– Tutkimukselta odotetaan aivan oikeutetusti vaikuttavuutta. Todellisen vaikuttavuuden syntyyn tarvitaan kuitenkin tiedeyhteisön lisäksi kaikki muutkin toimijat mukaan, oli kyse sitten innovaatioista tai yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, totesi rehtori Jukka Mönkkönen Itä-Suomen lukuvuoden avajaisissa.
Lukuvuosi avattiin virtuaalisesti 3. syyskuuta.
Mönkkönen korosti, että tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta tulee vahvistaa moniulotteisten, toisiinsa kytkeytyneiden toimijoiden verkostojen, ekosysteemien kautta.
– Yliopiston voidaankin ajatella muodostavan ympärilleen tietoyhteisön, joka yhteistyössä muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten, kaupunkien ja julkisten toimijoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kanssa muodostaa osaamisekosysteemejä.
Näille elementeille rakentuu myös yliopiston vuoteen 2030 ulottuva strategia, joka pohjautuu tieteiden välisiin, korkealaatuisiin tutkimusyhteisöihin ja niiden ympärille yhdessä eri toimijoiden kanssa rakennettaviin vaikuttavuuden ekosysteemeihin.
Mönkkönen tähdensi puheessaan myös, että suomalaiset yliopistot ovat selvinneet koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta kansainvälisesti verrattuna varsin hyvin.
– Yliopistojen rahoituspohja perustuu julkiseen rahoitukseen, eikä sen vuoksi ole tämän tapaisissa tilanteissa niin herkkä muutoksille kuin yksityiseen rahoitukseen perustuvat järjestelmät.
Pandemian ratkaisussa myös valtiovalta on Mönkkösen mukaan uskonut korkeakoulutukseen ja tutkimukseen ja turvannut niiden resurssit. Tämä on tarkoittanut lisärahoitusta muun muassa koulutuksen aloituspaikkoihin ja tutkimukseen.
– Tulevina vuosina aloituspaikkojen kasvu jatkuu hallitusohjelman linjausten mukaisesti, joten nyt tehtävät korkeakoulutuksen laajennukset ovat itse asiassa historiallisen suuria ja hyvin linjassa yhteiskunnan lisääntyvän osaamistarpeen kanssa.
Juhlapuheen pitänyt Keskon pääjohtaja, vuorineuvos Mikko Helander tähdensi, että tiedeyhteisö tulee löytämään ratkaisuja koronapandemian pysäyttämiseksi. Saman aikaisesti sen täytyy pystyä tarjoamaan näkökulmia ja ratkaisuja myös pandemiaa suurempien haasteiden selättämiseksi.
– Valitettavasti meillä ei ole rokotetta maailmantalouden syvään taantumaan, ilmastonmuutokseen tai suomalaisen väestön ikääntymisiseen. Sen sijaan meidän yhdessä täytyy aktiivisesti etsiä ratkaisuja näihin haasteisiin.
Suomessa syntyvyyden romahtamisen vaikutukset koulutusjärjestelmään voivat Helanderin mukaan olla merkittävät. Ikäluokkien pienentyminen vähentää koulutustarvetta koko maassa, jos nykyinen kehityssuunta jatkuu.
– Uusia yliopistokoulutukseen hakeutuvia tulee olemaan 2030-luvun lopulla merkittävästi nykyistä vähemmän. Rakenteelliset uudistukset koulutuskentässä eivät ole koskaan helppoja, mutta ne voivat olla välttämättömiä.
Jukka Mönkkönen painottikin puheessaan työperäisen- ja koulutusperäisen maahanmuuton merkitystä itäisen Suomen kasvulle ja kehityksille.
– Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on kaksinkertaistaa kansainvälisten opiskelijoidemme määrä vuoteen 2025 mennessä. Visionamme on yhtenäisempi, yhteistyökykyisempi ja kansainvälisempi Itä-Suomi.
Helander painotti, että ennusteet ovat vain ennusteita. Ne eivät ota huomioon taloudellisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia päätöksiä.
– Uskon suomalaisiin yliopistoihin ja niiden uutta ajattelua luovaan voimaan sekä erityisesti opiskelijoihin. Suomalaisen yhteiskunnan ja sen yritysten on alati kehityttävä ja etsittävä kasvua. Tähän tarvitaan tulevina vuosina juuri nyt yliopistossa opiskelevia.
Aino Peltonen, Jukka Mönkkönen ja Mikko Helander
Ylioppilaskunnan tervehdyksen avajaisiin toi hallituksen puheenjohtaja Aino Peltonen. Hän muistutti, että kevään koronasulku ja sen tuoma eristyneisyys aiheutti paineita ja ongelmia opiskelijoiden mielenterveydelle sekä jaksamiselle.
– Ylioppilaskunnan keväällä tekemässä opiskelijaprofiilitutkimuksessa lähes puolet vastanneista kertoi kokevansa yksinäisyyttä. Opiskelijoita pyydettiin vastaamaan kyselyyn kuten he olisivat vastanneet ennen koronasulkua.
Kohtaamiset muiden opiskelijoiden kanssa ovat Peltosen mukaan erityisen tärkeitä uusille opiskelijoille, jotka muuttavat ensimmäiseen omaan asuntoonsa uudelle paikkakunnalle.
– Vastuu uusien opiskelijoiden kiinnittymisestä uudelle paikkakunnalle ja opintoihin ei voi jäädä vain ainejärjestöjen ja siten jo muutenkin kuormittuneiden opiskelijoiden harteille. On koko yliopistoyhteisön tehtävä taata kaikille opiskelijoille heidän kaipaamansa tuki tänä erityisaikana.