Kestävyysmurros nähdään Pohjois-Karjalassa merkittävänä mahdollisuutena vahvistaa maakunnan elinvoimaa, energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Tuoreen selvityksen mukaan sen etenemistä hidastavat kuitenkin erityisesti sähköverkon kapasiteettiin, rahoitukseen ja investointiympäristön ennakoitavuuteen liittyvät epävarmuudet.
Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen Kestävyysmurroksen tilannekuva ja toimijaverkkokartoitus -hankkeessa (KEMUTT) tarkasteltiin kestävyysmurroksen nykytilaa, alueellisia toimijaverkostoja ja muutosta hidastavia pullonkauloja Pohjois-Karjalassa. Selvitys perustuu laajaan haastatteluaineistoon, joka kerättiin maakunnan keskeisiltä toimijoilta.
Kestävyysmurroksella tarkoitetaan yhteiskunnan laaja-alaista muutosta kohti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpiä toimintatapoja.
Selvityksen mukaan Pohjois-Karjalalla on vahvat lähtökohdat hyötyä kestävyysmurroksesta. Maakunnan energiantuotannosta merkittävä osa perustuu uusiutuviin energialähteisiin, ja alueella on pitkä historia ilmasto- ja ympäristötyössä. Lisäksi Pohjois-Karjalassa toimii runsaasti yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja kehittämistoimijoita, jotka edistävät kestävyyssiirtymää.
Haastatteluissa kestävyysmurros yhdistyi usein uusiin investointeihin, energiaomavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja alueelliseen elinvoimaan. Selvityksessä kuitenkin korostetaan, että murroksen onnistumista ei tule arvioida vain talous- ja investointivaikutusten perusteella. Aidon kestävyysmurroksen tulee myös vähentää päästöjä, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Sähköverkon kapasiteetti ja epävarmuus hidastavat investointeja
Vaikka kestävyysmurroksen luomia mahdollisuuksia tunnistetaan laajasti, haastatellut toimijat kuvasivat Pohjois-Karjalan tilannetta monin paikoin odottavaksi. Useita investointeja suunnitellaan, mutta niiden toteutuminen riippuu tekijöistä, joihin maakunnan toimijat eivät voi yksin vaikuttaa.
Yhdeksi keskeisimmistä haasteista nousi sähköverkon kapasiteetti. Useiden energia- ja teollisuushankkeiden eteneminen edellyttää kantaverkon vahvistamista. Myös kestävyysinvestointien rahoitukseen ja kannattavuuteen liittyvä epävarmuus hidastaa murrosta.
Selvityksen mukaan monet maakunnassa kehitetyt kestävyysinnovaatiot, kuten turvevapaa kasvualusta tai hiilivarastona toimiva betoni, tarvitsevat skaalautuakseen suotuisampaa markkina- ja sääntely-ympäristöä. Haastateltujen mukaan kestävien ratkaisujen yleistymistä tukisi se, että nykyisistä kestämättömistä toimintatavoista tulisi nykyistä kalliimpia.
Turvallisuus ja kestävyys kytkeytyvät aiempaa tiiviimmin yhteen
Pohjois-Karjalan asema rajamaakuntana on lisännyt odotuksia energiaomavaraisuuden, huoltovarmuuden ja alueellisen resilienssin vahvistamisesta. Selvityksen mukaan muuttunut toimintaympäristö on tiivistänyt kestävyyden ja turvallisuuden välistä yhteyttä.
– Raportin keskeinen havainto on mahdollisuuksien ja epävarmuuden samanaikaisuus. Toimijat tunnistavat merkittäviä kehitysmahdollisuuksia, mutta monet investoinnit ovat edelleen odotustilassa. Tulevien vuosien ratkaisut sähköverkon, investointiympäristön ja huoltovarmuuden kehittämisessä vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti murros etenee, toteaa hankkeen päätutkija Antti Saarelainen.
Selvityksessä painotetaan, että kestävyysmurroksen onnistumista ei voida arvioida yksinomaan investointien, talousvaikutusten ja energiaomavaraisuuden näkökulmista. Aito muutos edellyttää ilmastonmuutoksen hillintää, luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Muutoksen tulee olla myös alueellisesti oikeudenmukainen.
Hanke on toteutettu Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämällä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahalla.
Tutkimusraportti:
Saarelainen, A., Piltonen, M., & Peltonen, L. (2026). Kestävyysmurroksen tilannekuva Pohjois-Karjalassa (Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies 34). Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/39820.
