D-vitamiinilisän tarve saattaa riippua yksilöllisestä D-vitamiinivasteesta. D-vitamiinin tavoitetason pitäisi myös olla korkeampi niillä, joilla vaste on matala, osoittaa hiljattain julkaistu katsaustutkimus.
Iho tuottaa D3-vitamiinia altistuessaan auringonvalolle, mutta riittävän saannin turvaamiseksi varsinkin pimeänä vuodenaikana useimpien on saatava D-vitamiinia myös ravinnosta tai ravintolisästä. Riittävästä D-vitamiinitasosta ja sopivasta päivittäisestä D-vitamiinilisän määrästä on kuitenkin eriäviä näkemyksiä.
Elimistön D-vitamiinistatus määritetään mittaamalla D3-vitamiinin aineenvaihduntatuotteen kalsidiolin pitoisuus verestä. Tuoreen katsaustutkimuksen mukaan yksilöllistä D-vitamiinilisän tarvetta ei ilmeisesti kuitenkaan voi määritellä pelkästään tämän mittauksen perusteella.
Itä-Suomen yliopistossa toteutetuissa VitDmet ja VitDbol -interventiotutkimuksissa havaittiin, että D-vitamiinilisän aikaansaama molekyylitason vaste on yksilöllinen. Analysoimalla useita D-vitamiinille herkkiä molekyylitason muutoksia tutkittavat voitiin jakaa korkean, keskinkertaisen ja matalan vasteen ryhmiin. Tämä dynaaminen D-vitamiinivaste ei useinkaan korreloinut D-vitamiinistatuksen kanssa.
Artikkelin kirjoittajat, Itä-Suomen yliopiston biokemian professori Carsten Carlberg ja Abu Dhabin GDC-sairaalan tutkimus- ja kehitysjohtaja Afrozul Haq, päättelevät, ettei D-vitamiinistatuksen mittaaminen riitä, vaan yksilöllisen D-vitamiinivasteen mittaaminen on myös tarpeen. D-vitamiinilisän aikaansaaman molekyylivasteen voimakkuutta voidaan mitata artikkelissa esitellyllä henkilökohtaisen D-vitamiinivasteen mittarilla.
Yksilöllisen D-vitamiinivasteen perusteella voidaan arvioida sopivin D-vitamiinilisän määrä. Tutkijat arvioivat, että noin yhdellä neljästä vaste on matala. Näillä henkilöillä D-vitamiinin tavoitetaso kannattaa asettaa korkealle ja mitoittaa vitamiinilisä sen mukaisesti, jotta D-vitamiinin terveyshyödyt toteutuvat. D-vitamiini on tärkeä tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle ja riittävä saanti saattaa myös suojata erilaisilta sairauksilta, kuten syövältä, sydän- ja verisuonitaudeilta ja tyypin 2 diabetekselta.
Katsaustutkimus julkaistiin Journal of Steroid Biochemistry & Molecular Biology -lehdessä.
Lisätietoja:
Professori Carsten Carlberg, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, carsten.carlberg (a) uef.fi, +358 403553062
Katsausartikkeli:
Carsten Carlberg, Afrozul Haq. The concept of the personal vitamin D response index. The Journal of Steroid Biochemistry and Molecular Biology. Published online 26 December 2016. http://dx.doi.org/10.1016/j.jsbmb.2016.12.011