Oikeustieteiden tohtoriohjelma tarjoaa korkeatasoisen ja monitieteisesti painottuneen tutkijakoulutuksen, joka valmistaa väitöskirjatutkijoita niin akateemiselle tutkijanuralle kuin laajemminkin työelämän oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin. Oikeustieteen tohtoriohjelmassa voi jatkotutkintona suorittaa oikeustieteen tohtorin (OTT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
Tohtoriohjelman johtajana toimii yliopistonlehtori Seita Romppanen, akateemisena koordinaattorina yliopistonlehtori Outi Ratamäki ja koordinaattorina yliopisto-opettaja Hanna Partinen (yhteystiedot alla).
Tohtoriohjelman tutkimusalueet
Oikeustieteiden tutkimukselle Itä-Suomen yliopistossa ovat ominaista monitieteisyys, kyky uudistua ja yhteistyö muiden tieteenalojen kanssa.
Laitoksen tutkimus perustuu oppiaineissa ja tutkimusryhmissä tehtävään tutkimukseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Laitos toimii aktiivisesti osana yliopiston tutkimusyhteisöjä (research communities).
Kehitämme erityisesti seuraavia oikeudellisen tutkimuksen alueita ja lähestymistapoja:
- ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeus,
- hyvinvointioikeus,
- empiirinen oikeustutkimus ja
- oikeudellinen ratkaisutoiminta.
Oikeustieteiden laitoksella toimivat seuraavat tutkimusryhmät:
- Empiirisen oikeustutkimuksen tutkimusryhmä
- Hyvinvointioikeuden keskus
- Ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskus (CCEEL)
- Julkisen hallinnon oikeuden tutkimusryhmä
- Kriminologian tutkimusryhmä
- Oikeudellisen tulkintateorian ja oikeusfilosofian tutkimusryhmä
- Prosessioikeuden ja kansainvälisen poliisiyhteistyön tutkimusryhmä
- Siviilioikeuden tutkimusryhmä
Oikeustieteiden tohtoriohjelmassa voi painopistealueiden ohella suorittaa tohtorin tutkinnon muiltakin oikeudenaloilta, kuten esimerkiksi rikosoikeudesta, hallinto-oikeudesta ja varallisuusoikeudesta.
FT- ja OTT-tutkintojen pääaineena voi olla jokin seuraavista: eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, hyvinvointioikeus, kansainvälinen oikeus, kauppaoikeus, lainsäädäntötutkimus, oikeustaloustiede, perhe- ja jäämistöoikeus, prosessioikeus, rikosoikeus, varallisuusoikeus, sosiaalioikeus, työoikeus, valtiosääntöoikeus, yleinen oikeustiede ja ympäristöoikeus.
Filosofiaan ei ole otettu uusia jatko-opiskelijoita 1.1.2012 jälkeen.
Väitöskirjatutkijat pääaineittain
Eurooppaoikeus
- Francisca Gallegos Aguirre (OTT), 2023: Hydrogen certification schemes (Kim Talus, Sirja-Leena Penttinen)
- Alexander Glapiak (OTT), 2021: Regulation in low-carbon Europe — hydrogen production and transmission (Kim Talus, Penelope Crossley)
- Lolita Cigane (FT), 2021: The European Union’s openness to 3rd country lobbyists: a blessing or a peril? The role of Russia in the development of EU energy law- and policy-making (Emilia Korkea-aho, Kim Talus)
- Sébastien Noel (OTT), 2020: Towards a relaxation on Subsidies rules for renewable energy in EU's new generation Preferential Trade Agreements (Harri Kalimo, Moritz Wüstenberg)
- Katariina Särkänne (OTT), 2017: Euroopan unionin autonominen asema investoijien ja valtioiden välisessä riitojen ratkaisussa (Kim Talus, Nikos Lavranos)
- Mykola Iakovenko (OTT), 2016: The process of liberalization of the East European non-EU energy markets under the requirements of Energy Community (Kim Talus, Andrei Belyi)
Finanssioikeus (31.7.2005 saakka Vero-oikeus)
- Saga Erikksson (FT), 2022: EU sustainable finance policy and legislation: Towards creation of green markets and agency (Matti Turtiainen, Yulia Yamineva, Mikko Rajavuori)
- Saku-Matti Koponen (OTT), 2015: Holding-yhtiörakenteen verotus ja rakenteen sivuuttaminen verotuksessa (Marianne Malmgrén)
- Kimmo Nieminen (OTT), 2015: Vähennysoikeus arvonlisäverotuksessa - erityisesti kulujen kohdistus ja vähennysten jakaminen (Erkki Kontkanen, Petri Saukko)
Hallinto-oikeus
- Sanna Rantahalvari (OTT), 2023: Kunnallisen itsehallinnon oikeushistoriallinen tarkastelu (Matti Muukkonen, Toni Malminen)
- Sara Sairanen (OTT), 2022: Maahantulon rajoittaminen yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (Matti Muukkonen, Eeva Nykänen, Pauli Rautiainen)
- Juuso Ouli (OTT), 2022: Vastuu yleisen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta eräissä liiketoiminnan muutostilanteissa – lainopillinen tutkimus tietosuoja-asetuksen rikkomisesta seuraavan vastuun kohdentumisesta erityisesti liiketoiminnan kaupan ja konkurssimenettelyn yhteydessä (Tomi Voutilainen)
- Juha-Matti Kiviluoto (OTT), 2022: Hallintomenettelyn laillisuustakeet − erityisesti riittävän ja asianmukaisen selvittämisen sekä perusteluvelvollisuuden kannalta (Matti Muukkonen)
- Tuomas Huokuna (OTT), 2022: Päämiehen oikeus yksityisyyteen edunvalvojan tiedonsaantioikeuden rajoittajana (Matti Muukkonen, Katja Karjalainen)
- Saanareetta Virikko (OTT), 2021: Luottamuspula kunnanjohtajan irtisanomisperusteena suomalaisessa kunnanjohtajajärjestelmässä (Matti Muukkonen, Tomi Voutilainen)
- Heidi Hernetkoski (OTT), 2021: Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut kunnan näkökulmasta (Matti Muukkonen, Samuli Miettinen)
- Klaus Järvinen (OTT), 2021: Hallintotuomioistuimen selvittämisvelvollisuus ja virallisperiaate: Tutkimus hallintotuomioistuimen selvittämisvelvollisuuden laajuudesta kansainvälistä suojelua ja oleskelulupia koskevissa asioissa (Tomi Voutilainen, Matti Muukkonen)
- Helinä Tiura-Virta (OTT), 2020: Henkilötietojen käsittely poliisissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä (Tomi Voutilainen)
- Mika Koponen (OTT), 2020: Hallinto-oikeuksien yhdenmukainen ratkaisumenettely ampuma-aseasioissa (Matti Tolvanen, Heikki Kallio)
