Lääkäriseura Duodecim on valinnut Terveysalan vaikuttajat 2025. He edustavat monen eri alan osaajia, jotka ovat edistäneet terveyttä, tiedettä ja kollegiaalisuutta ja ovat näin vaikuttaneet suomalaiseen terveydenhuoltoon. 11. joulukuuta julkaistulla listalla on mukana myös monia Itä-Suomen yliopiston osaajia.
Vaikuttajia ei listata paremmuusjärjestyksessä. Poikkeuksen tekee TOP 12 -lista, jolla kolmantena oli tutkimusjohtaja Eila Kankaanpää Itä-Suomen yliopistosta. Kankaanpään johtama Proshade-hanke on merkittävällä tavalla vienyt eteenpäin taloudellisen ja vaikuttavuustiedon käyttöä terveydenhuollon päätöksenteossa.
Arjen parantajat -kategorian vaikuttajiin nousi Itä-Suomen yliopistossa lääkäriksi opiskeleva, monille sosiaalisesta mediasta MediMiikana tuttu lääketieteen opiskelija Miika Isberg. MediMiika esittelee Instagramissa ja Tiktokissa seuraajilleen lääkärin työtä ja päivittäisiä pulmia kaventaen potilas-lääkärisuhteen kuilua ja inhimillistäen lääkäreitä.
Eettisiin suunnannäyttäjiin lukeutui preventiivisen hoitotieteen yliopistonlehtori ja dosentti Lauri Kuosmanen. Kuosmasta kuvaillaan merkittäväksi vaikuttajaksi hoitotyön etiikan tutkimuksessa ja edistämisessä Suomessa. Hänen asiantuntemuksensa kattaa erityisesti terveydenhuollon etiikan, ihmisoikeudet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen. Kuosmanen toimii valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) jäsenenä.
Kandien valitsemiin vaikuttajiin lukeutui Itä-Suomen yliopiston pidetty keuhkosairauksien professori Heikki Koskela. Hänen johtamansa kurssi palkittiin vuoden 2021 opetustekona, ja se on yhä opiskelijoiden suosiossa. Opiskelijoiden mukaan Koskela tunnetaan helposti lähestyttävänä, huumorintajuisena ja opetukseen omistautuneena opettajana, joka jättää suuret saappaat seuraajalleen eläköityessään.
Kekseliäät innovaattorit -kategoriassa olivat mukana startup-yritys Marginumin perustajat lääketieteen opiskelija Samu Lehtonen ja kokeellisen neurokirurgian dosentti Antti-Pekka Elomaa. Marginum kehittää fluoresenssipohjaista kudostunnistusteknologiaa leikkaussaliin syöpäkirurgian tueksi. Laitteet mahdollistavat kasvainten ja terveiden kudosten erotuksen reaaliaikaisesti.
Koulutuksen kehittäjinä kiitosta saivat useat kuopiolaiset kehittäjät ja hankkeet, yhtenä Opetusvastaanotto Osmon projektitiimi. Opetusvastaanotto Osmo on kuopiolainen monialainen oppimisyksikkö, jossa tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pääsevät ohjatusti harjoittelemaan potilastyötä ja lisäämään potilaskontaktejaan opintojen aikana. Osmo edustaa uudenlaista oppimiskonseptia, jossa eri alan opiskelijat aloittavat yhteistyön jo opiskeluaikana ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijat kohtaavat matalalla kynnyksellä.
Listalle pääsi myös Itä-Suomen yhteistyöalueen Syty-koulutus. Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajien työryhmä on kehittänyt uuden, koko Itä-Suomen yhteistyöalueen kattavan systeemiosaamisen taitoja kehittävän koulutuksen yleislääketieteen loppuvaiheen erikoistuville lääkäreille. Koulutuksessa on huomioitu alusta saakka alueen kaikki hyvinvointialueet. Se tarjoaa osallistujille keinoja tukea potilaita heidän omassa elinympäristössään ja tukee lääkäreiden kokemusta oman työn merkityksestä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kliinisen koulutuksen keskuksen esihenkilö ja kouluttajalääkäri Kirsimarja Metsävainio on puolestaan ollut avainasemassa useiden Euroopan elvytysneuvoston koulutusten toteuttamisessa Suomessa. Viimeksi jalkauttanut TALK debriefing -menetelmää, joka tukee kliinisten tilanteiden läpikäyntiä, parantaa osaamisen siirtymistä työyhteisöön sekä helpottaa yllättävien potilastilanteiden purkua.
