Itä-Suomen yliopiston kunniatohtorit 2025

Professori Arnold Pears

Filosofian kunniatohtoriksi vihitään professori Arnold Pears.

Arnold Pears toimii professorina KTH Royal Institute of Technology -yliopistossa Ruotsissa. Pears on myös yksi Uppsalan yliopiston tietojenkäsittelytieteen koulutukseen keskittyvän UpCERG-tutkimusyksikön kanssaperustajista ja keskeisistä toimijoista. Hän on kansainvälisesti tunnettu teknologian ja tietojenkäsittelytieteen koulutuksen tutkija.

Pears on tehnyt yli 20 vuoden ajan yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Yhteistyö sai alkunsa hänen panoksestaan Koli Calling -konferessiin, jonka puheenjohtajana ja tohtorikonsortioiden vetäjänä hän on sittemmin toiminut. Tällä hetkellä hän tekee yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa eräässä strategisen tutkimusneuvoston konsortion ohjausryhmässä. Hän on lisäksi Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden pitkäaikainen yhteistyökumppani ja mentori.

Pears on valittu IEEE Education Society (EdSoc) -tiedeyhteisön presidentiksi kaudelle 2025–2026. Hän on aiemmin toiminut EdSoc-yhteisön johtokunnassa vuosina 2018–2020, yhteisön julkaisutoiminnasta vastaavana varapresidenttinä vuosina 2021–2023 sekä IEEE Computer Societyn johtokunnassa vuosina 2012–2014.

Professori Walter Herzog

Filosofian kunniatohtoriksi vihitään professori Walter Herzog.

Walter Herzog toimii professorina Calgaryn yliopistossa, jossa hän johtaa Human Performance Lab -tutkimusyksikköä. Hänet tunnetaan tuki- ja liikuntaelimistön neurobiomekaniikan tutkimuksen asiantuntijana.

Herzog on tehnyt yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa useissa yhteisissä tutkimushankkeissa, jotka liittyvät muun muassa nivelrikkoa kuvaaviin eläinmalleihin sekä solujen biomekaanisten ja biologisten vasteiden mittaamiseen. Hän on kirjoittanut yli 600 artikkelia, joista noin 40 on julkaistu yhdessä Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa.

Herzog on palkittu työstään useilla kansainvälisillä tunnustuksilla, kuten Borelli Award, American Society of Biomechanics (2006), Career Award, Canadian Society for Biomechanics (2006), Geoffrey Dyson Career Award, International Society of Biomechanics in Sports (2017), Muybridge Award, International Society of Biomechanics (2017), Killam Prize, Canada Council for the Arts (2018).

Akateemikko Markku Kulmala

Filosofian kunniatohtoriksi vihitään akateemikko Markku Kulmala.

Kulmala on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija. Kulmalan alan kansainvälisessä eturivissä tekemä tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista. Hänen johdollaan suomalainen ilmasto- ja ilmakehätutkimus on muodostunut tiiviiksi yhteisöksi, jossa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi työskennellään yhteistyössä.

Kulmala sai akateemikon arvonimen vuonna 2017. Hän toimii aerosoli- ja ympäristöfysiikan professorina Helsingin yliopistossa ja on toiminut akatemiaprofessorina kolme kautta vuosina 2004-2021. Kulmala johtaa ilmakehätieteiden keskusta (INAR), jonka tutkimusteemoihin lukeutuvat muun muassa aerosolifysiikka ja kemia, ilmanlaatu ja ilmastonmuutos sekä ekosysteeminen ja ilmakehän vuorovaikutukset.

Kulmala on ollut perustamassa SMEAR (Station for Measuring Earth surface – Atmosphere Relations) -asemia, joista yksi toimii Puijolla. Kulmala on ollut keskeisessä roolissa kansainvälisten ESFRI-infrastruktuurien – ICOS (Integrated Carbon Observation System) ja ACTRIS (Aerosol, Clouds and Trace Gases Research Infrastructure) – päämajojen saamisessa Suomeen. Itä-Suomen yliopiston ilmastonmuutostutkimuksen kannalta tärkeitä tutkimusinfrastruktuureja on mukana molemmissa infrastruktuureissa.