- Meri Sariola (OTT), 2019: Tiedonhallinta kunnassa - kunta informaatio-oikeudellisen sääntelyn kohteena (Tomi Voutilainen, Matti Muukkonen)
- Kreeta Pölönen (OTT), 2019: Lapsen oikeus oppimisen tukeen (Suvianna Hakalehto, Anssi Keinänen)
- Tuomas Hassinen (OTT), 2019: Viranomaisten roolit kyber- ja informaatiovaikuttamisen alalla sekä kohteena että aktiivisena toimijana (Tomi Voutilainen)
- Sari Korhonen (OTT), 2019: Oikeudellisen tiedon saavutettavuus (Tomi Voutilainen)
- Virve Valtonen (OTT), 2018: Opetushenkilön harkinta perusopetuksen ojentamistilanteessa (Pauli Rautiainen, Suvianna Hakalehto)
- Ulla Peltola (OTT), 2017: Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen valvonta erityisesti elinkeinovapauden näkökulmasta (Suvianna Hakalehto, Pauli Rautiainen)
- Hannu Toivonen (OTT), 2016: Julkisen hankintayksikön vaikutusmahdollisuudet lähetettyjen työntekijöiden palkkatasoon (Tomi Voutilainen, Marjo Ylhäinen)
- Isamaria Mäkiaho (FT), 2016: Julkisten ICT-palvelujen tuotanto - oikeudelliset reunaehdot (Tomi Voutilainen, Kalle Määttä)
- Anu Koivuluoma (OTT), 2015: Kunnan harkintavalta (Ulla Väätänen, Mirjami Paso)
- Jarkko Pesu (OTT), 2014: Innovaatioiden tukeminen – valtion tukea vai julkista hankintaa? (Tomi Voutilainen, Matti Turtiainen)
- Maria Ovaska (OTT), 2012: Poliittinen virantäyttö kunnallishallinnossa (Tarmo Miettinen, Ulla Väätänen)
- Tommi Oikarinen (HTT), 2012: Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksen säädösperusta ja sen vaikuttavuus (Tomi Voutilainen)
- Anne Korhonen (HTT), 2008: Työntekijöiden yhdenvertaisuus epätyypillisissä työsuhteissa (Tarmo Miettinen)
Hyvinvointioikeus
- Alex Berg (FT), 2022: Neuro-Ethics and Law: Socio-Legal Perspective to Legal Rights and Access to Justice of People with Neurodegenerative Diseases (Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Kaijus Ervasti)
- Henna Nikumaa (FT), 2019: Muistisairas ihminen autonomisena toimijana - oikeudellisen toimintakyvyn tukeminen (Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Antti Karisto)
Kansainvälinen oikeus
- Maiju Mähönen (OTT), 2023: The role of the Court of Justice of the European Union in holding the EU institutions accountable for the enforcement of climate law (Kati Kulovesi, Annalisa Savaresi)
- Jaqueline Pinto (OTT), 2023: In search for cross-sectoral coherence: an emerging regulatory framework for hydrogen (Kim Talus, Sirja-Leena Penttinen)
- Katri Varis (OTT),2023: Role of science in EU climate law and policy (Kati Kulovesi, Yulia Yamineva)
- Moritz Petersmann (FT), 2022: Fit for governing modern wicked problems? International science-policy interfaces under scrutiny (Niko Soininen, Yulia Yamineva)
- Vandson dos Santos Galdino (OTT), 2022: The role of the right to a healthy environment in climate litigation in Latin America (Annalisa Savaresi, Harro van Asselt)
- Vilja Johansson (OTT), 2021: Just transition – an emerging legal concept guiding the justness of climate policies (Kati Kulovesi, Harro van Asselt)
- Ama Opoku Acquah (OTT), 2020: The Fiduciary State Shareholder in the Sub-Saharan African Petroleum Industry and Fundamental Rights of Citizens (Kim Talus, Oyetade Oyewunmi)
- Tuomas Palosaari (OTT), 2019: National Disruptions Caused by Informal International Law (Harro van Asselt, Antto Vihma)
- Adrián Martinez Blanco (OTT), 2019: The Right of Public Participation in International Climate Change Law: A Critical Analysis (Harro van Asselt, Kati Kulovesi)
- Eleanor Mateo (OTT), 2018: The Internet of Things in the Circular Economy: Reconciling Environment, Data and Trade under the WTO in the digital age (Harri Kalimo, Kati Kulovesi)
- Veera Pekkarinen (FT), 2017: Global Regulation of Methane (Kati Kulovesi, Harro van Asselt)
- Patrick Toussaint (OTT), 2017: Reification in international climate law: A critical analysis of the role of legal constructs in realizing equity and justice under UNFCCC regime (Harro van Asselt, Kati Kulovesi)
- Outi Manninen (OTT), 2016: Material scope of the access and benefit-sharing system under the Nagoya Protocol: Implications of evolutive interpretation for the understanding of the key concepts (Kati Kulovesi, Ismo Pölönen)
- Reza Maddahi (OTT), 2014: International Legal Regime of Carbon Capture and Storage (CCS) Technology (Kati Kulovesi, Kim Talus)
- Karl Upston-Hooper (OTT), 2013: Where Two Worlds Collide: Emission Reduction Purchase Agreements, the Evolution of the Dialectic Relationship of Private Contracts and International Environmental Law at the Heart of the Global Climate Regime (Kati Kulovesi, Kim Talus)
Kauppaoikeus
- Eetu Huhta (OTT), 2020: Intermediary liability in the European Digital Single Market (Katja Weckström, Péter Mezei)
- Ndimyake Mwalugaja (OTT), 2018: Strengthening Climate Smart Agriculture and Food Security through Ecofeminism Approach: A study on Tanzanian rural women and marginalized groups (Katja Weckström, Eeva Nykänen)
- Denis Galkin (OTT), 2017: Verkkopalvelun palvelun tarjoajan oikeudellinen asema (Tomi Voutilainen, Matti Tolvanen)
- Juliet Ogbodo (OTT), 2016: The Need for Intellectual Property Rights in ECOWAS: Consequences for The Economic Partnership Agreements and Lessons to Be Learnt from The EU (Katja Weckström, Yeukai Mupangavanhu)
- Joonas Huuhtanen (OTT), 2015: Kehittyvät digitaaliset markkinat - Aineellisia esineitä koskevat normit sähköisessä ympäristössä (Katja Weckström)
- Sirpa Leväinen (OTT), 2015: Haja-asutusalueen valokuituverkon omistamisen oikeudelliset kysymykset (Katja Weckström)
