Tälle sivulle olemme koonneet ohjeita ja tietoa tutkimusaineistonhallinnan perusteista ja aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta. Sivustolla esitellään mm. seuraavia asioita:
- mitä ovat tutkimusaineistot ja -data
- FAIR-periaatteet
- aineistonhallintasuunnitelma (DMP)
- aineistonhallintapolitiikka tutkimusinfrastruktuureille (DMPol)
- aineistonhallinnan budjetointi.
UEF Datatuki järjestää opintojaksoja ja koulutuksia, joissa käsitellään aineistonhallinnan perusasioita ja aineistonhallintasuunnitelman laatimista myös rahoitushakujen tueksi (Suomen Akatemia ja EU Horizon). Näistä löydät tietoa UEF Datatuen etusivulta kohdasta Koulutukset, opintojaksot ja avoimet materiaalit.
Tutkimusaineisto ja sen hallinta
Tutkimusaineistolla tarkoitetaan tutkimuksen aikana tuotettua tai hyödynnettyä aineistoa, johon tutkimustulokset pohjautuvat. Tutkimusaineistoa on monentyyppistä, esimerkiksi numeerista tietoa, tekstiä, kuvia, äänitteitä, videoita, kyselyaineistoja, ohjelmistoja, lähdekoodeja, algoritmeja, mittaustuloksia, näytteitä tai muistiinpanoja. Tutkimusaineistot voivat muodostaa myös merkittäviä tutkimusinfrastruktuureita.
Aineistonhallintaa ovat kaikki ne toimenpiteet, joilla huolehditaan, että tutkimusaineistoa on helppo käyttää ja tulkita, että se on asianmukaisesti suojattu ja että sen jatkokäyttö on mahdollista.
Tutkimusdatapolitiikka tai datapolitiikka on organisaatiokohtainen aineistonhallinnan ohjeistus, jossa kerrotaan tutkimusaineistonhallintaa ohjaavat periaatteet. Datapolitiikka voi edellyttää aineistonhallintasuunnitelman eli DMP:n laatimista. Aineistonhallintasuunnitelmassa kuvataan, miten tutkimusaineisto hankitaan, säilytetään ja tehdään saavutettavaksi tutkimusprojektin aikana. Se siis kuvaa koko tutkimusaineiston elinkaaren eli sen, mitä tutkimusaineistolle tapahtuu tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Aineistonhallintasuunnitelmasta voit lukea lisää kohdasta Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP.
Tutkimusaineisto ja tutkimusdata termeinä
Tieteen termipankissa tutkimusaineisto tai tutkimuksen tietoaineisto määritellään tutkijan tuottamaksi tai tutkimusprosessin aikana käyttämäksi resurssiksi, joka on digitaalisessa, analogisessa tai fyysisessä muodossa ja johon tutkimuksen löydökset ja tulokset perustuvat. Tutkimusaineisto voidaan myös ymmärtää hieman laajemmin sellaiseksi kokonaisuudeksi, joka sisältää tärkeää kuvausta ja dokumentaatiota esimerkiksi aineiston tai datan alkuperästä, käsittelystä, sisällöstä tai teknisistä ominaisuuksista.
Tutkimusdatalla tarkoitetaan ennen kaikkea digitaalisessa muodossa olevaa tutkimusaineistoa, mutta sillä voidaan viitata myös analogiseen tai fyysiseen aineistoon (esim. laboratoriopäiväkirjat). Tutkimusdatan ulkopuolelle rajautuvat kuitenkin jotkin tutkimusaineistoihin lukeutuvat aineistotyypit, kuten esimerkiksi verinäytteet tai lähdekirjallisuus.
Käytännössä suomenkielisiä termejä tutkimusaineisto ja tutkimusdata ei välttämättä käytetä arkipuheessa tai eri tahojen ohjeistuksissa johdonmukaisesti tai tarkkaan määritellysti.
Lisätietoa, lähteet ja linkit
Aineiston tuottaminen. Kallinen, Timo & Kinnunen, Taina. Etnografia. Teoksessa Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Aineistotyypit. Niskanen, Alaterä, Mattila, Paaso et al. Teoksessa Ellonen et al. (toim.) Kvantitatiivisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Data. Tieteen termipankki: Avoin tiede: data.
Tutkimusaineisto, tutkimuksen tietoaineisto. Tieteen termipankki: Avoin tiede: tutkimusaineisto.