Kulmala on saanut tunnustukseksi työstään useita kansainvälisiä palkintoja ja kunniatohtorin arvoja.

Emeritaprofessori Aino Nevalainen

Filosofian kunniatohtoriksi vihitään emeritaprofessori Aino Nevalainen.

Aino Nevalainen on arvostettu ja tunnettu ympäristöterveyden osaaja, joka on tehnyt erityisesti sisäilmatutkimusta, sen tuloksia ja merkitystä tunnetuksi niin suurelle yleisölle kuin päätöksentekijöille.

Nevalainen teki sisäilman mikrobien tutkimustyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) ja sen edeltäjässä Kansanterveyslaitoksessa (KTL) vuosina 1983–2011. Hän on työskennellyt lisäksi muun muassa Kuopion yliopistossa, Suomen Akatemiassa sekä Cincinnatin ja Pennsylvanian yliopistoissa. Hän on myös toiminut muun muassa maailman terveysjärjestön WHO:n, Euroopan komission ja Yhdysvaltain tiedeakatemian asiantuntijatehtävissä.

Nevalaisen työ on tukenut merkittävästi ympäristö- ja biotieteiden koulutusta ja tutkimusta, ja hän on kouluttanut merkittävän osan Suomen sisäilma-alan asiantuntijoista.

Kansainvälinen sisäilmajärjestö ISIAQ myönsi Nevalaiselle elämäntyöpalkinnon vuonna 2016.

Professori Lena Claesson-Welsh

Lääketieteen kunniatohtoriksi vihitään professori Lena Claesson-Welsh.

Uppsalan yliopiston professori Claesson-Welsh on arvostettu verisuonibiologian uranuurtaja. Hän on osallistunut lukuisiin verisuonien permeabiliteettiin ja muodostumiseen liittyviin merkittäviin tutkimushankkeisiin, joiden tuloksia on julkaistu alan tärkeimmissä julkaisusarjoissa. Hän on tehnyt laaja-alaisesti yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa niin tutkimuksessa ja kansainvälisten kokousten järjestämisessä kuin väitöskirjatutkijoiden ohjaajana ja vastaväittäjänä. 

Tutkimuksen ohella Claesson-Welsh on työskennellyt yliopiston johto- ja hallintotehtävissä kuten laitoksen johtajana ja tutkijakoulutuksesta vastaavana dekaanina. Hän on toiminut lisäksi muun muassa Euroopan verisuonibiologiayhdistyksen EVBO:n johtajana, molekyylibiologian EMBO-järjestön jäsenenä, ERC-paneelien arvioijana sekä Suomen Tiedeseurassa ja Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemiassa.

Claesson-Welsh on saanut urallaan useita tunnustuksia, muun muassa Eric K. Fernströmin palkinnon, Anders Jahren nuoren tutkijan palkinnon, Wallenberg Scholarin (Knut ja Alice Wallenbergin säätiö), Vuoden syöpätutkijan palkinnon (Swedish Cancer Foundation) ja Rudbeck-mitalin.

Emeritusprofessori Sven Frøkjær​ 

Farmasian kunniatohtoriksi vihitään emeritusprofessori Sven Frøkjær.

Sven Frøkjær on ​tehnyt vaikuttavan akateemisen, yritysjohdon ja hallinnollisten tehtävien työuran. Hän on toiminut Kööpenhaminan yliopistossa professorina, varadekaanina ja dekaanina sekä Tanskan farmaseuttisen yliopiston rehtorina. Hän on myös toiminut johtotehtävissä Novo Nordiskissa.

Frøkjærin tutkimus on keskittynyt erityisesti lääkeannosteluun ja biolääkkeiden biofysiikkaan. Frøkjær on tehnyt aktiivista yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston lääkekehityksen DrugTech-tutkimusyhteisön kanssa tieteellisen neuvonantajaryhmän jäsenenä. Hän on toiminut lisäksi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen arviointipaneelin jäsenenä 2019 ja 2023.

Frøkjær on saanut työstään useita tunnustuksia ja palkintoja, muun muassa Knight of Order of the Dannebrog (2007), The Danish Science Academy (DNA) Industrial Price (2010), The H.C. Ørsted Award, Silver (2016), The Danish Pharmaceutical Science Association’s Gold medal (2018), Honorable Professor, Shenyang Pharmaceutical University, China (2020).