- Kaisa Varis (OTT), 2013: Julkisen osakeyhtiön johdon toimivalta ja yhtiöoikeudellinen yhdenvertaisuusperiaate (Antti Kolehmainen, Matti Turtiainen)
- Onerva-Aulikki Suhonen (OTT), 2008: Comparative Analysis of Breach of Contract and Remedies Undet the CISG and Japanese Contract Law (Soili Nystén-Haarala)
Lainsäädäntötutkimus
- Minna Mattila (FT), 2022: In the dawn of better regulation: The chameleonic intermediaries in regulatory processes (Anssi Keinänen)
- Esa Iivonen (OTT), 2022: Lainsäätäjän perus- ja ihmisoikeuksiin perustuva velvoite edistää lasten yhdenvertaisuuden toteutumista varhaiskasvatuksessa ja koulussa (Suvianna Hakalehto, Virve Toivonen)
- Sebastian De Caro (OTT), 2021: Pelastuslain uudistus – Empiirinen oikeustutkimus pelastusviranomaisen päätöksenteosta, valvonnasta sekä pelastuslain uudistuksen vaikutuksista (Anssi Keinänen, Veli-Pekka Hautamäki)
- Joel Karjalainen (OTT), 2021: Tiedon hyödyntäminen säädösvalmistelussa (Anssi Keinänen)
- Outi Örn (FT), 2021: Kesyt, sotkuiset ja pirulliset lainvalmisteluhankkeet (Anssi Keinänen, Petri Uusikylä, Harriet Lonka)
- Tapio Räty (OTT), 2020: Sijaishuollossa olevan lapsen oikeus palveluihin, hoitoon ja huolenpitoon – miten lapsen oikeusturva toteutuu (Anssi Keinänen, Jussi Pajuoja, Eeva Nykänen)
- Risto Tuominen (OTT), 2018: Lailla vai asetuksella - Kansallisten asetusten rooli osana lainsäädännön toimeenpanoa Suomessa (Anssi Keinänen)
- Laura Rinne (OTT), 2017: Lainsäädännön jälkikäteinen arviointi ja seuranta osana laadukasta lainvalmistelua (Anssi Keinänen)
- Satu Pentikäinen (OTT), 2017: Yhteisöoikeudellisen lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen kotimaisessa lainvalmistelussa - Sääntelyteoreettinen näkökulma (Kaisa Sorsa, Anssi Keinänen)
- Ville Pulkkinen (OTT), 2016: Pelastaa ja valvoo - empiirinen tutkimus hyvän valvonnan toteuttamisesta pelastustoimessa (Anssi Keinänen, Veli-Pekka Hautamäki)
- Miikka Vuorela (FT), 2015: Eduskunnan valiokunnat vallankäyttäjinä (Anssi Keinänen, Matti Wiberg)
- Leena Jukka (OTT), 2014: Tutkimusaineistojen tekijänoikeus oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta (Anssi Keinänen, Tomi Voutilainen)
- Dzmitryieva, Aryna (OTT), 2014: Agenda Setting in the Constitutional Court of the Russian Federation (Anssi Keinänen, Vadim Volkov)
- Sami Rusanen (HTT), 2012: Kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttaminen julkishallinnon turvallisuuskriittisemmissä kiinteistöissä (Matti Tolvanen, Anssi Keinänen)
- Vesa Ellonen (HTT), 2011: Yksityisen turvallisuusalan rajapinnat (Anssi Keinänen, Matti Tolvanen)
Perhe- ja jäämistöoikeus
- Kaisa Näkki (OTT), 2021: Muistisairauksien monet muodot — tutkimus edunvalvonnan tarpeen arvioinnista (Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Eino Solje)
- Laura Saloranta (OTT), 2021: Avoliittolain hyvityssäännökset (Antti Kolehmainen)
- Marko Mykkänen (OTT), 2016: Päämiehen etu holhousoikeuden järjestelmässä (Antti Kolehmainen, Suvianna Hakalehto)
Prosessioikeus
- Susanne Karlsson-Elonheimo (OTT), 2023: Lainvastaisesti hankittujen todisteiden hyödyntämiskieltojen ja hyödyntämiskieltoharkinnan problematiikkaa rikosprosessissa (Mika Launiala, Antti Tapanila)
- Sami Nevalainen (OTT), 2023: Poliisin ennalta estävän toiminnan sääntely (Mika Launiala, Mikael Lohse)
- Hilla Viljamaa (OTT), 2022: Näytön arviointi kansainvälistä suojelua koskevissa muutoksenhakuasioissa (Mirjam Paso, Tarja Koskela, Tuomas Kuokkanen)
- Outi Leppäjoki (OTT), 2022: Tuomiovallan siirto ja rikosprosessin keventäminen - rattijuopumusten siirto poliisin sakkomenettelyyn lainopillisesta ja empiirisestä näkökulmasta (Mikko Aaltonen, Matti Tolvanen, Heikki Kallio)
- Asko Keränen (OTT), 2021: Asianajajien valvonta Suomessa (Matti Tolvanen, Kai Kotiranta)
- Hannu Moilanen (OTT), 2021: Velkajärjestelyn yleis- ja erillistäytäntöönpanon väliset oikeudelliset siirrännäiset (Matti Tolvanen, Mika Launiala)
- Marko Forss (OTT), 2020: Vapautensa menettänyt lapsi – miten lapsen etu toteutuu poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolain vapauteen kohdistuvia toimivaltuuksia sovellettaessa (Mika Launiala, Suvianna Hakalehto)
- Jasmin Heiskanen (OTT), 2020: Prosessilajien välisestä oikeusvoimavaikutuksesta (Mirjami Paso, Mika Launiala)
- Tuomas Ikonen (OTT), 2018: Salaisella pakkokeinolla saadun ylimääräisen tiedon käyttäminen (Matti Tolvanen, Heikki Kallio)
- Jussi Kyllönen (OTT), 2018: Jutun palauttaminen siviiliprosessissa ja hallintoprosessissa (Matti Tolvanen, Tuula Linna)
Rikosoikeus
- Juha Määttä (OTT), 2023: Rikosvastuun kohdentaminen työturvallisuusrikoksissa - Tutkimus vastuun kohdentamisesta tyypillisissä ja epätyypillisissä työntekemisen muodoissa (Heikki Kallio, Reima Kukkonen)
- Marko Piipponen (FT), 2022: Rikostutkimuskeskus – Suomalaisen teknisen rikostutkimuksen pioneeri 1926–1954 (Mikko Aaltonen, Miikka Vuorela)
- Annikaisa Kevätmetsä (OTT), 2022: Osallisuuden vaikutus rangaistuksen mittaamiseen törkeissä huumausainerikoksissa (Matti Tolvanen, Heikki Kallio)
- Linnea West (OTT), 2022: Lapsi asianomistajana – oikeusturva silloin kun esitutkintaa ei toimiteta tai toimitetaan vain osittain (Matti Tolvanen, Elisa Silvennoinen)
- Jussi Karkkulainen (OTT), 2021: Tavoitetahallisuus volitiivisen tahallisuuden teoriana (Matti Tolvanen, Heikki Kallio)
- Anu Puustinen (OTT), 2020: Seksuaalirikoksiin liittyvät ongelmakohdat samaa sukupuolta olevien välillä (Matti Tolvanen, Heikki Kallio)
- Kirsi Huotari (OTT), 2020: Kustannusperusteinen syyttämättäjättäminen (Matti Tolvanen, Mikko Aaltonen)
- Janne Ripatti (OTT), 2019: Urheilukilpailun manipulaatio rikollisena toimintana (Matti Tolvanen, Heikki Kallio)
