Hyppää pääsisältöön

Sähkökatkoihin varautuminen yliopistossa

Vuoristometsää Meksikossa

YTM Violeta Gutiérrez Zamora, väitös 27.1.2023: Yhteisömetsätalouden erityispiirteet tulee tunnistaa oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi

Ympäristöpolitiikan alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Violeta Gutiérrez Zamora tarkasteli väitöstutkimuksessaan yhteisömetsätaloutta ja sen haasteita Meksikossa, jossa valtio on 40 viime vuoden aikana edistänyt yhteisömetsätaloutta vaihtoehtona valtion tai yritysten ohjaamalle metsänhoidolle. Myös Suomi on tukenut kehitysyhteistyömäärärahoilla yhteisömetsätaloutta ja siihen liittyviä metsähankkeita. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys ovat yhteisömetsätalouden periaatteita ja tavoitteena on, että yhteisöt puuntuotannon ja suojelun ohella käyttäisivät metsiä myös sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen. Metsistä toimeentulonsa saavat yhteisöt ovat luoneet omia kehityspolkuja tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ne ovat perustaneet muun muassa metsäyhtiöitä puun ja muiden metsästä saatavien tuotteiden jalostamiseksi.

Oaxacan osavaltiossa sijaitsevassa Sierra Surissa toteutetussa tutkimuksessa on hyödynnetty etnografisia menetelmiä, haastatteluita ja dokumenttianalyysia. Tutkimuksessa pohditaan niitä haasteita, paradokseja ja muutoksia, joita yhteisömetsissä asuvat kohtaavat suojelutavoitteiden sekä metsäyhtiöissä työskentelyn ja metsänhoidon ja suojelun välillä.

Ihmisten ja metsien välinen vuorovaikutus luo monimutkaisia verkostoja

Väitöstutkimus lisää ymmärrystä siitä, kuinka erilaiset ympäristönhallinnan toimet ja yhteisöpohjainen metsätalous kietoutuvat yhteen muokaten ja säädellen yhteisön jäsenten käyttäytymistä ja vuorovaikutusta metsien kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisten suhteiden, ihmisten ja metsien välistä monimutkaista vuorovaikutusta. Gutiérrez Zamora analysoi tutkimuksessaan valtamekanismeja, joilla ihmiset ovat luoneet ja muokanneet vuorovaikutusta metsien ja oman yhteisönsä kanssa niin aineellisina, symbolisina kuin poliittisina kokonaisuuksina.

Gutiérrez Zamoran mukaan Meksikon yhteisömetsätalous on eräänlainen kilpakenttä ja kudelma, jossa paikalliset yhteisöt omaksuvat uudenlaista metsienhoitoa ja tuovat esiin erilaisia tapojaan suhtautua metsiin. Väitöstutkimus nostaa esiin tapoja, joilla yhteisömetsätaloutta harjoittavat yritykset verkostoituvat ja ovat jännitteisessä suhteessa uusliberalistiseen pääomatalouteen ja siirtomaavallan aikaisiin malleihin. Yhteisöpohjaisten metsäyritysten perustamisella on pyritty varmistamaan, että metsistä toimeentulonsa saavat yhteisöt saavat hallintaoikeuden puutavaraan ja muihin metsästä saataviin tuotteisiin. Yhteiskunnallisten ja alueellisten konfliktien vuoksi valvonta ei kuitenkaan ole taattua. Lisäksi yhteisöpohjaisessa metsätaloudessa työnjako ja työn arvostus ovat kiinteästi sidoksissa paikalliseen ja kansalliseen historiaan sekä luokkayhteiskuntaa, etnisyyteen ja sukupuoleen. Näiden käytäntöjen seurauksena on syntynyt eriarvoisuutta metsäsektorin eri toimijoiden, kuten yhteisöjen miesten ja naisten, metsänhoitajien, asiantuntijoiden sekä virkamiesten välillä. Tämä vaikuttaa niin päätöksentekoon kuin hyötyjen ja haittojen jakamiseen sekä tunnustamiseen.

Kohti laajempaa näkemystä ympäristöoikeudenmukaisuudesta metsäpolitiikassa

Meksikon nykyinen ympäristöhallinto on siirtänyt puuntuotannon ja metsiensuojelun vastuuta osavaltiolta paikalliselle väestölle. Gutiérrez Zamora tuo esille väitöstutkimuksessaan dekolonialistisia ja feministisiä näkökulmia poliittisen ekologian alueelle ja haastaa yleisen käsityksen yhteisömetsätalouden "yhteisöstä" universaalina, homogeenisena ja teknisenä kokonaisuutena. Tutkimus tarkastelee sitä, miten valtamekanismeja uusinnetaan metsäyhteisöjen arjessa. On tärkeää ymmärtää, mikä rooli metsä- ja kehityspolitiikalla on ihmisten toimien säilyttäjänä tai muuttajana. Tutkimuksessa suositellaan, että eri toimijoiden moniarvoisuus ja ristiriidat tulee ottaa huomioon, jotta ympäristöoikeudenmukaisuus voidaan käsittää laajemmin ja sisällyttää siihen taloudellisen tehokkuuden ohella myös tunnistamiseen ja edustuksellisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Tutkimuksen aineisto on kerätty useilla eri menetelmillä: osallistuvalla havainnoinnilla, haastatteluilla, epävirallisissa ja strukturoimattomissa keskusteluissa sekä erilaisista julkisista asiakirjoista. Gutiérrez Zamora teki väitöstutkimuksessaan yhdeksän kuukautta etnografista kenttätyötä Oaxacassa vuosina 2015, 2017 ja 2019. Suomen Akatemia ja Itä-Suomen yliopisto rahoittivat väitöstutkimusta.

YTM Violeta Gutiérrez Zamoran ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja ”Interweaving environmentalities in the heart of mountains: Community forestry in the Sierra Sur of Oaxaca, Mexico” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 27.1.2023 klo 12.00 alkaen Metria-rakennuksen salissa M100. Vastaväittäjänä toimii professori Adrian Martin (University of East Anglia) ja kustoksena professori Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta. Englanninkielistä väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa

Väittelijän painolaatuinen kuva

Lisätietoja:

Violeta Gutiérrez Zamora, violeta.gutierrez.zamora(at)uef.fi