Linkit tarkistettu 2023-07-12.
Hyvä aineistonhallinta on osa hyvää tieteellistä käytäntöä. Laadukas ja luotettava tutkimus pohjautuu tarkkaan ja kattavaan tutkimusaineistoon, jonka hallinta on hyvin suunniteltu ja huolellisesti toteutettu.
Aineistonhallinnalla varmistetaan laadukkaat ja luotettavat tutkimustulokset, minimoidaan riskejä ja tehostetaan aineiston hyödyntämistä uudelleen. Aineistonhallintaa ovat siten ne toimenpiteet, joilla huolehditaan, että tutkimusaineisto ja siihen liittyvä metatieto on helposti löydettävissä, tulkittavissa, käyttökelpoista ja asianmukaisesti suojattua koko aineiston elinkaaren ajan. On hyvä pitää mielessä, että tutkimusaineiston elinkaari voi olla satoja vuosia pidempi kuin kyseisen aineiston alun perin tuottaneen tutkimushankkeen elinkaari ja että aineiston jatkokäyttäjä voi tutkijan sijaan olla vaikkapa opettaja tai viranomainen.
Aineistonhallinnan käytännön toimenpiteitä ovat vaikkapa käyttölupien määrittely, tarpeellisten lupien tai lausuntojen hakeminen, varmuuskopiointi, toimenpiteiden dokumentointi, aineistojen julkaiseminen tai saattaminen tietyn data-arkiston tai -repositorion edellyttämään kuntoon. Toimenpiteistä kerrotaan enemmän tämän verkkosivuston eri osioissa, joissa annetaan myös vinkkejä ja linkkejä sivuston ulkopuolisiin lisätietoihin.
Jo olemassa olevaa aineistoa etsittäessä on tärkeää löytää helposti myös tietoa kyseisen aineiston jatkohyödynnettävyydestä (esim. käyttöehdot ja lisenssit) tai tulkinnasta (esim. eri valtioiden mittayksiköt). Tällaista tutkimusaineistoon liittyvää kuvailevaa tietoa kutsutaan myös metatiedoksi tai metadataksi. Lue lisää metatiedosta sivulta Aineistonhallinta tutkimuksen aikana kohdasta Dokumentointi ja metadata: tietoa tutkimusdatasta.
Aineistonhallinnan hyötyjä pähkinänkuoressa
Panostus aineistonhallintaan ja sen huolelliseen suunnitteluun tuo mukanaan monia hyötyjä:
- Laatu: Tutkimusaineisto säilyy tarkkana ja kattavana, kun esim. tiedostot ja kansiot on nimetty selkeästi ja eri versiot on tallennettu ja nimetty loogisesti.
- Lainsäädäntö: Aineistonhallinnan suunnittelu ohjaa huomioimaan esim. tietosuojalainsäädännön vaatimukset.
- Riskienhallinta: Tutkimusaineiston äkillisen tuhoutumisen riski vähenee, kun tietoturvasta ja varmuuskopioinnista huolehditaan suunnitelmallisesti.
- Vastaaminen vaatimuksiin: Helpottaa vastaamaan rahoittajien vaatimuksiin ja tutkimusorganisaatioon linjauksiin aineistonhallinnan osalta.
- Resurssit: Aikaa ja muita resursseja säästyy tutkimusprosessin edetessä.
- Tieteen avoimuus: Tutkimusaineiston säilyttäminen repositoriossa turvaa tutkimustuotoksen ja mahdollistaa sen avaamisen myös muiden hyödynnettäväksi.
- Meriitti: Laadukkaan aineiston saattaminen muiden hyödynnettäväksi lisää tutkimuksen vaikuttavuutta ja edistää uusia ja poikkitieteellisiä yhteistyömahdollisuuksia.
- Osaaminen: Aineistonhallinnan taitoja voi hyödyntää myös tutkimuksen ulkopuolella tiedonhallinnan yleistaitoina.
Lisätietoa, lähteet ja linkit
Colavizza G, Hrynaszkiewicz I, Staden I, Whitaker K, McGillivray B (2020). The citation advantage of linking publications to research data. PLoS ONE 15(4): e0230416. DOI: <https://doi.org/10.1371/journal.pone.0230416>.
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 2/2023. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2023.