- Pasi Tuominen (OTT), 2019: Ajopiirturimanipuloinnin rikosoikeudellinen ja kriminaalipoliittinen ulottuvuus (Matti Tolvanen, Heikki Kallio)
- Tuija Saloranta (OTT), 2019: Miten raiskausrikos tapahtuu? - Onko tekijällä merkitystä? (Matti Tolvanen, Jussi Pajuoja)
- Jussi Kyllönen (OTT), 2019: Jutun palauttaminen siviiliprosessissa ja hallintoprosessissa (Matti Tolvanen, Tuula Linna)
- Antti Hamari (OTT), 2016: Yksityisen turvallisuusalan toimijoiden rikosoikeudellinen vastuu ja suoja - Tutkimus vartijan ja järjestyksenvalvojan työväkivallan, tehtävien ja toimivaltuuksien suhteesta rikosoikeudellisen suojan ja vastuun sääntelyyn (Matti Tolvanen, Jyri Paasonen)
- Petteri Jartti (OTT), 2016: Rikosoikeudellisten seuraamustietojen säilyttäminen ja luovuttaminen (Tomi Voutilainen, Matti Tolvanen)
- Jonne Rinne (OTT), 2015: Rikosoikeudellinen tutkimus sisäpiirintiedon julkistettuisuudesta sekä informaation hyödyntämisestä arvopaperimarkkinakaupoissa (Matti Tolvanen, Mika Launiala)
- Mona-Kristiina Martiskainen (OTT), 2015: Työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistö ja soveltamiskäytäntö (Matti Tolvanen, Heikki Kallio)
- Petri Tolppa (OTT), 2015: Sairauden vaikutus testamentin pätevyyteen (Matti Tolvanen, Antti Kolehmainen)
- Seppo Immonen (OTT), 2015: Poliisin lupahallinnon mahdollisuudet aseturvallisuuden kehittämisessä (Matti Tolvanen, Aarne Kinnunen)
- Juha Leinonen (OTT), 2015: Poliisimiehen vapaa-ajan toimimisvelvollisuus - Tutkimus poliisimiehen toimimisvelvollisuuden oikeudellisista rajoista (Matti Tolvanen, Veijo Tarukannel)
- Antero Seppä (OTT), 2012: Alukseen kohdistuva täytäntöönpano (Matti Tolvanen, Tuula Linna)
- Kaj-Erik Tulkki (OTT), 2010: Rikoksen uusiminen rangaistuksen koventamisperusteena (Matti Tolvanen, Anssi Keinänen)
Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus
- Mia Kilpeläinen (HTT), 2010: Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano (Matti Tolvanen, Anssi Keinänen)
Siviilioikeus
- Janne Kovanen (HTT), 2008: Vaihtoehtoinen riidanratkaisu, hybridilausekkeet (Soili Nystén-Haarala, Tapio Määttä)
- Terhi Peuhkuri (HTT), 2007: Toiminnanharjoittajan riskienhallinta muuntogeenisten elintarvikkeiden tuotantoketjussa
Sosiaalioikeus
- Lauri Tanner (OTT), 2023: Terveyden- ja sairaanhoidon johtaminen ja valvonta osana riittäviä terveyspalveluja (Eeva Nykänen, Samuli Saarni)
- Tanja Valkonen (OTT), 2022: Iäkkäiden henkilöiden oikeus vammaispalveluihin – Erityiskysymyksinä vammaispalvelulain toissijaisuus, lain 8 c §:n 3 momenttiin sisältyvä ikääntymisrajaus ja asian selvittäminen hallintoprosessissa (Eeva Nykänen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen)
- Niina Gråsten (FT), 2020: Vammaisuus oikeudellisessa ajattelussasosiaalioikeus (Eeva Nykänen, Pauli Rautiainen)
- Oskari Korhonen (OTT), 2018: Lääkärinlausunto sosiaalioikeudellisessa päätöksenteossa (Toomas Kotkas, Pauli Rautiainen)
- Jutta Kinnunen (OTT), 2015: Potilaslain muistutusmenettely potilaan oikeusturvana (Toomas Kotkas, Ulla Väätänen)
- Tiia Tamlander (OTT), 2015: Syy-yhteyden käsite lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa (Toomas Kotkas, Katja Weckström)
- Iryna Ptashnyk (OTT), 2013: Legality of organ transplantation anf right to organ transplantation as an initial part of the right to health care (Toomas Kotkas, Maija Aalto-Heinilä)
Työoikeus
- Rahma Hersi (OTT), 2021: Choice or access? An ethnographic study of Finnish Somali women’s rights to pursue higher education & employment (Marjo Ylhäinen, Sanna Mustasaari)
- Mira Karppanen (OTT), 2021: Työlainsäädännön kehittämiskohteita alustatalouden työoikeudellisten kysymysten valossa (Marjo Ylhäinen, Anssi Keinänen, Emilia Korkea-aho)
- Liisa Reunamäki (OTT), 2020: Projektitiimiläisen työoikeudellinen asema - esimerkkinä valmennustiimit (Marjo Ylhäinen, Norros)
- Maija Moisio (OTT), 2020: Osallisuus. Työoikeudellinen tutkimus osallisuudesta ja sen ilmenemismuodoista oikeusteoreettisena konstruktiona ja työoikeudellisina käytäntöinä (Marjo Ylhäinen, Maija Aalto-Heinilä)
- Jenni Varis (OTT), 2016: Asiantuntijan toimintavapaus (Marjo Ylhäinen, Outi Ratamäki)
- Maria Mustajärvi (OTT), 2011: Työntekijän osaamisen ylläpidon ja kehittämisen oikeudellinen sääntely (Mirjami Paso, Tarmo Miettinen)
Valtiosääntöoikeus
- Elina Lindström (OTT), 2023: Hallituksen esitysten hyödyntäminen poliittisessa argumentaatiossa ja retoriikassa sekä eduskunnan päätöksenteossa (Maija Dahlberg, Anssi Keinänen)
- Juho Saloranta (OTT), 2017: Yritysvastuun mustat aukot - Miten saada yritykset vastaamaan ihmisoikeusvelvoitteistaan? (Mikko Rajavuori, Outi Ratamäki)
- Johannes Alaranta (OTT), 2003: Papin uskonnonvapaus (Pauli Rautiainen)
Varallisuusoikeus
- Valtteri Laukkanen (OTT), 2016: Kiinteistön myyjän pidättymisoikeuden sivullissitovuus (Matti Ilmari Niemi, Tomi Voutilainen)
Yleinen oikeustiede
- Jenni Laine (OTT), 2022: Ihmisarvo, yhdenvertaisuus ja jokaisen oikeus hyvään opetukseen – Kriittinen tarkastelu perusopetuslain 18 § mukaisesti toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan oikeudellisesta asemasta (Pauli Rautiainen, Maija Aalto-Heinilä)
- Martina Nyman (OTT), 2021: Korkeimman oikeuden äänestysratkaisut oikeuslähteinä: Eriävien mielipiteiden funktiot ja oikeudellinen argumentaatio (Maija Dahlberg, Mirjami Paso)
- Hanna-Maria Niemi (FT), 2016: Mitkä ovat ihmisarvoisen elämän edellytykset? - käsitteen oikeudellinen ja filosofinen analyysi (Toomas Kotkas, Maija Aalto-Heinilä)
Ympäristöoikeus
- Samuel Alemayehu (FT), 2023: The Human Right to Water in Transboundary Water Law Context: Examining the Interplay between Human Rights Law and International Water Law (Antti Belinskij, Tuula Honkonen)
