Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Pyöreitä tarroja lasiseinällä.

Uusi kotimainen tieteenalajulkaisu Kriminologia on perustettu

Suomessa on nähty viime vuosina voimakas kriminologian nousu sekä tutkimuksen että opetuksen saralla. Kriminologit perustivat oman tieteenalayhdistyksen, Suomen Kriminologisen Yhdistyksen vuonna 2019. Yhdistyksen toimesta kriminologia saa vihdoin myös oman kotimaisen tieteenalajulkaisun, kun Kriminologia-lehden ensimmäinen numero julkaistaan 25. toukokuuta 2021 nettiosoitteessa https://kriminologia.journal.fi/.

Kriminologia-lehti on tarkoitettu laajasti kriminologisen tutkimuksen ja keskustelun foorumiksi. Lehdessä kriminologia hahmotetaan sekä itsenäisenä tieteenalana että monitieteisenä tutkimuskenttänä. Lehti toimii kanavana erilaisten traditioiden piiristä tulevalle rikollisuuden ja kontrollin tutkimukselle sekä luo ja vahvistaa kriminologisen tutkimuskentän yhtenäisyyttä ja identiteettiä.

Lehden ensimmäisessä lehden numerossa julkaistaan monipuolinen ja erilaisiin tutkimustraditioihin perustuva asiantuntija- ja tutkimuskatsaus ajankohtaisista kriminologisista ilmiöistä. Yhtenä ajankohtaisena aiheena esiin nousee vähemmistöt ja poliisikontrolli. Elsa Saarikkomäki tutkii artikkelissaan etnisten vähemmistönuorten kokemuksia virallisesta kontrollista ja leimaamisesta. Haastatteluaineistoon perustuvan analyysin mukaan nuoret kokevat olevansa epäilyn ja kontrollin alaisena juuri oletetun vähemmistötaustansa takia, jonka seurauksena kontrolli näyttäytyy heille kielteisenä ja leimaavana. Jukka Savolainen pohtii puolestaan puheenvuorossaan viime aikoina julkisuudessa esillä ollutta oletusta poliisiväkivallan kohdistumisesta erityisesti mustaan väestöön Yhdysvalloissa. Savolainen reflektoi aiheen uutisointia ja tutkimuksellisia mahdollisuuksia ja tuo esiin asioiden moninäkökulmaisuuden.

Myös nuorisorikollisuus nousee ajankohtaisena teemana esiin numeron teksteissä. Markus Kaakinen ja Matti Näsi kuvaavat artikkelissaan nuorisorikollisuuden tilannetta vuonna 2020. Aarne Kinnunen puolestaan esittelee puheenvuorossaan nuorisorikollisuustutkimuksen hyödynnettävyyttä oikeusministeriössä erityisesti rikoksentorjunnan näkökulmasta. Yksi Kinnusen tekstissä korostuva teema on vaikuttavuusarvioinnin vaikeus, joka on keskeisenä teemana myös Sasu Tynin ja Mikko Aaltosen artikkelissa. He tarkastelevat vankeusaikaisten kuntoutusohjelmien vaikutusarviointeja ja arvioitavuutta sekä esittelevät myös monipuolisesti olemassa olevia vankilatoiminnan ohjelmia. Osittain samaan teemaan kytkeytyy myös Mikko Aaltosen puheenvuoro, jossa hän tarkastelee kriminologisen rekisteritutkimuksen kehityssuuntia. Aaltonen tuo esiin rekisteritutkimuksen mahdollisuuksia juuri vaikuttavuustutkimuksissa mutta myös laajemmin kriminologisissa kysymyksissä.

Numeron neljännessä artikkelissa korostuu teorianäkökulma. Vilma Niskanen ja Petteri Pietikäinen hyödyntävät artikkelissaan kriminologisen tutkimuksen aatehistoriallista menetelmää tarkastellessaan sosiaalisen disorganisaation käsitteen ja teorian alkuperää Chicagon sosiologisen koulukunnan tutkimuksissa 1918-1948. Numero päättyy Emma Villmanin monipuoliseen kirja-arvioon alkuvuodesta 2021 julkaistusta Sakari Kainulaisen ja Juho Saaren toimittamasta kirjasta Suomalainen vanki.

Lehden varsinaisena päätoimittajana toimii Markus Kaakinen ja toimitussihteerinä Anna Raeste Helsingin Yliopistosta. Lehden ensimmäisen numeron vierailevana päätoimittajana toimi toimituskunnan jäsen Noora Ellonen Tampereen yliopistosta. Muita toimituskunnan jäseniä ovat Olli Kaarakka, Aki Koivula, Karoliina Suonpää, Mika Sutela, Miisa Törölä ja Miikka Vuorela.

Kriminologia-lehden verkko-osoite on https://kriminologia.journal.fi/.

Ensimmäisen numeron sisältö

Artikkelit

  • Markus Kaakinen ja Matti Näsi: Nuorisorikollisuuden esiintyvyys ja tekomäärät Suomessa 1995-2020.
  • Elsa Saarikkomäki: Etnisten vähemmistönuorten kokemukset virallisesta kontrollista ja leimasta
  • Sasu Tyni ja Mikko Aaltonen: Vankeusaikaisten kuntoutusohjelmien vaikutusarvioinnit ja arvioitavuus.
  • Vilma Niskanen ja Petteri Pietikäinen: Rikollisuus ja sosiaalisen disorganisaation teoria Chicagon koulukunnan tutkimuksissa 1918-1948.

Puheenvuorot

  • Jukka Savolainen: Rikollisuus vai rasismi? Poliisiväkivalta ja sen tutkimus Yhdysvalloissa.
  • Aarne Kinnunen: Nuorten kokonaisrikollisuuden seuranta oikeusministeriössä.
  • Mikko Aaltonen: Kriminologisen rekisteritutkimuksen kehityssuuntia Pohjoismaissa.

Kirja-arvostelut

  • Emma Villman: Sakari Kainulainen ja Juho Saari: Suomalainen vanki.

Julkaisija: Suomen Kriminologinen Yhdistys ry

Päätoimittaja: Markus Kaakinen, YTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, markus.kaakinen@helsinki.fi

Vieraileva päätoimittaja: Noora Ellonen, YTT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, noora.ellonen@tuni.fi

Toimitussihteeri: Anna Raeste, anna.raeste@helsinki.fi