Professori Christian Haass

Lääketieteen kunniatohtoriksi vihitään professori Christian Haass.

Münchenin Ludwig Maximilian -yliopisto​n ja Saksan neurodegeneratiivisten sairauksien tutkimuskeskuksen (DZNE, Deutsches Zentrum für Neurodegenerative Erkrankungen) professori Christian Haass on kansainvälisesti arvostetuimpia Alzheimerin taudin tutkijoita. 

Hän on keskittynyt neurotieteissä erityisesti Alzheimerin tautiin ja otsa-ohimolohkorappeumiin liittyvään molekyyli-, kudos- ja systeemitason tutkimukseen.

Haass on osallistunut useisiin merkittäviin tutkimusprojekteihin sekä tehnyt aktiivista yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston neurotieteiden tutkimusyhteisön ja tutkijoiden kanssa. 
 

Haassin tutkimustyö on tunnustettu laajasti: hän on saanut muun muassa Leibniz-palkinnon (2002), Metlife Foundation -palkinnon (2015) sekä Brain Prize -palkinnon (2018).

Tohtori Frederik Paulsen

Lääketieteen kunniatohtoriksi vihitään tohtori Frederik Paulsen. 

Frederik Paulsen on toiminut pitkään Ferring Pharmaceuticals -lääkeyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja on nykyisin sen kunniapuheenjohtaja. Paulsenin merkitys Itä-Suomen yliopistolle ja Kuopiolle on ollut erittäin suuri. Hänen johdollaan Ferring Pharmceuticals on investoinut FinVector-bioteknologiayritykseen viime vuosina yli 100 miljoonaa euroa. Keskeinen osa investointeja on ollut FinVectorin uuden lääketehtaan rakentaminen Kuopioon. Vuosien varrella Paulsen on tukenut myös merkittävästi Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa tehtävää tutkimustyötä.

Paulsen tunnetaan intohimoisena huippututkimuksen, kulttuurin ja arktisen elinympäristön luonnonsuojelun tukijana. Hän on toiminut muun muassa Arktisen yliopistoverkoston (UArctic) puheenjohtajana ja Salk-instituutin hallituksen jäsenenä sekä rahoittanut tutkimusmatkoja Etelämantereelle. Ansioistaan hän on saanut lukuisia tunnustuksia eri puolilta maailmaa, joista merkittävimpänä kuningatar Elisabetin vuonna 2020 myöntämä Knight of the Order of St. John -arvonimi.

Professori Paula Sherwood

Terveystieteiden kunniatohtoriksi vihitään professori Paula Sherwood.

Virginian yliopiston professori Paula Sherwood on hoitotieteen ansioitunut tutkija, jonka tutkimustyö on kohdentunut muun muassa syöpäpotilaiden hoidon laatuun ja aivokasvainpotilaiden perheenjäsenten interventioihin. Hän työskenteli pitkään Pittsburghin yliopistossa (2004–2024).

Sherwood toimi Fulbright-professorina Itä-Suomen yliopistossa 2012–2013. Hän on tehnyt pitkään yhteistyötä yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijoiden kanssa muun muassa yhteisessä Marie Curie Sklodowska -rahoitetussa Excellent research and expertise of quality of cancer care by internationally trained staff (INEXCA) -hankkeessa. Sherwood on julkaissut artikkeleita yhdessä Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa, toiminut yliopiston väitöskirjatutkijoiden ohjaajana ja mentoroinut post-doc-tutkijoita.

Sherwood on toiminut johtotehtävissä useissa tiedeyhteisöissä kuten National Institute for Nursing Research, National Cancer Institute, Oncology Nursing Society ja Neuroscience Nursing Foundation. Hänet on palkittu ansioistaan muun muassa tunnustuksilla: Fellow of the American Academy of Nursing; CANS – Investigator with a Brilliant Future Award, New Investigator Award, American Psychosocial Oncology Society; Dean’s Distinguished Teaching Award, University of Pittsburgh School of Nursing.

Emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto

Lääketieteen kunniatohtoriksi vihitään emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto.