- Heikki Salonen (OTT), 2022: Äänimaiseman ympäristöoikeudellinen sääntely (Ismo Pölönen, Aleksi Heinilä)
- Anni Kärkkäinen (OTT), 2022: Ympäristövaikutusten seuranta ja kehittämistarpeet kaivossektorilla (Ismo Pölönen, Aleksi Heinilä)
- Catherine Hall (FT), 2022: The Role of Sectoral Clubs in Global Climate Governance: An Investigation into the Legal Implications of Climate Clubs (Harro van Asselt, Sebastian Oberthür)
- Thiago Borma Chagas (OTT), 2021: Making financial flows climate-consistent through the application of cyberlaw principles and related legal constructs (Harro van Asselt, Charlotte Streck)
- Paula Leskinen (OTT), 2021: Oikeuden rooli ilmastopolitiikan valtavirtaistamisessa (Antti Belinskij, Kati Kulovesi)
- Nicola Sharman (OTT), 2021: Enhancing the legitimacy of multilateral decision-making related to climate change through public participation: the role of procedural environmental rights and the Aarhus Convention (Harro van Asselt, Kati Kulovesi)
- César Soares de Oliveira (FT), 2021: One sea, five legal regimes? A study of environmental problems produced by legal boundaries in the UNCLOS (Niko Soininen, Timo Koivurova)
- Francesco Venuti (FT), 2021: A comprehensive legal framework on Nature-based Solutions for urban biodiversity and climate resilience in the EU (Niko Soininen, Christopher Raymond)
- Minna Ojanperä (OTT), 2021: Pellon käyttö ja maaperän hiilensidonta. Mahdollisuudet ja rajat ympäristö- ja ilmasto-oikeudellisessa sääntelyssä (Antti Belinskij, Seita Romppanen)
- Antti Jukka (OTT), 2021: Extended Producer Responsibility for the European Circular Economy (Harri Kalimo, Anssi Keinänen)
- Anita Kittery (OTT), 2020: Contamination with pharmaceutical products in the environment: The Evolution of EU pharmaceutical legislative and regulatory frameworks (Mirella Miettinen, Sabaa Ahmad Khan)
- Janika Gummerus (OTT), 2020: Asian selvittäminen ympäristönsuojelulain mukaisissa hallintolainkäyttöasioissa (Niko Soininen, Antti Belinskij)
- Arja Halinen (OTT), 2020: Ympäristövastuullisuus ja ympäristövaikutusten hallinta kaivostoiminnassa ja malminetsinnässä (Ismo Pölönen)
- Tatu Hocksell (OTT), 2019: Incentivizing negative emission in the EU's climate legislation (Kati Kulovesi, Harro van Asselt)
- Raihanatul Jannat (OTT), 2019: Role of transnational climate law in in enhancing socio-economic resilience of rural women through gender based adaptation: case studies from Bangladesh and the Finnish Arctic (Yulia Yamineva, Seita Romppanen)
- Otso Myrsky (OTT), 2019: Osittamisrajoitusten tila ja tulevaisuus - lainopillinen tutkimus maankäytön suunnittelun ja kiinteistönmuodostamisen rajapinnoista (Tapio Määttä, Matti Niemi, Kimmo Malin)
- Suvi-Tuuli Puharinen (OTT), 2017: Vesienhoidon ympäristötavoitteet ympäristönkäyttöhankkeiden jälkivalvonnassa (Antti Belinskij, Niko Soininen)
- Riku Anttila (OTT), 2017: Hyvä merimiestaito ja -tapa (Tapio Määttä, Matti Tolvanen)
- Amanda Nikkilä (OTT), 2017: Sopeutuvan sääntelyn mahdollisuudet suometsien kestävässä käytössä (Antti Belinskij, Niko Soininen)
- Juha Perho (OTT), 2016: Ympäristövaikutusten arviointitulosten hyödyntäminen ympäristöluvasta päätettäessä – tutkimus uudistuva YVA-lain vaikutuksista ympäristölupaharkintaan (Tapio Määttä, Ismo Pölönen)
- Sara Kymenvaara (OTT), 2016: Low-emission Transport Fuels - Regulatory Potential in the Multi-Level Governance of Climate Change (Kati Kulovesi, Harro van Asselt)
- Arto Hietaniemi (OTT), 2016: Käyttöoikeussääntelyn rajat vesioikeudellisessa päätöksenteossa (Tapio Määttä, Antti Belinskij)
- Saara Österberg (OTT), 2015: Kaivosten ympäristövaikutusten hallinnan innovatiiviset ratkaisut ympäristöoikeudessa (Ismo Pölönen, Jukka Similä)
- Laura Leino (OTT), 2014: Korvaavat toimenpiteet luonnonsuojelun keinona (Ismo Pölönen)
- Jussi Airaksinen (OTT), 2013: Ympäristönsuojelulain 2013 uudet sääntelyinstrumentit ja niiden soveltaminen (Tapio Määttä, Ismo Pölönen)
- Kimmo Huttunen (HTT), 2012: Metäsalueiden käytön suunnittelu- ja ohjelmaohjauksen oikeusvaikutukset ympäristöpäätöksenteossa (Tapio Määttä, Ismo Pölönen)
- Hanna Partinen (OTT), 2005: Suunnittelutarvealue (Tapio Määttä, Kimmo Malin)
- Tero Laakso (HTT), 2004: Metsärikossääntely ja sen vaikuttavuus (Tapio Määttä, Matti Tolvanen)
- Susanna Wähä (HTT), 2001: Kunta ympäristöviranomaisena (Tapio Määttä)
Tohtoriohjelmaan hakeminen
Oikeustieteen tohtoriohjelmassa voi jatkotutkintona suorittaa oikeustieteen tohtorin (OTT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
OTT- ja FT-tutkinnon pääaineena voi olla jokin seuraavista:
- Eurooppaoikeus
- Finanssioikeus
- Hallinto-oikeus
- Hyvinvointioikeus
- Kansainvälinen oikeus
- Kauppaoikeus
- Lainsäädäntötutkimus
- Perhe- ja jäämistöoikeus
- Prosessioikeus
- Rikosoikeus
- Sosiaalioikeus
- Työoikeus
- Valtiosääntöoikeus
- Varallisuusoikeus
- Yleinen oikeustiede
- Ympäristöoikeus
OTT-tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle, jolla katsotaan tutkimussuunnitelman, aikaisemman opintomenestyksen sekä mahdollisen julkaisu- ja tutkimustoiminnan perusteella olevan riittävät valmiudet tutkinnon suorittamiseksi. Oikeustieteen ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan oikeustieteen maisterin tutkintoa ja hallintotieteiden maisterin (julkisoikeus) tutkintoa sekä vastaavaa ulkomaista tutkintoa. Myös muu ylempi korkeakoulututkinto voidaan rinnastaa näihin tutkintoihin, jos siihen sisältyy tai hakija on muutoin suorittanut vähintään 120 op yliopistotasoisia oikeustieteellisiä opintoja.
