Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Rannalla oleva kesämökki ja laituri.

YTL, KM Mervi Hiltunen, väitös 23.10.2026: Väitöstutkimus syventää ymmärrystä mökkeilyn ympäristövaikutuksista

Yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Suomi on yksi vapaa-ajan asumisen johtavista maista maailmassa luonnonmaantieteellisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen syiden vuoksi. Suomessa on noin puoli miljoonaa mökkiä ja noin 2,4 miljoonaa suomalaista viettää vuosittain vapaa-aikaa mökkeillen. Tarkastelen väitöskirjassani suomalaista vapaa-ajan asumista yhteiskunnallisena ympäristökysymyksenä. Tutkimuksen teoreettisena tavoitteena maantieteessä on nostaa relationaalinen näkökulma vapaa-ajan asumisen käsitteenmäärittelyyn ja tutkia sen avulla liikkuvan elämäntavan ja monipaikkaisuuden ympäristövaikutuksia ja vapaa-ajanasukkaiden ympäristönäkemyksiä. Kiinnostuksen kohteina ovat mökkeilyn ympäristövaikutusten taustatekijät, erityisesti liikkuminen kaupungin ja maaseudun välillä, rantarakentaminen sekä mökkeilyyn kytkeytyvä kuluttaminen. Väitöskirja on suomalainen panos kansainväliseen ja ajankohtaiseen vapaa-ajan asumisen ympäristötutkimukseen.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Suomessa vapaa-ajan asuminen on vakiintunut ja merkityksellinen osa kulttuuria ja mökkeily mielletään usein luonnonläheiseksi elämäntavaksi. Kuitenkin vapaa-ajan asumisen kehitystrendit osoittavat, että sen ympäristövaikutusten taustatekijät ovat pysyviä ja myös kasvavia, sillä mökkeilyyn liittyy yhä enemmän yksityisautoilua, rantarakentamista, hyvin varusteltujen kakkoskotien ympärivuotista käyttöä sekä kulutustottumusten muutoksia.

Väitöstutkimukseni avaa, millaisia ympäristöön liittyviä ja ekososiaalisia vaikutuksia mökkeilyllä ja liikkuvalla elämäntavalla on sekä mitkä relationaaliset tekijät ja prosessit näitä vaikutuksia synnyttävät. Lisäksi tutkin, millaisina alueellisina jakaumina ja sosiaalisina käytänteinä mökkeily ilmenee Suomessa ja millaisia ympäristönäkemyksiä suomalaisilla on mökkeilystä. Lopuksi pohdin relationaalisen lähestymistavan hyötyjä muuttuvan mökkeilyilmiön tutkimuksessa ja hallinnassa ympäristönäkökulmasta.

Mökkeilyyn ilmiönä vaikuttavat monet yhteiskunnalliset ja yksilölliset sekä sosiaaliset ja materiaaliset vuorovaikutteiset kytkökset eli relaatiot. Tutkin väitöskirjassani ympäristövaikutuksia suhteessa näihin toisiinsa kytköksissä oleviin osatekijöihin, prosesseihin ja käytäntöihin.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Väitöstutkimukseni perusteella relationaalisen lähestymistavan avulla voidaan hallita vapaa-ajan asumisen ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää mökkeilyä. Relationaalinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa nostavat esiin vapaa-ajan asumiseen vaikuttavia osatekijöitä ja riippuvuussuhteita. Lisäksi relationaalisesta ajattelusta on hyötyä, kun kehitetään esimerkiksi mökkeilyn ympäristövaikutuksia mittaavia indikaattoreita. Ympäristöindikaattoreiden avulla voidaan seurata mökkeilyn ekologista kestävyyttä ja kehitystrendejä muun muassa liikkumisen, asumisen ja kuluttamisen näkökulmista.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Tutkimuksessa tarkastellaan yleisesti vapaa-ajan asumista ilmiönä Suomessa. Erityisenä tutkimuskohteena ovat pääkaupunkiseudulla asuvat ja Järvi-Suomessa mökin omistavat vapaa-ajan asukkaat. Empiiriset tulokset perustuva kyselytutkimuksiin, jotka on toteutettu vuosina 2004 ja 2012. Tutkimusaineistona on käytetty myös tilastotietoja, tutkimusraportteja ja tutkimuskirjallisuutta. Tutkimusmenetelminä ovat kirjallisuuskatsaukset, kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sekä triangulaatio- ja monimenetelmät (mixed methods).

YTL Mervi Hiltusen yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja Second home tourism in Finland – Relational perspective to environmental impacts tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii apulaisprofessori Jenny Rinkinen LUT-yliopistosta ja kustoksena professori Taru Peltola Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väitöskirja (tulossa)

Lisätietoja:

Mervi Hiltunen, mervi.hiltunen(at)uef.fi