Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Punaisia rakennuksia ja harmaa aitta maatalon pihapiirissä.

Väestön väheneminen ja ikääntyminen haastavat pieniä kuntia strategiseen ja luovaan uudistumiseen

Kuntien strategioissa yritykset ja työpaikat korostuvat keskeisinä elinvoiman lähteinä, jotka luovat edellytyksiä myös kuntalaisten hyvinvoinnille, ilmenee Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian Kunnallisalan kehittämissäätiölle (KAKS) tekemästä tutkimuksesta. Tälle on ilmiselvät perusteet, sillä yritykset, työpaikat ja työlliset kuntalaiset tuovat kunnalle elintärkeitä verotuloja, joiden avulla kunta tuottaa kuntalaisilleen hyvinvointia tukevia palveluja. Tutkimus osoittaa, että kunnat eivät rakenna tulevaisuuttaan katteettomien kasvuodotusten varaan, vaan tavoitteena olevat uudet työpaikat ja uusien asukkaiden houkuttelu viestivät toivosta ja positiivisesta vireestä.

Pienten kuntien strategiat ja luovat ratkaisut -tutkimushanke perustuu alle 5 000 asukkaan kuntien strategia-analyysiin, tilastotarkasteluun, kuntakyselyyn ja haastatteluihin. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä pienet kunnat ovat tehneet ja mitä ne voivat tehdä, kun väestö vähenee ja ikääntyy. Tutkimuksessa arvioitiin kuntien nykytilaa, väestömuutoksia ja elinvoimaa, muutosten hallintaa ja sopeutumista sekä tunnistettiin ja analysoitiin kuntien innovatiivisia sopeutumisratkaisuja.

Pienet, alle 5 000 asukkaan kunnat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Niiden väestökehityksessä, työpaikkakehityksessä, elinkeinorakenteessa, yritysten toimipaikkojen määrissä, työpaikkaomavaraisuudessa, työttömyydessä, työllisyydessä, koulutustasossa, osallisuudessa ja palvelujen kustannuksissa on huomattavia eroja. Pienten kuntien uudistumiseen vaikuttavat niiden erilaiset henkilöstöresurssit, taloustilanne ja kehittämiskapasiteetti.

Pienimpien kuntien strategioissa eniten uudistushalukkuutta

Kuntastrategioissa on sekä kasvun tavoitteita ja sopeutumisen tarpeita, mutta myös uudistumispyrkimyksiä. Tutkimuksessa vajaa 30 prosenttia kuntastrategioista luokiteltiin perinteisesti kasvuun tähtääviksi, vajaa viidesosa samanaikaisesti kasvuun tähtääviksi ja uudistumishakuisiksi. Yhdeksän prosenttia strategioista oli samanaikaisesti kasvuun tähtääviä ja toimintoja perinteisesti supistavia. Vain muutama kuntastrategia oli puhtaasti sopeutumiseen tähtäävä tai pelkästään uudistava tai älykkäästi sopeutuva. Eniten uudistushalukkuutta ja siten älykkääseen sopeutumiseen viittaavia tavoitteita oli asukasmäärältään kaikkein pienimpien kuntien strategioissa.

Kuntien uusien innovatiivisten toimintamallien kehittämisessä ja kokeiluissa digitalisaation hyödyntäminen on ollut keskeisessä asemassa. Pienissä kunnissa tarvitaan uusia koulutusmalleja ja -kokeiluja sekä ratkaisuja osaavan työvoiman saamiseksi.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmat, ESR, EAKR, EMKR, sekä Maaseuturahaston rahoittama hanke- ja kokeilutoiminta ovat tärkeitä kuntien innovatiivisten ja luovien ratkaisujen kehittämisessä. Paikkaperustaisuus, alueellisten ja paikallisten toimijoiden roolin vahvistaminen sekä alueellinen ja paikallinen yhteistyö ovat EU:n politiikassa oleellisia keinoja väestöltään vähenevien alueiden kehitysongelmien ratkaisemisessa.

Tutkimusraportti

KAKSin tiedote

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Petri Kahila, petri.kahila(at)uef.fi, puh. 050 411 8445

Erikoistutkija Arja Kurvinen, arja.kurvinen(at)uef.fi, puh. 050 566 9055