Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Henkilö syö kaurapuuroa.

Vaikuttaako vähägluteeninen ruokavalio terveyteen? Osallistujia haetaan tutkimukseen!

Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisessä tutkimuksessa verrataan kauran ja riisin vaikutuksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin osana vähägluteenista ruokavaliota. Tutkimukseen etsitään nyt osallistujia.

Elintapasairaudet ovat ehkäistävissä ja osittain myös hoidettavissa terveillä elintavoilla sekä monipuolisella ruokavaliolla. Kaura on tärkeä osa pohjoismaalaista ruokavaliota ja se sopii myös gluteenittomaan ruokavalioon. Kauran sisältämä vesiliukoinen kuitu, beetaglukaani, alentaa kolesterolia ja tasaa aterianjälkeistä verensokerin nousua. Suolistomikrobisto käyttää kauran kuituja ravintonaan, minkä lisäksi kaura sisältää muun muassa antioksidantteja. Se ei sisällä lainkaan suolistokaasuja aiheuttavia FODMAP-yhdisteitä. Riisi puolestaan on pääasiallinen ravinnonlähde yli puolelle maailman väestöstä. Kauran tavoin riisi on gluteenitonta eikä sisällä FODMAP-yhdisteitä.

Tutkimuksessa verrataan elimistön vastetta kauraan ja riisiin osana vähägluteenista ruokavaliota muun muassa verikokeiden, ulostenäytteiden ja koetun terveyden perusteella. Mielenkiinnon kohteina ovat muutokset suoliston mikrobiston koostumuksessa, suolistomikrobien aineenvaihduntatuotteissa, verenkierron antioksidanttien pitoisuudessa sekä matala-asteisen tulehduksen merkkiaineissa. Lisäksi selvitetään pitkäaikaisen ja runsaan kauran tai riisin käytön vaikutuksia kylläisyysvasteisiin, palautumiseen ja vireyteen suoli-aivo-akselin kautta.

Ruokavalion vaikutukset voivat ulottua suolistosta aivoihin

Tutkimus on Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston yhteistyöhanke, jonka päärahoittajana toimii yliopistojen lisäksi Suomen Kulttuurirahasto. Osallistujien tutkimuskäynnit järjestetään Kuopiossa, Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä.

Professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta ja professori Kaisa Linderborg Turun yliopistosta ovat molemmat kiinnostuneita ravitsemuksen vaikutuksesta terveyteen ja tutkivat elintarvikkeita eri näkökulmista. Heidän tutkimusryhmiensä yhteistyö ja laaja-alainen kokemus takaavat monipuolisemmat ja merkittävämmät tutkimustulokset kuin mitä yhden tutkimusryhmän olisi mahdollista saada aikaan.

Vaikka kauran käyttö ruoaksi on lisääntynyt, suurin osa Suomessa kasvatetusta kaurasta käytetään ja viedään edelleen rehuna ja arviolta vain 14 prosenttia päätyy ruokapöytään. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin edistää kestävästi tuotetun suomalaisen kauran elintarvikekäyttöä ja verrata sitä suosittuun, mutta kaukaa Suomeen kuljetettavaan riisiin.  – Aikaisemmat tutkimuksemme ovat näyttäneet, että kauran avulla myös gluteenittomasta ruokavaliosta voi melko helposti saada suositellun määrän ravintokuitua, Linderborg kertoo.

– Tutkittua tietoa on jo kauran terveyshyödyistä, mutta ei niinkään siitä, miten suoliston mikrobit näitä vaikutuksia välittävät. Mikrobiston koostumus ja aineenvaihdunnan aktiivisuus vaikuttavat lukuisilla tavoilla terveyteen ja hyvinvointiin. Osa aineenvaihdunnan tuotteista voi vaikuttaa kylläisyyteen ja tiedolliseen toimintakykyyn. Myös tätä tutkimuksessa on mahdollista tarkastella, Kolehmainen sanoo.

Tutkimus tuottaa täysin uutta tietoa kauran ja riisin vaikutuksista. – Lisäarvoa tuovat varsinkin vaikutukset vireyteen ja suoli-aivo-yhteyden tutkiminen. Psyykkisen hyvinvoinnin merkitys korostuu nykyisessä maailmantilanteessa. Tutkimuksesta tehdään väitöskirja ja ainakin kaksi ravitsemustieteen pro gradua. Tutkimus on kiinnostava myös opiskelijoille ja on hienoa, että he pääsevät mukaan jo aineistonkeruusta lähtien.

– Vapaaehtoisilla tutkimushenkilöillä on erittäin tärkeä osa tutkimuksen onnistumisessa. Ilman aktiivisia osallistujia meillä ei ole aineistoa, jota tutkia, tutkijat kiteyttävät.

Ensimmäiset osallistujat pitivät uudesta kokemuksesta

Tutkimus alkoi syksyllä 2022, jolloin osallistujia oli parikymmentä. Sekä kaura- että riisiryhmäläiset antoivat positiivista palautetta, ja tutkittavia kiinnosti erityisesti uuden ruokavalion vaikutus omaan terveyteen. Tutkimusruokavalio koettiin riittävän helpoksi toteuttaa.

– Keski-ikää lähestyessä oma terveys ja hyvinvointi kaikkinensa on alkanut kiinnostaa entistä enemmän. Halusin tietää voiko omiin veriarvoihin vaikuttaa ruokavaliolla, kertoo Minna Manninen riisiryhmästä.

Mannisen mukaan ruokavalio ei tuntunut liian tiukalta ja kuusi viikkoa kului nopeasti rutiinin muodostuttua.

– Alkuun se vaati enempi huomiota, mutta reilussa viikossa siitä muodostui tietynlainen rutiini. En kokenut jääväni mistään paitsi. Ja tulokset yllättivätkin enemmän kuin positiivisesti!

Uusia osallistujia haetaan Kuopiossa

Tutkimukseen etsitään uusia vapaaehtoisia osallistujia Kuopiossa huhtikuun 2023 loppuun saakka.

Tutkimukseen haetaan 30–68-vuotiaita ylipainoisia henkilöitä (BMI > 25), joilla on korkea kolesteroli, korkea verenpaine tai molemmat. Tutkittavalla voi olla verenpainelääkitys, mutta ei kolesterolilääkitystä. Osallistujien on voitava sitoutua tutkimusruokavalioon kuuden viikon ajaksi. Henkilöiden terveydentila selvitetään puhelinhaastattelun, taustatietokyselyn ja laboratoriotestien avulla.

Tutkittavien ruokavaliosta korvataan viljatuotteet joko kauralla tai riisillä, mutta vapaapäiviä ruokavaliosta kuitenkin sallitaan viikoittain. Tutkittavat arvotaan joko kaura- tai riisiryhmään. Ruokavalion toteuttamiseen annetaan hyvät ohjeet ja tuotteet, joilla ruokavalio on helppo toteuttaa koko tutkimuksen ajan.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Enni Mannila, ensoma(a)utu.fi

Tutkimuksen sivut: bit.ly/oatgutbrain

Ilmoittautumiset tutkimukseen:

Tutkimushoitaja Eeva Lajunen, puh. 040 355 2018 (arkisin klo 12-15) tai sähköpostitse eeva.lajunen(a)uef.fi