Sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe?
Tutkin väitöskirjassani vankien yhteiskuntasuhdetta rangaistusteoreettisessa ajattelussa suomalaisessa vankeinhoidossa 1800-luvulta 2000-luvulle saakka. Tutkimuksessa vankien yhteiskuntasuhdetta tarkasteltiin suhteessa kunkin aikakauden sosiaaliseen kontrolliin ja ylipäätään ajattelussa vallalla olevaan rangaistusteoreettiseen ajatteluun.
Vankeinhoidossa ja vankien kohtelussa historialla on merkitystä. Pohjimmiltaan vankeinhoidolla on pyritty eri aikakausina samaan tavoitteeseen, eli vankilassa olevien yhteiskuntaan palaamiseen ja uusintarikollisuuden vähentämiseen. Nykypäivänä aihe on erityisen tärkeä. Vankien määrä on kasvanut Suomessa ja rangaistukset osittain koventuneet. Samalla kehitetään yhdyskuntaseuraamuksia, eli rangaistuksia, jotka suoritetaan muualla kuin vankilassa. Vankeinhoitoa kehitettäessä on hyvä tuntea historiaa ja esimerkiksi niitä perusteita, mille vaikkapa rangaistusten oikeudenmukaisuus tai rangaistuksiin sisältyvä sosiaalinen kontrolli perustuu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Vankien yhteiskuntasuhde ilmenee rangaistusteoreettisessa ajattelussa kerroksellisena, kun uusien aikakausien painotukset sekoittuvat edeltäneiden aikakausien ajatteluun. Vankien yhteiskuntasuhteen keskeisten tulkintojen olennaisia kysymyksiä on, kuinka hoidollisuus tai kuntoutus on nähty osana rangaistusta, onko se ollut pakollinen vai vapaaehtoinen sekä pyritäänkö rangaistuksella vaikuttamaan sekä vankiin että myös muuhun yhteiskuntaan.
Tutkimuksen perusteella vankien yhteiskuntasuhde nähdään yleisesti yhteiskuntaan kiinnittymisen edistämiseksi, ja sen opillisena taustana ovat humaanin kohtelun ja oikeudenmukaisuuden arvot. Nämä arvot kuitenkin kietoutuvat vallan ja sosiaalisen kontrollin kysymyksiin. Näin ollen yhteiskuntasuhde asemoi vankeja määrityksillä, joita ovat eristettävä, parannettava, uudelleen rakennettava, säilytettävä, kontrolloitava ja pysyvä. Väitöstutkimus tuo uutta lähestymistapaa vankeuteen ja vankien yhteiskuntasuhteeseen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimus tuo näkyväksi sen, miten kriminaalipolitiikka ja sen taustalla vaikuttava rangaistusteoreettinen ajattelu on kytköksissä siihen, kuinka vanki tai vankeus nähdään ja kuinka sitä säädellään. Tutkimus tuo vankeuteen rangaistuksena uusia näkökulmia ja uudenlaista käsitteellistä lähestymistapaa.
Vankien yhteiskuntasuhteen suhdemäärityksiä ja niiden diskursiivisia strategioita voi hyödyntää, kun mietitään vankeusrangaistuksen sisältöjä ja toimintaa rangaistuksen sisällä. Suhdemääritykset ja strategiat voivat toimia reflektiopintana esimerkiksi sille, mistä vaikuttimista käsin kehitetään kuntouttavaa toimintaa, miten vahvistetaan tai säädellään vankien yhteiskuntasuhdetta tai kuinka vanki nähdään omassa vankeudessaan.
Tutkimus avaa myös vankeinhoidon historiaa kriittisen diskurssianalyysin lähestymistavan kautta, joten se voi tuoda uutta näkökulmaa vankeinhoidon kehittämiseen vankien ja heidän yhteiskuntasuhteensa näkökulmasta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessa peilataan rangaistusteoreettista ajattelua ja siihen sisältyviä rangaistusoppeja suomalaiseen vankeinhoidon historiaan ja erityisesti vankien yhteiskuntasuhteeseen. Tutkimusaineistoina ovat vankeinhoidon kirjalliset dokumentit ja aiempi tutkimuskirjallisuus. Oppihistoriallisessa tutkimuksessa on hyödynnetty kriittistä diskurssianalyysiä. Tarkemmassa aineiston analyysissa on hyödynnetty diskurssihistoriallista lähestymistapaa, jonka kautta on saatu näkyväksi, millaisia ovat tekstien diskursiiviset strategiat suhteessa vankien yhteiskuntasuhteeseen ja sen säätelyyn.
YTM Mari Suonion sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Vankien yhteiskuntasuhteen ilmeneminen rangaistusteoreettisessa ajattelussa 1800-luvulta 2000-luvulle suomalaisessa vankeinhoidossa tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii OTT, dosentti Jussi Pajuoja Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Timo Toikko Itä-Suomen yliopistosta.