Popkin, G. (2019). Data sharing and how it can benefit your scientific career. Nature Careers feature 569: 445-447. Pysyvä tunniste <https://doi.org/10.1038/d41586-019-01506-x>.
Linkit tarkistettu 2023-07-12.
FAIR on akronyymi sanoista findable (löydettävä), accessible (saavutettava), interoperable (yhteentoimiva) ja reusable (uudelleenkäytettävä). Nämä FAIR-periaatteet tähtäävät siihen, että ihmiset ja tietojärjestelmät löytävät tutkimusdatan ja pystyvät käyttämään sitä mahdollisimman hyvin ja luotettavasti. FAIR-periaatteet liittyvät siten datan ja datanhallinnan laadun varmistamiseen.
FAIR saatetaan ymmärtää tarkoittavan samaa kuin avoin (tutkimus)data. Päällekkäisyydestään huolimatta käsitteet ovat kuitenkin erillisiä: avoin data viittaa datan avoimuuden toimintakulttuuriin ja FAIR puolestaan niihin konkreettisiin ja teknisluonteisiin toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat ja edesauttavat tutkimusdatan jakamista ja uudelleenkäytettävyyttä.
FAIR-periaatteita voi noudattaa, vaikka tiettyä tutkimusaineistoa ei voitaisikaan avata jatkokäyttöä varten. Jos esimerkiksi tutkimusaineiston käyttöoikeuksia rajataan tietosuojaan liittyvistä syistä, niin FAIR-periaatteita noudattaen tämä kerrotaan selkeästi metatiedoissa ja/tai osana ns. Data Availability Statement -dokumenttia (ks. lisätietoja kohdasta Datan avaaminen, julkaiseminen ja lisensointi).
FAIR-periaatteiden käytännön toteuttaminen onnistuu esimerkiksi
- hankkimalla tutkimusdatalle pysyvä tunniste (esim. DOI tai URN), jollaisen saa vaikkapa datan julkaisupalveluista (F - löydettävä)
- käyttämällä maksuttomia ja avoimia tiedostomuotoja ja ohjelmistoja (A – saavutettava)
- hyödyntämällä avoimia ja koneluettavia sanastoja ja koodistoja (I - yhteentoimiva)
- ilmoittamalla selkeästi käyttöoikeuksista (R - uudelleenkäytettävä)
- luomalla kattava kuvailu ja dokumentaatio eli huolehtimalla laadukkaasta metadatasta, joka on avoimesti saatavilla myös datan säilytysajan jälkeen (F - löydettävä, A - saavutettava, I – yhteentoimiva, R - uudelleenkäytettävä).
Tutkimusdatan lisäksi FAIR-periaatteita voidaan soveltaa myös algoritmeihin, koodeihin, ohjelmistoihin ja tutkimusprosessin eri vaiheisiin. (Wilkinson et al. 2016). Tämä tukee tutkimuksen toistettavuutta ja läpinäkyvyyttä.
FAIR-periaatteet julkaistiin vuonna 2016. Samana vuonna EU:n neuvostossa on linjattu FAIR-periaatteiden noudattamisesta. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut periaatteiden noudattamiseen. Myös tutkimusrahoittajat kannustavat tutkijoita käsittelemään tutkimusdataa FAIR-periaatteiden mukaisesti (esim. Suomen Akatemian ohjeistus).
Lisätietoa, lähteet ja linkit
FAIR-periaatteet. Fairdata.fi.
The FAIR Data Principles. Force11 - The Future of Research Communications and e-Scholarship.
FAIR-Aware. DANS - Data Archiving and Networked Services. Työkalu FAIR-periaatteisiin tutustumisen avuksi.
Wilkinson, M., Dumontier, M., Aalsbersberg, I. et al. (2016). The FAIR guiding principles for scientific data management and stewardship. Scientific Data 3. DOI: <http://dx.doi.org/10.1038/sdata.2016.18>.
Linkit tarkistettu 2023-04-04.
Aineistonhallinta ei synny itsestään. Siihen tarvitaan vähintäänkin aikaa ja ehkäpä myös erityistä osaamista ja rahaa. Jo ennen tutkimuksen alkamista on tärkeää määrittää selkeästi tutkimusprojektiin osallistuvien tehtävät, vastuut ja oikeudet aineistonhallintaan liittyen. Etenkin aineiston omistajuudesta, käyttöoikeuksista ja jatkokäytöstä tulee sopia.
