Ionisoivan säteilyn tutkimuksessa keskitytään röntgen- ja radioaktiivisen säteilyn terveyshaittoihin, kuten syöpään ja muihin sairauksiin. Uusimmissa tutkimuksissa on selvitetty erityisesti pienten lääketieteellisten säteilyannosten vaikutuksia ihmisen terveyteen.
Syöpähoidot ovat nykyään parantuneet huomattavasti, ja ihmiset elävät pidempään. – Saadut säteilyannokset voivat kuitenkin myöhemmin aiheuttaa terveysriskejä muille elimille, esimerkiksi sydämelle, verisuonille ja keuhkoille, kertoo säteilybiologian professori Sisko Salomaa.
Salomaalla on takanaan pitkä ura STUKissa tutkimusjohtajana, ja hän toimii siellä edelleen puolet työajastaan.
— Tutkimme säteilyn vaikutusmekanismeja ja epidemiologiaa, eli vaikutuksia väestötasolla ja eri ikäryhmissä. Nykyisin tiedetään, että yksilöllinen herkkyys vaihtelee eri ihmisryhmien välillä, Salomaa kuvailee.
— Herkkyyteen vaikuttavat geneettiset ja fysiologiset syyt sekä sukupuoli. Lapset ja naiset ovat herkempiä säteilylle.
Yksilöllinen hoidon suunnittelu vähentää terveysriskejä. Kun säteilyannos tähdätään tarkkaan hoitoalueelle, vältetään muiden alueiden altistuminen. Uudet teknologiat, kuten radiomiikka ja tekoäly, tekevät tuloaan, ja niitä voidaan hyödyntää myös kuvantamistietojen analyysissä. Tällöin esimerkiksi tietokonekerroskuvauksen avulla voidaan ennustaa, onko syöpä aggressiivinen.
— Tässä käytetään apuna big dataa. Itä-Suomen Biopankin tietopooliin kootaan myös kuvantamalla saatu data. Sitä voidaan käyttää yksilöllisen hoidon suunnittelussa. Kehitteillä on myös biologisia merkkiaineita, joiden avulla voidaan ennakoida herkkyyttä säteilyn vaikutuksille ja terveelle kudokselle koituvia haittoja.
Suomessa säteilyturvallisuus on huipputasolla.
Sisko Salomaa, säteilybiologian professori
Salomaa on koordinoinut urallaan useita kansainvälisiä EU-projekteja, ja hän toimii muun muassa asiantuntijatehtävissä Suomen edustajana UNSCEARissa, Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellisessä komiteassa. Hän koordinoi kansallista säteilyturvallisuustutkimuksen Cores-yhteenliittymää, johon myös Itä-Suomen yliopisto kuuluu, ja on ollut keskeisesti mukana luomassa alan eurooppalaisia tutkimusagendoja.
STUK viranomaisena keskittyy valvontaa tukevaan kehitystyöhön, perustutkimusta taas tehdään laaja-alaisesti useissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu vuosien mittaan erityisesti säteilybiologiaa.
Terveysvaikutusten lisäksi tärkeitä tutkimus- ja kehityskohteita ovat ydinturvallisuus, ydinjätteiden loppusijoitus ja säteilysuojelu erilaisissa käyttöpaikoissa, kuten sairaaloissa ja teollisuudessa.
— Suomessa säteilyturvallisuus on huipputasolla, Salomaa sanoo.
— Yhteistyö yliopistojen ja säteilyalan toimijoiden kanssa jatkunee hyvin myös tulevaisuudessa. Erityisen kiinnostava uusi tutkimusala tulee jatkossa olemaan säteilyn ja muiden altisteiden, kuten kemikaalien ja magneettikenttien yhteisvaikutukset.
Julkaistu Saima-lehdessä 2/2019