Tuomilehto on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia kansanterveystieteen tutkijoita. Hänen erityisalaansa ovat diabetes, verenpainetauti ja valtimosairaudet. Tuomilehto on osallistunut useisiin uraauurtaviin tutkimushankkeisiin ja tehnyt merkittävän elämäntyön lääketieteen ja kansanterveyden edistämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti. Monet hänen tutkimuksistaan ovat luoneet tieteellistä pohjaa kroonisten sairauksien ehkäisyyn ja hoitosuosituksiin Suomessa ja kansainvälisesti. Hän on siteeratuin suomalainen lääketieteen tutkija ja maailmanlaajuisesti 50. siteeratuimman joukossa.

Tuomilehto aloitti Kuopion korkeakoulun koordinoiman Pohjois-Karjala-projektin tutkijana vuonna 1973 ja valmistui lääketieteen tohtoriksi Kuopiossa 1975. Hän teki pitkän työuran Kansanterveyslaitoksessa sekä toimi kansanterveystieteen professorina Kuopion ja Helsingin yliopistoissa. Hänen johdollaan ja tutkimuksistaan on valmistunut yli 130 tohtorin väitöskirjaa, joista 36 on Itä-Suomen yliopistosta ja sen edeltäjistä.

Tuomilehto on toiminut lisäksi osa-aikaisena professorina Espanjassa, Itävallassa, Kiinassa, Kolumbiassa, Kuwaitissa, Saudi Arabiassa ja Yhdysvalloissa sekä osallistunut lukuisiin kansainvälisiin ja kotimaisiin asiantuntijaryhmiin ja tieteellisten järjestöjen toimintaan. Hän on saanut 35 tunnustuspalkintoa tieteellisistä ansioistaan mukaan lukien Claude Bernard Awardin, joka on merkittävin tiedepalkinto diabeteksen alalla maailmassa. Lisäksi hän on ollut ehdokkaana fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinnon saajaksi.

Kirjailija Sirpa Kähkönen

Yhteiskuntatieteiden kunniatohtoriksi vihitään kirjailija Sirpa Kähkönen.

Kuopiolaissyntyinen Sirpa Kähkönen tunnetaan yhteiskunnallisten ja historiallisten aiheiden kuvaajana. Hänen teoksensa kuvaavat usein siviilien, naisten ja lasten kohtaloita yhteiskunnallisten murrosten ja kriisien aikoina.

Tampereen ja Helsingin yliopistoissa kirjallisuustiedettä ja historiaa opiskelleen Kähkösen tuotannon tunnetuimpia teoksia ovat Kuopioon sijoittuvat romaanit Mustat morsiamet (1998), Rautayöt (2002), Jään ja tulen kevät (2004), Lakanasiivet (2007), Neidonkenkä (2009), Hietakehto (2012), Tankkien kesä (2016), Muistoruoho (2019) ja Vihreä sali (2021).

Kähkösen tuotanto käsittää niin proosaa ja näytelmiä kuin tietokirjallisuutta. Teoksissa on läsnä myös omakohtaisuutta: tietoteos Vihan ja rakkauden liekit (2010) kertoo Kähkösen äidinisän vuosista Tammisaaren pakkotyölaitoksessa 1920- ja 1930-luvuilla, Finlandia-palkittu romaani 36 uurnaa (2023) kertoo 1900-luvun historiasta äiti-tytär-suhteen kautta.

Kähkönen on toiminut useissa luottamustehtävissä kuten Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana 2018–2022 ja kirjailijoiden Suomen PEN -sananvapausjärjestön puheenjohtajana 2014–2017. Hän on saanut urallaan useita palkintoja, muun muassa Savonia-palkinnon (1999, 2021), Pro Finlandia -mitalin (2015), Suomi-palkinnon (2016) ja Finlandia-palkinnon (2023).

Professori Kevin Durrheim

Yhteiskuntatieteiden kunniatohtoriksi vihitään professori Kevin Durrheim.

Durrheim toimii psykologian professorina (Distinguished Professor) Johannesburgin yliopistossa Etelä-Afrikassa. Hänen asiantuntija-alaansa ovat muun muassa sosiaalipsykologia, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistyö sekä ryhmäsolidaarisuus. Hän on tutkinut ryhmien välisiä suhteita vuosikymmenien ajan, ja hän on alallaan laajasti arvostettu tutkija.