Aineistonhallintaan tarvittavia resursseja - aikaa, rahaa, kouluttautumista - arvioidaan jo tutkimusta suunniteltaessa. Realistinen resurssisuunnittelu auttaa tutkimuksen aikana ja sen jälkeen, kun esimerkiksi tutkimusaineiston julkaiseminen tai säilyttäminen tulevat ajankohtaisiksi.
Jo itse aineistonhallinnan suunnitteluun varattava aika on osa resursointia. Muutoin resursoinnin apuna voi käyttää jaottelua, jossa arvioidaan ajan, osaamisen ja rahan tarve tutkimusaineiston
- keruussa (uudelleenkäyttö, laitevaatimukset, järjestely, prosessointi, tutkimusluvat jne.)
- kuvailussa ja dokumentoinnissa
- tutkimuksenaikaisessa tallentamisessa, jakamisessa ja tietoturvassa
- julkaisemisessa tutkimusjulkaisun yhteydessä (ml. anonymisointi)
- tutkimuksenjälkeisessä säilyttämisessä (ml. anonymisointi).
Verkosta löytyy erinomaisia ja yksityiskohtaisempia vinkkejä ja lisäapua resursointiin (esim. Utrechtin yliopiston Costs of data management -sivusto tai UK Data Servicen Costing-sivusto).
Resursoinnissa on muistettava tarkistaa rahoittajan ehdot, sillä ne eivät välttämättä myönnä erikseen rahoitusta tutkimusaineistojen säilyttämisen ja avaamisen kuluihin. Esimerkiksi Suomen Akatemian ehdoissa todetaan, että pääsääntöisesti nuo kulut kuuluvat tutkimushankkeen suorituspaikan yleiskustannuksiin.
Lisätietoa, lähteet ja linkit
Aineistonhallinnan perusteet, Henkilöstökoulutusten materiaalipankki, Heimo-palvelut, vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla.
Aineistonhallinnan suunnittelu. Aineistonhallinnan käsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001).
Costing - Costing data management for your research. UK Data Service.
Costs of data management. Research Data Management Support, Utrecht University.
Itä-Suomen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka (2015). Heimo-palvelut, vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla.
Linkit tarkistettu 2023-07-23.
Aineistonhallintasuunnitelma ja aineistonhallintapolitiikka
Aineistonhallintasuunnitelma eli Data Management Plan (DMP) on tutkimussuunnitelmaa täydentävä dokumentti, jossa kuvataan aineistonhallinnan toimenpiteet. Se on usein tiivis parisivuinen dokumentti, mutta sen pituus voi vaihdella rahoittajan ohjeista riippuen.
Aineistonhallintasuunnitelma on tarkoitettu dynaamiseksi eli päivitettäväksi dokumentiksi, joka täsmentyy tutkimuksen aikana. Aineistonhallintasuunnitelman avulla tutkija voi hahmottaa tutkimusdatan koko elinkaaren, vähentää dataan liittyviä riskejä sekä varmistaa tutkimusaineiston eettisen, turvallisen ja tehokkaan käytön tutkimuksen aikana ja sen jälkeen.
Aineistonhallintasuunnitelman tärkeimmät suuntaviivat ja periaatteet tulee miettiä jo ennen projektin alkua. Suunnitelma täsmentyy tutkimushankkeen aikana. Itä-Suomen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka edellyttääkin aineistonhallintasuunnitelman laatimista tutkimuksen suunnitteluvaiheessa.
Myös rahoittajilla saattaa olla omia vaatimuksiaan aineistonhallintasuunnitelmaan liittyen. Jos rahoittaja edellyttää tutkijan tai tutkimushankkeen kotiorganisaation jollain tavoin hyväksymää aineistonhallintasuunnitelmaa, UEF Datatuella on tätä varten DMP-kommentointipalvelu.
Aineistonhallintasuunnitelmaan on tarjolla yleisiä tai rahoittajakohtaisia mallilomakkeita ja ohjeita. UEF Kirjaston tuottamassa avoimessa oppimateriaalissa [linkki lisätään, kun materiaali on valmis] käydään tarkemmin läpi aineistonhallintasuunnitelman laatiminen kansallista aineistonhallintasuunnitelman ohjetta ja sen mallipohjaa hyödyntäen.