OTT-tutkinnon suorittamisoikeutta ei myönnetä henkilölle, joka on aiemmin suorittanut Itä-Suomen yliopistossa HTT-tutkinnon julkisoikeuden alalta.
FT-tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää sellaiselle kotimaisen tai ulkomaisen ylemmän korkeakoulututkinnon taikka soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle, jolla katsotaan tutkimussuunnitelman, opintomenestyksen sekä mahdollisen julkaisu- ja tutkimustoiminnan tai työkokemuksen perusteella olevan riittävät valmiudet tutkinnon suorittamiseksi. Muun kotimaisen tai ulkomaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelta edellytetään, että hakija voi osoittaa, että hänen suorittamansa tutkinto antaa valmiudet osallistua oikeustieteelliseen tohtorikoulutukseen.
Jatko-opinto-oikeutta hakevalla tulee olla pro gradu -tutkielmastaan arvosanana vähintään 3/5 tai cum laude approbatur. Vaatimuksesta voidaan poiketa tohtoriohjelman johtoryhmän arvioinnin perusteella, jos hakija osoittaa jatkokoulutuskelpoisuutensa muulla perusteella (esim. erinomainen tutkimussuunnitelma tai laaja ja laadukas aiempi julkaisutoiminta).
Jatko-opiskeluoikeuden hakeminen
Jatko-opiskeluoikeutta haetaan sähköisesti Opintopolku.fi-palvelussa.
Hakemukseen tulee liittää:
- jäljennös tutkintotodistuksesta ja sen liitteenä olevasta opintorekisteriotteesta (mikäli tutkintotodistuksen on myöntänyt jokin muu yliopisto kuin UEF, tulee jäljennösten olla oikeaksi todistettuja);
- tutkimussuunnitelma ja muut tarvittavat luvat;
- ohjaajan suostumus;
- tutkijan ansioluettelo (CV), ks. ohjeet
1.8.2023 alkaen hakuajat ovat lukuvuosittain lokakuun viimeinen arkipäivä ja huhtikuun viimeinen arkipäivä. Syksyn 2023 hakukierroksella haastattelut pidetään 14.11.2023 klo 8.00 alkaen.
Väitöskirjatutkijat ottaa tiedekunnan dekaani tohtoriohjelman johtoryhmän esityksen perusteella.
Väitöskirjatutkijaksi hakevan tulee olla ennen hakemuksen jättämistä yhteydessä suunnittelemansa oppiaineen professoriin tai muuhun pääohjaajaan, jonka kanssa keskustellaan tutkimusaiheesta, tutkimussuunnitelmasta sekä jatko-opintojen ohjauksesta. Lista oppiaineiden pääohjaajista on nähtävillä tohtoriohjelman verkkosivuilla. Hakijan tulee saada pääohjaajalta ennen hakemuksen jättämistä suostumus ohjaajaksi ryhtymisestä. Pääohjaajan suostumus tulee osoittaa liittämällä hakemukseen tuloste ohjaajalta saadusta sähköpostiviestistä, josta käy ilmi, että ohjaaja on lukenut tutkimussuunnitelman ja sitoutuu toimimaan hakijan ohjaajana, mikäli hänelle myönnetään opiskeluoikeus filosofian/oikeustieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseen.
Oikeustieteiden laitoksen suositus on, että professorit ja muut pääohjaajat ottavat lukuvuosittain enintään kaksi uutta ohjattavaa. Suosituksen seuraamisessa voidaan ottaa huomioon aktiivisten ohjattavien määrä sekä ohjaajan ohjaukseen käytettävissä olevat resurssit.
Jatko-opintokelpoisuuden täyttävien hakijoiden hakemukset arvioidaan seuraavien kokonaisuuksien perusteella:
- Erityisesti tutkimussuunnitelma; mutta myös
- menestyminen aikaisemmissa opinnoissa;
- muu tutkimusta tukeva kokemus: aikaisempi tutkimustyö tai tieteelliset julkaisut, kansainvälinen orientaatio ja tutkimuksessa tarvittava kielitaito, työskentely tutkijana, hankittu rahoitus tai rahoitussuunnitelma.
Tutkimussuunnitelman arviointi ja haastattelut
Tutkimussuunnitelma on laadittava huolellisesti, koska erityisesti sen avulla arvioidaan hakijan edellytykset suorittaa tieteellinen jatkotutkinto. Tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen tulee varata riittävästi aikaa. Tutkimussuunnitelma on hakijan itsenäinen työ, mutta siihen voi saada neuvoja ohjaajaksi suostuneelta professorilta tai muulta ohjaajalta. Varsinaisesti jatko-opintojen ja tutkimustyön ohjaus käynnistyy vasta opiskeluoikeuden myöntämisen jälkeen.
Tutkimussuunnitelman ohjeellinen pituus on noin kymmenen sivua ja siitä on ilmettävä seuraavat asiat:
- Tutkimuksen tausta, aihevalinnan mielekkyys ja tieteellinen relevanssi sekä aiemmat teemaan liittyvät tutkimukset.
- Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen yleisemmät tavoitteet.
- Tutkimusmenetelmät ja -aineistot sekä tarvittaessa suunnitelma relevantin tutkimusaineiston kokoamiseksi ja analysointimenetelmät;
- Tutkimukseen ja tutkimuksen tekemiseen mahdollisesti liittyvien eettisten näkökulmien pohdinta; esimerkiksi hyvä tieteellinen käytäntö, tietosuojan vaikutusten arviointi, aineiston hallinnan ja keruun eettiset pohdinnat;
- Työsuunnitelma ja osatehtävien suunnitelmat; erityisesti artikkeliväitöskirjoissa on tärkeää kuvata, millaisissa osissa tutkimus tehdään ja raportoidaan.
- Aikataulu- ja rahoitussuunnitelma.
- Julkaisusuunnitelma.
- Arvio tutkimustulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Oikeustieteiden tohtoriohjelman johtoryhmä arvioi tohtoriohjelmaan tulleet hakemukset ja tekee tiedekunnalle esityksen tohtoriohjelmaan valittavista hakijoista.
Tutkimussuunnitelman tieteellistä tasoa arvioidaan seuraavilla kriteereillä:
- tutkimusaiheen omaperäisyys ja tutkimustavoitteiden selkeys ja kunnianhimoisuus (tutkimusongelma, tutkimustehtävät, tutkimusaiheen tieteellinen, yhteiskunnallinen ja käytännöllinen merkittävyys);
- teoreettinen tai oikeudellinen viitekehys, käsitteet ja tutkimuskirjallisuuden hallinta;
- tutkimusmenetelmät sekä tutkimuskysymysten ja menetelmien välinen yhteys (tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, että hakija on ymmärtänyt millaisilla menetelmillä vastataan asetettuihin tutkimuskysymyksiin);
- tarvittaessa suunnitelma relevantin tutkimusaineiston kokoamiseksi ja analysointimenetelmät;
- tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus;
- aikataulu-, julkaisu- ja rahoitussuunnitelma;
- tutkimukseen ja tutkimuksen tekemiseen mahdollisesti liittyvien eettisten näkökulmien pohdinta; esimerkiksi hyvä tieteellinen käytäntö, tietosuojan vaikutusten arviointi, aineiston hallinnan ja keruun eettiset pohdinnat;
- suunnitelman rakenne ja sisältö sekä
- tutkimussuunnitelman koherenssi.
