– Venäjän kielen puhuminen ei rajoitu ainoastaan Venäjälle. Venäjä kuuluu slaavilaisiin kieliin, joita puhutaan monessa Euroopan maassa. Venäjänkielentaitoinen ymmärtää paljon sanoja esimerkiksi matkustaessaan Kroatiassa tai Bulgariassa. Myös muiden slaavilaisten kielten oppiminen on venäjän taitajille helpompaa.
Näin venäjän kielen lehtori Julia Laittila Tulliportin normaalikoulusta kuvailee venäjän kielen opiskelun etuja. Kieltä opiskellaan norssissa yhä innokkaasti, vaikka norssin tiivis yhteistyö esimerkiksi venäläisiin ystävyyskouluihin on hyökkäyssodan myötä katkennut.
– Täytyy muistaa, että vaikka yhteydet käytännön tasolla Venäjän suuntaan ovatkin vähentyneet, viestintä ja erilaisten tilanteiden ymmärtäminen kohdekielellä ovat tulleet tärkeämpään asemaan. Maailmassa tarvitaan tulevaisuudessakin yhä enemmän venäjän kielen osaajia.
Millaisia arjen rutiineja Ranskasta tai Virosta löytyy?
Oppilaille on ollut tärkeää nähdä, että venäjän kieltä opiskellaan myös muissa maissa, ja että saatua kielitaitoa voi edelleen hyödyntää vaikkapa ystävyyskoulutoiminnassa.
– Kaksi vuotta kestänyt yhteistyöprojektimme ranskalaisen ja virolaisen koulun kanssa huipentui maaliskuun lopussa konferenssiin Joensuussa. Projektissa mukana olevissa ranskalaisessa Gambettan koulussa sekä virolaisessa Tammsaaren koulussa voi venäjää opiskella samaan tapaan perusasteella kuin meilläkin, kuvailee Laittila.
Projektin tämän lukuvuoden teemana oli 24 tuntia koululaisen elämästä. Tavoitteena oli tutustua koululaisten elämään eri maissa.
– Kuudennen ja seitsemännen luokan oppilaat kartoittivat ennen tapaamista toistensa arjen rutiineja, harrastuksia, kiinnostuksen kohteita sekä koulupäivän kulkua. Vastausten perusteella saimme mielenkiintoista tietoa siitä, mikä eri maiden oppilaita yhdistää ja miten heidän elämänsä eroavat toisistaan.
Yhteistä kaikille oli koulupäivän jälkeen tehdyt läksyt, jotka hoidetaan yleensä illalla. Kyselyssä selvisi myös, että suurin osa oppilaista harrastaa liikuntaa eri muodoissaan noin kaksi kertaa viikossa. Muuten aikaa vietetään pääosin kavereiden kanssa. Kotiaskareet eivät juurikaan rasita oppilaiden arkea missään maassa, mutta perheen kanssa ollaan päivittäin noin tunnin ajan. Lukemista harrastaa vain noin puolet.
– Sen sijaan koulupäivät poikkesivat osin toisistaan. Esimerkiksi ranskalaisten oppilaiden koulupäivä kestää kello 8–18:aan, ja myös koulumatkat vievät heillä paljon aikaa. Ranskalaiset ja virolaiset oppilaat kulkevat kouluun pääosin linja-autolla, suomalaiset taas polkupyörällä.
Laittilan mukaan kaksivuotisen projektin tärkeimpänä tavoitteena on ollut kehittää oppilaita toimimaan vuorovaikutteisesti ja empaattisesti kulttuurisesti monimuotoisessa yhteisössä.
– Yhteistyö jatkuu tämänkin jälkeen. Virolaiset oppilaat odottavat seuraavaksi suomalaisia vierailulle huhtikuun puolivälissä. Lisäksi suunnitteilla on jo uutta toimintaa ensi lukuvuodeksi.
Uudet toimintamallit tervetulleita
Johtava rehtori Jyrki Huusko on iloinen siitä, että venäjän kielen opiskeluun on löydetty uudenlaisia tapoja ja samalla kieltä on tuotu positiivisesti esiin.
– Olen varma, että venäjän kieltä tullaan tarvitsemaan taas enemmän tulevaisuudessa. On ilo, että yliopiston kouluna olemme mukana kehittämässä toimintamalleja kielipääoman ylläpitämiseksi myös tässä vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