UEF Datatuki järjestää myös aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen valmistavia työpajoja. Katso lisätietoja tämän verkkosivuston osiosta Koulutukset, opintojaksot ja avoimet materiaalit.
Lisätietoa, lähteet ja linkit
Itä-Suomen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka (2015). Heimo-palvelut, vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla.
UEF DMP-tarkistusprosessi täydentävän rahoituksen tutkimushankkeille. Heimo-palvelut, vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla.
Guidelines for Writing a Data Management Plan. UEFin englanninkieliset ohjeet aineistonhallintasuunnitelmaan rinnakkain kansallisen DMP ohjeen kanssa. Heimo-palvelut, vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla.
Kansallinen aineistonhallintasuunnitelman ohje. Kansallinen yleisohje vuodelta 2021 (suomen-, englannin- ja ruotsinkieliset versiot). DOI: <https://zenodo.org/record/5242629#.YtFAJIRByUk>.
Suomen Akatemian aineistonhallintasuunnitelma. Rahoittajakohtainen (suomenkielinen) ohjeistus Suomen Akatemian verkkosivulla.
Täydentävä ohjeistus sensitiivisille aineistoille. Lisäohjeistus arkaluonteisen ja luottamuksellisen tutkimusaineiston hallinnan suunnitteluun vuodelta 2019 (suomen-, englannin- ja ruotsinkieliset versiot). DOI: <https://zenodo.org/record/3247282#.YtFeb4RByUn>.
Linkit tarkistettu 2023-04-04.
Tutkimusinfrastruktuureilla on keskeinen rooli tutkimusaineiston tuottamisessa. Yksittäiset infrastruktuurit voivat muodostua myös esimerkiksi jo olemassa olevista aineistokokoelmista.
Aineistonhallintapolitiikka eli Data Management Policy (DMPol) on dokumentti, joka ohjaa tutkimusinfrastruktuuria hyödyntävien osapuolien (esim. tutkijat, tekninen henkilöstö, asiakkaat) aineistonhallintaa. Tutkimusinfrastruktuurin tarjoamaa aineistonhallintapolitiikkaa voidaan hyödyntää yksittäisten hankkeiden aineistonhallintasuunnitelman laatimisessa.
Aineistonhallintapolitiikassa tutkimusinfrastruktuureista tulee kuvata aineistonhallinnan pääperiaatteet, kuten tieto infralla tuotetun tai sen koostavan datan määrästä ja tyypistä, käyttöoikeuksista ja tallennusmahdollisuuksista.
UEF Datatuen DMP-kommentointipalvelu sisältää myös DMPol-kommentoinnin. UEF Datatuki on kehittämässä materiaalia ja koulutusta aineistonhallintapolitiikan tekemisen tueksi. Päivitämme uusia ohjeistuksia tämän verkkosivuston osioon Koulutukset, opintojaksot ja avoimet materiaalit.
Lisätietoa, lähteet ja linkit
Aineistonhallintapolitiikka - FIRI. Suomen Akatemian DMPol-ohjeistus (englanninkielinen).
Itä-Suomen yliopiston tutkimusinfrastruktuurit. Tietoa UEF tutkimusinfrastruktuureista ja niiden kehittämisohjelmasta.
Kuusniemi, M.E., Siipilehto, L., Ojanen, M., Korhonen, T., Manninen, S., Leskinen P., Ellmén, U., Särkioja M. (2022). Data management policy (DMPol) template for research infrastructures. Zenodo. DOI: <https://doi.org/10.5281/zenodo.6336720>.
Linkit tarkistettu 2023-07-12.
Aineistonhallintasuunnitelmiin (DMP) ja aineistonhallintapolitiikkoihin (DMPol) on mahdollista saada kommentteja UEF Datatuesta.
Voit toimittaa dokumentin UEF Datatuen palveluosoitteeseen datasupport@uef.fi. Liitä mukaan joko tutkimuksen tiivistelmä tai tutkimussuunnitelma sekä tarvittaessa rahoittajan tai jonkin muun tahon ohjeet, joita sinun on noudatettava kommentoitavaksi lähettämässäsi aineistonhallintasuunnitelmassa.
Täydentävän rahoituksen hankkeille, kuten Suomen Akatemia tai Horisontti Eurooppa, on valmis DMP-prosessi, joka rakentuu rahoituspäätösten aikatauluihin.