Oikeustieteiden tohtoriohjelman johtoryhmä pääsääntöisesti haastattelee hakijat ennen tiedekunnalle tehtävän esityksen tekemistä. Haastattelu keskittyy hakijan tutkimussuunnitelmasta käytävään keskusteluun. Haastattelussa voidaan antaa suosituksia tutkimussuunnitelman kehittämiseksi.
Haastattelut tapahtuvat ennakkoon asetettuina haastattelupäivinä, jotka ilmoitetaan tohtoriohjelman verkkosivuilla. Johtoryhmän sihteeri ottaa haastateltavaan hakijaan yhteyttä tarkan haastatteluajankohdan sopimiseksi. Mikäli hakija kutsutaan haastatteluun, hänen on osallistuttava haastatteluun voidakseen tulla valituksi tohtoriohjelmaan.
Hakemuksen käsittely johtoryhmässä
Hakemuksen ja haastattelun perusteella johtoryhmä voi
- puoltaa hakemusta;
- olla puoltamatta hakemusta.
Jatko-opiskeluoikeuden myöntäminen
Dekaani päättää opiskeluoikeuden myöntämisestä ja määrää samalla ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Väitöskirjatutkijalle nimetään kaksi ohjaajaa. Yhden ohjaajista tulee olla Itä-Suomen yliopiston professori tai dosentti tai vastaavan pätevyyden omaava henkilö, joka kuuluu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden henkilökuntaan sekä tohtoriohjelman ohjaajakuntaan.
Tiedekunta lähettää tiedon dekaanin päätöksestä hakijoille.
Eurooppaoikeus
Emilia Korkea-aho
Kim Talus
Mirjami Paso
Kaisa Huhta
Finanssioikeus
Mika Nissinen
Hallinto-oikeus
Tomi Voutilainen
Matti Muukkonen
Suvianna Hakalehto
Hyvinvointioikeus
Anna Mäki-Petäjä-Leinonen
Eeva Nykänen
Kaijus Ervasti
Pauli Rautiainen
Kansainvälinen oikeus (erityisesti kansainvälinen ympäristöoikeus)
Kati Kulovesi
Harro van Asselt
Harri Kalimo
Annalisa Savaresi
Kauppaoikeus
Katja Weckström
Matti Turtiainen
Lainsäädäntötutkimus
Anssi Keinänen
Virve-Maria Toivonen
Perhe- ja jäämistöoikeus
Antti Kolehmainen
Prosessioikeus
Matti Tolvanen
Mika Launiala
Rikosoikeus
Matti Tolvanen
Mikko Aaltonen
Heikki Kallio
Tarja Koskela
Varallisuusoikeus
Matti-Ilmari Niemi
Mia Hoffrén
Sosiaalioikeus
Eeva Nykänen
Pauli Rautiainen
Työoikeus
Marjo Ylhäinen
Valtiosääntöoikeus
Maija Dahlberg
Yleinen oikeustiede
Niko Soininen
Maija Aalto-Heinilä
Mirjami Paso
Ympäristöoikeus
Ismo Pölönen
Niko Soininen
Antti Belinskij
Harri Kalimo
Sebastian Oberthür
Outi Ratamäki
Jatko-opinto-oikeus ei sisällä rahoitusta. Rahoitusmahdollisuuksista on hyvä keskustella ohjaajan kanssa jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee tohtorikoulutusta. Rahoitusmahdollisuuksia ovat muun muassa apurahat, tohtoriohjelmien palkalliset tohtorikoulutuspaikat, palkalliset projektitutkijan tehtävät tai opintojen ja muun palkkatyön yhdistäminen.
Lue lisää tohtorikoulutuksen rahoitusmahdollisuuksista opiskelijoiden Kamu-verkkopalvelusta.
Hakuaika tohtoriohjelmaan
Oikeustieteiden tohtoriohjelmaan voi hakea kaksi kertaa vuodessa.
1.8.2023 alkaen hakuajat ovat lukuvuosittain lokakuun viimeinen arkipäivä ja huhtikuun viimeinen arkipäivä.
Mikä on Opintopolku?
Suomalaiset yliopistot ylläpitävät omien koulutustensa tietoja Opintopolku.fi-portaalissa. Opintopolussa voit hakea koulutuksiin, selailla eri aloja ja tutkintoja sekä tutustua tarkemmin valintaperusteisiin.
Opinnäyte ja opinnot
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä:
- yksittäinen tutkimus (monografia)
- vähintään kolme samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevää, referoitua artikkelia, joista yhden tulee olla julkaistu ja kahden julkaistavaksi hyväksytty. Muut artikkelit voivat olla julkaistavaksi tarkoitettuja käsikirjoituksia. Silloin kun referoidut artikkelit ovat yhteisjulkaisuja, väitöskirjatyön tekijän täytyy olla vastuullisena kirjoittajana vähintään kahdessa artikkelissa.
Julkaistuksi artikkeliksi katsotaan sarjan ennakkoon sähköisesti julkaisema artikkeli.
Artikkeliväitöskirjaan tulee lisäksi sisällyttää johdanto-osa sekä artikkeleista tai esseistä laadittu kokoava osa. Osat voivat olla väitöskirjan alussa tai erikseen kirjoitettuja. Jos artikkelit on kirjoitettu yhteistyönä, tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisussa hakiessaan väittelylupaa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahteen eri väitöskirjaan.
Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen laatua arvioidaan kokonaisuutena erityisesti seuraavin kriteerein:
- Tutkimustehtävän mielekkyys ja tutkimusongelman kiinnostavuus: Arviossa korostuvat etenkin tutkimustehtävän innovatiivisuus ja tieteellinen merkitys.
- Oppineisuus ja tutkimustyössä tarvittavien menetelmien hallinta: Arvioidessa kiinnitetään huomiota siihen, millaisia valmiuksia tutkimustehtävän toteuttamiseen on tarvittu. Oppineisuudella tarkoitetaan sekä riittävää asiantuntemusta tutkimusalasta että lukeneisuutta oman oppiaineen ja tieteenalan piirissä laajemminkin.
- Tutkimuksen käytännön toteutus: Arviointi kohdistuu esimerkiksi työn rakenteen toimivuuteen, työn rajaukseen, työn viimeistelyn asteeseen sekä tyylillisiin seikkoihin.
- Tutkimuksen tulokset, niiden uutuus, pätevyys ja merkittävyys: Oikeustieteessä ei tutkimuksen tuloksia useinkaan pystytä täysin erottamaan muusta tutkimuksesta, koska kyse on tulkinnoista ja niiden perusteltavuudesta. Tämä korostaa entisestään kokonaisarvostelun merkitystä.
