Itä-Suomen yliopiston johtamassa WasteLess Karelias -hankkeessa todettiin, että yhteisöllisyys, aktiivinen viestintä ja asukkaiden osallistuminen ovat avaintekijöitä paikallisen jätehuollon sekä kierrätys- ja lajittelukäytäntöjen kehittämisessä. Kansainvälinen tuomaristo valitsi hankkeen Euroopan unionin arktisille yhteistyöohjelmille myönnettävän Arctic awards 2022 -palkinnon finalistiksi. Voittaja valitaan kolmen finalistin joukosta verkossa toteutettavassa yleisöäänestyksessä, joka on avoinna 25.1.2023 saakka.
WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin ja tutkittiin 3,5 vuoden aikana jätehuoltoa yhteistyössä paikallisten asukkaiden, viranomaisten ja yritysten kanssa Pohjois-Karjalassa ja Venäjän Karjalassa. Kaikki hanke- ja tutkimusyhteistyö venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa päättyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hankkeen tulokset on julkaistu The WasteLess Storymap -sivustolla.
Suomesta Wasteless Karelias -hankkeeseen osallistuivat Ilomantsissa sijaitseva Mekrijärvi ja Juuan Timanttikylät, Venäjän Karjalasta Vieljärven, Naistenjärven ja Tolvujan kylät. Pohjois-Karjalan kylissä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta mitattiin hankkeen alussa ja lopussa toteutetuilla asukaskyselyillä. Tulokset osoittivat, että jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus nousi 89 prosentista 94 prosenttiin ja sekajätteen määrä väheni.
– Hankkeen aikaa myös Venäjän Karjalan kylissä ponnisteltiin paljon jätehuollon kehittämiseksi ja hankkeeseen osallistuneihin kyliin asennettiin muun muassa lajitteluasemia. Yhteistyön päättyminen katkaisi paitsi lupaavasti alkaneen kehityksen jätehuollon parantamiseksi, myös tutkimustyön, Wasteless Karalias -hankkeen johtaja, yliopistotutkija Moritz Albrecht sanoo.
Jätteiden lajittelua Karjalan kylillä. Kuva Sanna Hukkanen
Ympäristötietoisuus ja kiinnostus kierrätykseen lisääntyivät
Pohjois-Karjalan kylillä muovinkierrätys lisääntyi merkittävästi. Hankkeen alkaessa 43 prosenttia kotitalouksista laittoi muovin sekajätteeseen, hankkeen päättyessä enää 24 prosenttia. Pahvia ja paperia ei hankkeen päättyessä laitettu sekajätteeseen lainkaan.
Kierrätyspisteiden saatavuus ja saavutettavuus paranivat sekä Mekrijärvellä että Timanttikylillä. Asukkaat myös arvioivat, että kierrätyspisteiden kunto oli hankkeen päättyessä aiempaa parempi.
– Hankkeessa tehdyn selvityksen perusteella kylien ympäristötietoisuus ja kiinnostus kierrätykseen lisääntyivät. Yhä useampi kokee, että syntyvän jätteen määrää pystytään vähentämään.
WasteLess Karelias -hankkeessa tutkittiin paikallista jätetilannetta sekä käsityksiä ja mahdollisuuksia jätteiden syntymisen vähentämisestä ja kierrätyksestä. Pohjois-Karjalan kylillä järjestettiin työpajoja jätehuollosta sekä erilaisia siivoustapahtumia. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti paikallisten asukkaiden kanssa.
Ympäristökasvatusta ja jätetaidetta
Keskeinen rooli oli myös kouluyhteistyöllä, jolla pyrittiin muun muassa lisäämään oppilaiden tietoa jätteistä ja kierrätyksestä sekä kehittämään konkreettisia tapoja ympäristön hyväksi toimimiseen.
Kouluissa järjestetyt työpajat koostuivat jätteisiin ja lajitteluun liittyvistä opetustuokioista, jätetaidetyöpaoista sekä siivoustalkoista koulujen lähiympäristössä. Venäjän Karjalan kouluihin myös tuotiin lajitteluastioita, jotta oppilaat voisivat jatkaa työpajoissa oppimiaan käytäntöjä koulun arjessa. Kouluyhteistyöhön osallistuneiden luokkien opettajat kokivat, että useita oppiaineita läpileikkaavat työpajat olivat onnistuneita. Maaseudun sivistysliitto osallistui tiiviisti työpajojen toteuttamiseen.
WasteLess Karelias -hankkeessa toteutettiin jätetaidetta myös laajemmin. Jätetaidetyöpajoja järjestettiin myös aikuisille ja lapsille oli tarjolla tiedeteatteria. Hanke huipentui Joensuussa toukokuussa 2022 järjestettyyn koko perheen Trash Art -festivaaliin, jossa esitettiin muun muassa opiskelijoiden kierrätysmuotinäytös ja osallistujat pääsivät tutustumaan alueen kierrätystoimijoihin.
Roskien keräystä Karjalan kylillä. Kuva Sanna Hukkanen
Kierrätyksen tehostaminen vähensi ilmastopäästöjä
Hankkeen tulokset osoittavat, että kuluttajat voivat pienentää merkittävästi jätteestä syntyvää hiilijalanjälkeään lajittelemalla ja kierrättämällä jätteet oikein. Timanttikylien kylissä pahvin, metallin, lasin ja muovin kierrätyksen lisääntyminen vähensi hiilidioksidipäästöjä 800 kiloa verrattuna siihen, että jätteet olisi poltettu. Tämä vastaa keskipäästöisen auton päästöjä 5 440 kilometrin ajossa.
Suomen ympäristökeskus arvioi Timanttikylien kylissä toteutettujen toimenpiteiden ilmastovaikutuksia materiaalikohtaisten päästötietojen pohjalta tehdyn päästölaskennan avulla. Jätteen polton päästöjä arvioitiin Tilastokeskuksen polttoaineluokituksesta ja kierrättämisestä aiheutuvia päästöjä Ecoinvent-elinkaaritietokannasta.
Itä-Suomen yliopiston johtamaa WasteLess Karelias -hanketta rahoitti Euroopan unionin CBC-ohjelma. Hankkeessa olivat mukana Maaseudun sivistysliitto (MSL) sekä Suomen ympäristökeskus SYKE.
Hankkeen loppuraportti on julkaistu verkossa StoryMap-portaalissa: https://storymaps.arcgis.com/stories/7136b1ef71404dbcaef170b59619c907
Tietoa Arctic Award -palkinnosta https://www.interreg-npa.eu/arctic-cooperation/arctic-awards/
Arctic Award 2022 äänestys verkossa https://www.surveymonkey.com/r/ArcticAwards2022
Jutun kuvat: Sanna Hukkanen.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Moritz Albrecht, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 337 1783, moritz.albrecht(at)uef.fi
Erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, puh. 295 251 101, kati.pitkanen(at)syke.fi
Kyläkehittäjä Reeta Rönkkö, Maaseudun sivistysliitto, reeta.ronkko(at)msl.fi