Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan varhaislapsuuden kotia ympäröivä vihreys ei näyttäisi suojaavan lasta atooppiselta ihottumalta. Sen sijaan havu- ja sekametsien läheisyys sekä maaseutumainen elinympäristö saattavat olla yhteydessä kohonneeseen atooppisen ihottuman riskiin. Vaikutus näkyi erityisesti lapsilla, jotka olivat syntyneet keväällä.
– Yleinen vihreys kodin ympärillä ei tutkimuksemme mukaan suojannut lapsia atooppiselta ihottumalta, mikä oli vastoin ennakko-oletustamme ja ajatusta luontokosketuksen suojavaikutuksesta. Toki atooppinen ihottuma on vain yksi, joskin yleensä ensimmäisenä ilmaantuva, lapsen allerginen sairaus, sanoo LT, lastentautien erikoislääkäri Minna Lukkarinen Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohortista.
Atooppista ihottumaa esiintyy 20–30 prosentilla lapsista. Se puhkeaa useimmiten varhaislapsuudessa ja on usein yhteydessä ruoka-allergioihin ja astman ja allergisen nuhan kehittymiseen myöhemmällä iällä. On ajateltu, että kaupungistuminen sekä vähentynyt luonnon monimuotoisuus lisäävät allergisten sairauksien riskiä, mutta aiemmat tutkimustulokset aiheesta ovat ristiriitaisia.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa hyödynnettiin kuutta suomalaista syntymäkohorttiaineistoa, joissa oli mukana yhteensä 5 085 lasta. Syntymäkohortissa samoja lapsia seurataan syntymästä lähtien, ja tutkitaan eri altisteiden yhteyttä myöhempään sairastuvuuteen. Aineistosta tarkasteltiin lasten syntymävuodenaikaa, varhaislapsuuden kotia ympäröivää luontotyyppiä sekä atooppista ihottumaa kahden vuoden ikään mennessä.
Allergiset sairaudet ovat lasten yleisimpiä pitkäaikaissairauksia, joiden ehkäisemiseksi olisi kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti tärkeä löytää toimivia keinoja.
– Vaikka kodin ympärillä oleva vihreys ei suojannut atooppiselta ihottumalta, voi ympäröivällä kasvillisuudella olla muita positiivisia vaikutuksia. Toki pitää muistaa, että vihreysmittarimme olivat karkeita. Havumetsien mahdollinen altistava yhteys atooppiseen ihottumaan saattaa viitata luontotyyppien, niiden monimuotoisuuden ja altistumisajankohdan erilaiseen vaikutukseen pikkulasten immuunivasteen kehityksessä. Tämä kuitenkin vaatii lisätutkimuksia tuloksen vahvistamiseksi ja mahdollisten syiden selvittämiseksi, kertoo johtava tutkija Anne Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
Tutkimuksessa käytettiin suomalaisia FLORA-, LUKAS-, STEPS-, FinnBrain-, Kuopio Birth Cohort- ja HELMi-kohorttiaineistoja ja mukana olivat Turun yliopisto, THL, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto sekä Helsingin, Kuopion ja Turun yliopistollisten keskussairaaloiden lastenklinikat. Tutkimus pohjautui Suomen Akatemian rahoittamaan FINMIC-yhteistyöprojektiin.
Tulokset julkaistiin Pediatric Allergy and Immunology -lehdessä.
Lisätietoja:
Anne Karvonen, johtava tutkija, THL, p. 029 524 6325, etunimi.sukunimi@thl.fi
Minna Lukkarinen, LT, lastentautien erikoislääkäri, FinnBrain-syntymäkohortti, Turun yliopisto, p. 040 701 7876, etunimi.sukunimi@utu.fi
Pirkka Kirjavainen, erikoistutkija, dosentti, THL ja Itä-Suomen yliopisto, p. 029 524 6849, etunimi.sukunimi@thl.fi