- Tekijän kyky puolustaa tutkimustaan julkisesti: Väitöskirjan samoin kuin lisensiaatintutkimuksen esittämiseen kuuluu, että tekijä puolustaa työtään julkisesti ja että puolustaminen on asiallista. Opinnäytetyö on hyväksyttävä, jos se täyttää vähimmäisvaatimustason kunkin kriteerin osalta.
Väitöskirja arvostellaan arvolausella hylätty, hyväksytty tai kiittäen hyväksytty.
Tutkintoihin sisältyy 50 opintopisteen laajuisesti tutkimustyötä ja ammattipätevyyttä tukevia opintoja. Tavoitteena on yleinen perehtyneisyys oikeustieteen tieteelliseen perustaan, teoreettisiin lähtökohtiin ja tutkimusmenetelmiin siten, että väitöskirjan laatimiseen on hyvät valmiudet.
Jatko-opintosuunnitelmassa vahvistetaan suoritukset, jotka voidaan hyväksyä 50 opintopisteen laajuisiin tutkimustyötä ja ammattipätevyyttä tukeviin opintoihin. 25 opintopistettä tästä on kerättävä yleisistä oikeustieteellisen tutkimuksen teoreettisia ja menetelmällisiä valmiuksia antavista opinnoista (yleinen osa), 10-15 opintopistettä oman tutkimusalan osaamista syventävistä opinnoista (erityinen osa) sekä 10-15 op yleisistä valmiustaito-opinnoista.
Tutkimustyötä ja ammattipätevyyttä tukevat opinnot (50 op) on suoritettava ja rekisteröitävä suoritetuksi ennen väitöskirjan jättämistä esitarkastukseen.
Tutkimustyötä ja ammattipätevyyttä tukevat opinnot, 50 op
Yleiset valmiustaito-opinnot, 10-15 op
Kaikille pakolliset opintojaksot:
- Orientaatio tohtoriopintoihin 1 op
- Tutkimusetiikan perusteet 1 op
Seuraavista 8-12 op:
- Opetus- ja asiantuntijatehtävät
- Oikeustieteen oppimisen kehittäminen 2 op
- Tutkimusrahoituksen hakuvalmennus 1 op
- Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulun tuottamat opintojaksot
- Yliopistopedagogiikan PD-koulutusohjelman opinnot
Tieteen ja tutkimusalan opinnot, 35-40 op
Yleinen osa 25 op – Teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet
- Kirjallisuus, yleinen osa 5 op
- Oikeustieteellisen tutkimuksen seminaari 5 op
- Yleinen jatko-opintoseminaari 5 op tai CCEEL Research Group 5 op
Teoria- ja menetelmäopinnot 10 op, kerättävä 10 op seuraavista:
- Oikeudellisen ratkaisun teoria 5 op
- Oikeudellinen argumentaatio 5 op
- Ennakkopäätösanalyysi 5 op
- Lainsäädäntötutkimuksen seminaari 5 op
- Väitöskirja-analyysi 5 op
- Empiirisen oikeustutkimuksen seminaari 5 op
- Oikeustapauspiiri 5 op
- Oikeusfilosofia 5 op
- Philosophy of Human Rights 5 op
- Kriminologian menetelmät 5 op
- Oikeushistoria 5 op
- Oikeussosiologia 5 op
- Rikollisuuden ja kontrollipolitiikan historia 5 op
- Kriminologian lukupiiri 5 op
- Advanced Comparative Law 5 op
- Hyvinvoinnin filosofia 5 op
- Lainsäädäntötutkimuksen teoria 5 op
- Hyvinvointioikeudellinen tutkimus 5 op
- International Legal Theory 5 op
- Johdatus empiiriseen oikeustutkimukseen
- Tai muu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa tarjolla oleva menetelmäopintojakso
OTT-/FT-tutkintoon ei voi sisällyttää niitä teoria- ja menetelmäopintojaksoja, jotka sisältyvät opiskelijan OTM-/HTM-tutkintoon.
Erityinen osa 10-15 op – Perehtyminen omaan tutkimusalaan
- Kirjallisuus, erityinen osa
- Julkaisut
- Konferenssit
5312201 Väitöskirja
Henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma tulee laatia yhteistyössä ohjaajan kanssa kolmen kuukauden kuluessa jatko-opintojen aloittamisesta.
Ohjaaja ohjaa ja neuvoo väitöskirjaan ja jatko-opintoihin liittyvissä sisällöllisissä kysymyksissä.
Yleinen jatko-opintoja koskeva ohjaus ja neuvonta:
- Oikeustieteiden tohtoriohjelman johtaja Seita Romppanen
- Tohtoriohjelman akateeminen koordinaattori Outi Ratamäki
Hakeminen tohtoriohjelmaan, tohtorin tutkintoon kuuluvat opinnot, valmistuminen ja opintohallinto:
- Tohtoriohjelman koordinaattori Hanna Partinen
Olemme koonneet väitöskirjatutkijan tietopankin Kamu-verkkopalveluun, josta löydät kattavasti tietoa tohtorikoulutuksen eri vaiheisiin:
- Tohtorikoulutuksen aloittaminen
- Tohtorikoulutukseen liittyvät opinnot
- Kansainvälistyminen tohtorikoulutuksessa
- Ohjaus ja tuki tohtorikoulutuksessa
- Väitöstutkimuksen tueksi
- Tohtorikoulutuksen rahoitus
- Väitöskirjatutkijan hyvinvointi ja vapaa-aika
- Väittelylupa ja väitöskirjan tarkastaminen
- Väitöskirjan julkaiseminen
- Väitöstilaisuus ja karonkka
- Tohtoritutkinnon valmistuminen
- Lisensiaatintutkinto
- Tohtorin ura ja alumnitoiminta
Tiedekunnan väitöskirjatutkijoiden matka- ja starttiapurahoja haetaan keskitetysti tiedekunnan yhteisellä hakulomakkeella. Väitöskirjatutkijoiden matka- ja starttiapurahojen hakuaika on jatkuva. Nämä apurahahaut on suunnattu sellaisille väitöskirjatutkijoille, jotka eivät ole työsuhteessa Itä-Suomen yliopistoon (ml. apurahatutkijoiden osa-aikaiset työsuhteet).
Matka-apurahoja voidaan myöntää tiedekunnan väitöskirjatutkijoiden opinto-, seminaari- ja konferenssimatkoihin. Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät Kamusta:
Starttiapurahana voidaan myöntää tiedekunnan väitöskirjatutkijoille 1–3 kuukauden apurahoja väitöskirjatyön aloittamiseen. Starttiapuraha myönnetään enintään kuuden kuukauden sisällä jatko-opinto-oikeuden saamisesta. Starttiapurahan hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät Kamusta:
Ajankohtaista
Oikeustieteiden väitöstutkimukset
Oikeustieteiden tulevat väitöstilaisuudet
-
15
Joulu
2023