Durrheimin vaikutus suomalaiseen sosiaalipsykologiaan on merkittävä. Hän on tehnyt yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa FriendMUM-tutkimushankkeessa sekä tieteellisissä artikkeleissa.

Durrheim johtaa lisäksi Johannesburgin yliopistossa UJ Methods Lab -tiedekollektiivia, jonka toiminta pohjaa vahvasti avoimeen tieteeseen.

Emeritusprofessori Juha Kinnunen

Kauppatieteiden kunniatohtoriksi vihitään emeritusprofessori Juha Kinnunen.

Kauppatieteiden tohtori Juha Kinnunen on tehnyt pitkän akateemisen uran laskentatoimen professorina Helsingin ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tutkimuksissaan Kinnunen on keskittynyt ulkoisen laskentatoimen, erityisesti markkinaperusteisen laskentatoimen ja tuloslaskennan tutkimukseen.

Kinnunen on ollut keskeisessä roolissa suomalaisen ulkoisen laskentatoimen tutkimuksen kansainvälistymisessä, ja hänen tutkimuksiaan on julkaistu useissa alan merkittävissä tiedelehdissä.

Kinnunen on tehnyt vuosikymmenten ajan laajaa yhteistyötä myös Itä-Suomen yliopiston laskentatoimen tutkijoiden kanssa. Hän on ollut toiminnallaan mukana edistämässä Itä-Suomen yliopiston laskentatoimen tutkimuksen kansainvälistymistä ja monipuolistumista.

Professori Axel Börsch-Supan

Terveystieteiden kunniatohtoriksi vihitään professori Axel Börsch-Supan.

Professori Axel Börsch-Supan on kansainvälisesti tunnettu ikääntymisen taloustieteen tutkija. Hän väitteli taloustieteen tohtoriksi Massachusetts Institute of Technology -instituutissa 1984.

Axel Börsch-Supan on työskennellyt urallaan muun muassa apulaisprofessorina Harvardin yliopistossa 1984–1987, taloustieteen professorina Dortmundin yliopistossa 1987–1989 sekä makrotaloustieteen ja talouspolitiikan professorina Mannheimin yliopistossa 1989–2011, jonne hän perusti ikääntymisen taloustieteen instituutin (Mannheim Research Institute for the Economics of Aging, MEA). Sittemmin hän on toiminut johtajana Max-Planck-Institut für Sozialrecht und Sozialpolitik -instituutissa 2011–2022 sekä Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -tutkimusinfrastruktuurin toimitusjohtajana. SHARE-konsortiossa Börsch-Supan on tehnyt vahvaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen sekä yhteiskuntatieteiden laitoksen tutkijoiden kanssa.

Börsch-Supan on arvostettu asiantuntija, jonka näkemyksiä ikääntymisen yhteiskunnallisista vaikutuksista ovat hyödyntäneet useat kansalliset ja kansainväliset toimijat, muun muassa OECD ja Maailmanpankki.

Professori Eeva Furman

Yhteiskuntatieteiden kunniatohtoriksi vihitään professori Eeva Furman.

Furman toimii Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteerinä valtioneuvoston kansliassa. Furman on toiminut aiemmin ympäristöpolitiikan keskuksen johtajana Suomen ympäristökeskuksessa sekä Suomen kestävyyspaneelin puheenjohtajana.

Eeva Furman on kestävyyden ja ympäristöpolitiikan arvostettu tutkija ja asiantuntija. Hän on väitellyt Bangorin yliopistossa Walesissa 1989. Hänen asiantuntemukseensa kuuluvat muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden hallinta, kansalaisten osallistuminen ympäristöasioihin, tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutus sekä kestävän kehityksen edistäminen yhteiskunnassa yhteistoiminnallisesti.

Furmanilla on laajat kansainväliset verkostot. Hän on muun muassa ollut jäsen YK:n kutsumassa kansainvälisessä asiantuntijatyöryhmässä, joka laati ensimmäisen globaalin kestävän kehityksen raportin 2016–2019, sekä koordinoinut OpenNESS (Operationalisation of Ecosystem Services and Natural Capital) -EU-projektia 2012–2017.