Lääketieteen sanansaattajiin lukeutui gastroenterologian professori Ville Männistö maksasairauksien epidemiologian ja ennaltaehkäisyn asiantuntijana. Männistö on tuonut monessa yhteydessä esiin alkoholin, ylipainon ja vyötärölihavuuden yhteisvaikutusta riskitekijöinä sekä painottanut päihde- ja lihavuusongelmien ennaltaehkäisyä.
Tieteellisten tienraivaajien joukkoon nousi lastentautien erikoislääkäri ja dosentti Ilari Kuitunen, joka tunnetaan monialaisesta innostuksestaan ja kyvystään viedä useita hankkeita eteenpäin samanaikaisesti. Hänen erityisosaamistaan ovat systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit. Kuitunen kannustaa ja ohjaa poikkeuksellisen ahkerasti lääketieteen opiskelijoita tieteen tekemisen pariin.
Tulevaisuuden tekijöihin lukeutui neurogeriatrian professori Miia Kivipelto, joka on tutkimusurallaan keskittynyt kognitiivisen heikentymisen, dementian ja Alzheimerin taudin ehkäisyyn, varhaiseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Epidemiologisten tutkimusten kautta hän on tunnistanut useita elämäntapa- ja verisuoniperäisiä riskitekijöitä sekä niiden yhteyksiä perinnöllisiin tekijöihin ja selvittänyt taustalla vaikuttavia mekanismeja. Kivipelto on merkittävän FINGER-tutkimuksen vastuullinen johtaja sekä World-Wide FINGERS -verkoston perustaja ja tieteellinen johtaja.
Vuoden väitösten joukkoon valittiin tutkijatohtori Sam Asherin ja vierailevan tutkijan, DI Teemu Rintalan väitöskirjat Itä-Suomen yliopistosta.
Asher tarkasteli hammaslääketieteen alan väitöskirjassaan huonon suun terveyden yhteyttä heikentyneen kognition ja dementian riskiin. Muistisairaudet ovat kasvava kansanterveysongelma. Moniin riskitekijöistä voidaan vaikuttaa, mutta suun terveyteen liittyvistä riskitekijöistä on vielä niukasti tutkimustietoa. Kyseessä oli ensimmäinen tutkimushanke, jossa tutkittiin suun terveyden ja kognition yhteyttä suomalaisilla aikuisilla. Tulokset korostavat suun terveyden tärkeyttä terveen kognition ylläpitämiseksi. Hammaslääkärit ovatkin tärkeässä asemassa, jossa on mahdollisuus vaikuttaa myös muistisairauksien ennaltaehkäisyyn.
Rintalan laskennallisen biolääketieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassa kehitettiin tekoälyyn perustuvia menetelmiä laajojen molekyylibiologisten omiikka-aineistojen tutkimiseen erityisesti potilaiden jaottelun näkökulmasta. Siinä luotiin ja testattiin malleja, jotka yhdistävät potilaiden molekyyliprofiilit tietoon geenien tehtävistä ja keskinäisistä yhteyksistä, jolloin tulokset ovat tarkempia ja vähemmän herkkiä häiriöille. Menetelmiä sovellettiin yleisten syöpätyyppien alaryhmien tunnistamiseen. Alaryhmät voivat auttaa ymmärtämään syövän erityispiirteitä sekä kohdentamaan hoitoja yksilöllisemmin. Menetelmät julkaistiin avoimena lähdekoodina, jotta niitä voidaan käyttää uusien tautiaineistojen tutkimiseen.
Terveysalan vaikuttajien valinnoista päätti nyt ensimmäistä kertaa Lääkäriseura Duodecim, aiemmin vuosittaista listaa julkaisi Mediuutiset.
