– Aivoverenkiertohäiriöistä toipumiseen vaikuttaa myös se, millaisessa ympäristössä kuntoutus tapahtuu. Tämä on jäänyt pitkään liian vähälle huomiolle, totesi professori Julie Bernhardt Kuopio Stroke Symposiumin lehdistötilaisuudessa.
Bernhardtin Florey-instituutissa Australiassa toimiva tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, millaisia kuntoutusyksiköistä pitäisi rakentaa, jotta ne tukisivat parhaiten sekä fyysistä, sosiaalista että kognitiivista kuntoutumista. – Tutkimuksen valossa kuntoutusyksiköt pitäisi nähdä entistä enemmän oppimisympäristöinä.
– Tärkeää on esimerkiksi omatoiminen pääsy kuntoutustiloihin ja yhteys luontoon. Yhden hengen potilashuoneet sen sijaan eivät näytä välttämättä edistävän kuntoutumista.
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Kansallinen neurokeskus ja VetreaNeuron järjestivät kahdeksannen Kuopio Stroke Symposiumin 5.–7.6.2019. Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyä, akuuttihoitoa ja kuntoutusta käsittelevään symposiumiin osallistui noin 200 asiantuntijaa Suomesta ja maailmalta. Kansainvälistä tieteellistä ohjelmaa täydensi suomenkielinen AVH-kuntoutuspäivä, joka tarjosi potilastyössä toimiville mahdollisuuden päivittää tietojaan.
Aivoinfarkti on yleisin aikuisiän vammauttaja, mutta hoidot kehittyvät koko ajan
Suomessa akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin 20 000 henkilöä. Se on yleisin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus ja neljänneksi yleisin kuolinsyy. Tapauksista suurin osa, 80 prosenttia, johtuu aivoverisuonitukoksen aiheuttamasta aivoinfarktista. Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyä, akuuttihoitoa ja kuntoutusta tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti ja erityisesti akuuttihoito on kehittynyt viime vuosina huimaa vauhtia. Uusin tehokkaaksi osoitettu akuutin vaiheen hoitomuoto on suuren aivovaltimotukoksen mekaaninen poisto katetreilla. Tähän hoitoon pääsee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosittain yli 100 potilasta.
Aivojen tulehdusvasteen säätely kiinnostaa
– Kantasoluhoitoja ei ole vielä hyväksytty aivoinfarktin hoitoon, vaikka niitä tutkitaan paljon ja käytetään jo esimerkiksi syöpäpotilailla. Maailmalla on kuitenkin klinikoita, jotka rahastavat aivoinfarktipotilaita kantasoluhoidoilla. Niitä kannattaa välttää, sillä ne voivat olla jopa vaarallisia, varoitti professori Sean Savitz Texasin yliopistosta.
Savitzin mukaan karttuva tutkimustieto on muuttanut käsitystä siitä, miten kantasoluhoito voisi edistää aivoinfarktista toipumista. – Aikaisemmin ajateltiin, että tuhoutuneita aivosoluja voitaisiin korvata kantasoluilla, jotka erikoistuisivat aivosoluiksi. Todennäköisempää kuitenkin on, että kantasoluista vapautuvat biologiset tekijät stimuloivat aivoja korjaamaan itse itseään. Tästä saadaan muutaman vuoden sisällä paljon uutta tietoa.
– Tällä hetkellä lupaavalta vaikuttaa esimerkiksi aivojen tulehdusvasteen säätely luuydinperäisten kantasolujen avulla. Jos menetelmä osoittautuu tehokkaaksi, solujen saatavuuskaan ei ole ongelma. Terveen luovuttajan pienestä näytteestä niitä voidaan viljellä ja varastoida annettavaksi useammalle potilaalle.
Runsas saunominen suojaa aivoinfarktilta
Kuopiolaisesta Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksesta saadut tulokset runsaan saunomisen hyödyistä ovat kiinnostaneet laajalti maailmalla. Saunomisella on havaittu yhteys myös aivoinfarktiriskiin. 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 61 prosenttia pienempi riski saada aivoinfarkti 15 vuoden seurannassa kuin kerran viikossa saunovilla. – Eniten saunovilla oli myös pienin kohonneen verenpaineen riski, mikä voi selittää suojaavaa vaikutusta. Kohonnut verenpaine on aivoinfarktin riskitekijä, totesi apulaisprofessori Peter Willeit Innsbruckin lääketieteellisestä yliopistosta.
Willeit esitteli symposiumissa professori Jari Laukkasen kanssa yhteistyössä saatuja tuloksia. Tutkijaryhmä on viime vuosina selvittänyt saunomisen vaikutuksia myös kokeellisella tutkimuksella ja havainnut sen muun muassa lisäävän verisuonten joustavuutta.
Kuva: Kuopio Stroke Symposiumin puhujista takana Julie Bernhardt (vas.), Peter Willeit ja Sean Savitz. Edessä symposiumin järjestäjistä professori Pekka Jäkälä (vas.) ja dosentti Jukka Jolkkonen.