- UEFiin tulevien täydentävän rahoituksen tutkimushankkeiden aineistonhallintasuunnitelma (DMP) on lähetettävä UEF Datatukeen kommenteille ennen sen lähettämistä rahoittajalle. Näissä hankkeissa edellytetään suorituspaikan sitoutumista aineistonhallintasuunnitelman mukaiseen aineistonhallintaan, joten suorituspaikan on oltava tietoinen suunnitelluista toimista.
- DMP lähetetään tiedostona datasupport@uef.fi osoitteeseen, mukana rahoituksen päätösnumero ja lyhyt kuvaus tutkimuksesta tai tutkimussuunnitelma.
- UEF Datatuen asiantuntijat käyvät läpi DMP:n hyödyntäen kansallista arviointiohjetta ja konsultoivat tarvittaessa muita yliopiston asiantuntijoita (tietotekniikkapalvelut, tietosuojavastaava, lakiasiantuntijat).
- UEF Datatuki kommentoi DMP:n tutkijalle ja antaa tarvittaessa ohjeita DMP:n täydentämiseen. UEF Datatuki kuittaa kommentoinnin tarkistuslistaan. Tutkija toimittaa DMP:n rahoittajalle rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Suorituspaikan sitoumuksen antaja (laitosjohtaja/dekaani) tarkastaa ennen sitoumuksen antamista, että DMP on läpikäynyt kommentontiprosessin.
- DMP liittyy tutkimussuunnitelmaan ja se arkistoidaan rahoitushakemuksen/rahoituksen vastaanottamisen asiakirjojen yhteydessä. DMP on kuitenkin päivittyvä dokumentti, ja tutkijan vastuulla on huolehtia sen ajantasaisuudesta.
DMPTuuli on verkkoselainpohjainen työkalu aineistonhallintasuunnitelman ja aineistonhallintapolitiikan kirjoittamiseen. Työkalu on avoimesti jokaisen tutkijan ja tutkimusryhmän käytössä. DMPTuuli on räätälöity suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin Digital Curation Centren (UK) avoimen lähdekoodin DMPonline-työkalun pohjalta.
DMPTuuli sisältää rahoittaja- ja organisaatiokohtaisia ohjeita ja suunnitelmapohjia. Sieltä löytyvät muun muassa valmiit pohjat Suomen Akatemian, Suomen Kulttuurirahaston ja Euroopan komission Horizon Europe -ohjelman aineistonhallintasuunnitelmille. Lisäksi DMPTuulissa on pohja Suomen Akatemian FIRI-haun aineistonhallintapolitiikalle (DMPol).
Tarvittavat ohjeet voi valita heti suunnitelman kirjoittamisen aluksi. Suunnitelman voi jakaa, ja sitä voi kirjoittaa yhdessä toisten tutkijoiden kanssa. Lisäksi sen näkyvyyden voi määrittää joko yksityiseksi, organisaatiokohtaiseksi tai julkiseksi. Valmiin aineistonhallintasuunnitelman voi tallentaa tiedostona eri muodoissa (esimerkiksi docx, pdf).
Tutustu työkaluun:
DMPTuuli-työkalu. Linkki johtaa verkkosivulle, jolta pääset kirjautumaan työkalun suomenkieliseen versioon. Kielen voi vaihtaa englanniksi. Kirjautuminen onnistuu joko oman organisaation tunnuksilla (esim. UEF-tunnukset) tai rekisteröitymällä erikseen.
DMPTuuli- työkalu on kehitetty aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen, jakamiseen ja kommentoimiseen. Työkalun on tarkoitus auttaa vastaamaan eri tahojen vaatimuksiin. DMPTuulissa on rahoittajien ja tutkimuslaitosten valmiita pohjia, ja sieltä löytyvät myös UEF-kohtaiset täyttöohjeet.
Itä-Suomen yliopisto on mukana DMPTuulia kehittäneessä ja aineistonhallintasuunnitelmayökalua kehittävässä DMP-konsortiossa, johon kuuluu 32 suomalaista korkeakoulua ja tutkimusorganisaatiota. Tämän yhteistyöverkoston tavoitteena on tutkimusaineistonhallinnan suunnittelun edistäminen Suomessa.
Muita aineistonhallinnan työkaluja
