopiossa on, niin on aika lähellä ihmistä. Et meillä on täällä Kuopiossa kuitenkin kaupunkialueella semmonen 100 000 ihmistä, niin kyllä mä sanoisin, että kaikki asiat, mitä ihminen elämässä tarvii, niin se täältä löytyypi. Ja jos sitä ei täältä löydy, niin sitten, no, sitä ihminen ei tarvitse sitten. Sit nelosena otin tähän loppuun vähän tämmösiä erikoisempia juttuja, mutta sähköpyörät, mitä meillä on kaupunkipyörinä. Niit käsittääkseni ei ole Suomessa missään muussa kaupungissa nää kaupunkipyörät sähköllä varustettuja. Että ei tarvi hikoilla ees, että jos lähtee pyöräilemään täällä. Noilla taittuu ylämäet aika hyvin kuitenkin. Sitten meiltä löytyy tietojenkäsittelyssä mä ite oon tosi paljon tykänny meijän henkilökunnasta esimerkiks, että he ovat hyvin lähestyttäviä. Ja sitten kun meillä on suht pienet nää sisäänottomäärät, niin sitten pystyy ihan henkilökohtaisen kontaktin ottamaan siihen opettajaan. He tuntevat teidät ja heidän kanssaan on silloin tällöin kiva myös rupatella vähän. Että jos tosta tykkää, niin Kuopio voi olla kiva paikka.
Elina: Mä haluaisin vielä lisätä tohon, kun Ville sano tosta henkilökunnasta, ni musta tuntuu, et meillä koko täällä UEFilla on henkilökunta, opettajat ja kaikki ihan helposti lähestyttäviä, että pystyy menee juttelee luentojen jälkeen professoreillekin ihan aiheesta. Että ei kannata pelätä, jos on kysymyksiä, niin täällä ihmiset haluaa auttaa sua ja kaikki on sua varten.
Anni: Siinä oli napakat top viisi molemmilta. Ensi kerralla ollaankin taas uuden aiheen parissa ja tämä tällä kertaa Kuopiosta. Kiitos Ville ja Elina.
Ville: Kiitos.
Elina: Kiitos.
Anni, Elina, Ville: Moi moi!