Tuoreessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin vuonna 2017 julkaistun Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen vaikutusta iäkkäiden muistisairauslääkkeiden käyttäjien psyykenlääkkeiden käyttöön vuosina 2009–2020. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella uudistettu Muistisairauksien Käypä hoito -suositus ei vähentänyt vältettävien psyykenlääkkeiden käyttöä käytösoireiden hoidossa. Toisaalta psyykenlääkkeiden uusien määräysten havaittiin hieman vähentyneen.
– Tutkimustulos viittaa siihen, että hoitosuositusta noudatettiin useammin tilanteissa, joissa kyseessä oli lääkityksen aloitus kuin luovuttaessa olemassa olevasta psyykenlääkityksestä, tutkija Mervi Rantsi arvioi.
Kansallisten hoitosuositusten implementoinnin vaikuttavuuden arviointia hankaloittaa se, että vertailuryhmää ei ole saatavilla ja tiedon leviäminen on vaiheittaista. Myös yhteiskunnassa samanaikaisesti tapahtuvat muutokset, kuten lääkemarkkinoilla tapahtuvat hintojen tai korvattavuuksien muutokset, hankaloittavat vaikutusten arviointia.
Uudistetun Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen mukaan muistisairauksiin liittyvien käytösoireiden hoidossa tulisi ensisijaisesti käyttää lääkkeettömiä hoitoja ja välttää psyykenlääkkeiden käyttöä. Vaikuttavia lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat esimerkiksi hoitavien henkilöiden kommunikaatiotavan muutos muistisairauspotilaiden tarpeisiin paremmin vastaavaksi tai musiikkiterapia. Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on levittää tietoa näyttöön perustavista hoidoista ja parantaa muistisairauksien hoidon vaikuttavuutta.
Rekisteriaineisto sisälsi kaikkien 65 vuotta täyttäneiden muistisairauslääkettä käyttävien suomalaisten (n=217 778) psyykenlääkkeiden ostot 2009–2020. Psyykenlääkkeiden käyttöä seurattiin ennen ja jälkeen Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen julkaisunajankohta. Vuonna 2009 muistisairauslääkkeiden käyttäjiä Suomessa oli 43 750 ja heistä 57 prosenttia käytti vähintään yhtä psyykenlääkettä. Muistisairauslääkkeiden käyttäjien määrä lisääntyi tutkimuksen aikana. Vuonna 2020 niitä käytti 105 683 suomalaista, joista psyykelääkkeitä käyttävien osuus oli 52 prosenttia.
Käypä hoito- suositusten mukaisen näyttöön perustuvan tiedon leviämistä eli implementaatiota ei ole aiemmin tutkittu Suomessa väestötasolla Kelan reseptitiedostoa hyödyntäen. Psyykenlääkkeiden käyttöä tulisi välttää myös kansainvälisesti muistisairauksien hoitosuositusten mukaan, mutta hoitosuositusten vaikutuksia psyykenlääkkeiden käyttöön on tutkittu vain vähän ja tulokset ovat vaihtelevia ja heikosti yleistettävissä suomalaiseen palvelujärjestelmään.
Tutkimus ilmestyi Age and Ageing -lehdessä, ja sen ovat toteuttaneet yliopisto-opettaja Mervi Rantsi, projektitutkija Lauri Kortelainen, tutkijatohtori Virva Hyttinen ja tutkimusjohtaja Eila Kankaanpää Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta sekä tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Johanna Jyrkkä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta. Tutkimus on osa Kelan tutkimusrahoituksella rahoitettua MEDIFF-tutkimusprojektia sekä Rantsin terveystaloustieteen väitöskirjaa, joka käsittelee näyttöön perustuvan tiedon käyttöönottoa eli implementointia terveystaloustieteen näkökulmasta. MEDIFF-tutkimusprojektissa arvioidaan laajemmin iäkkäiden järkevän lääkehoidon implementaatiota.
Muistisairauksien hoitoon osallistuvan hoitohenkilökunnan moniammatillinen yhteistyö sekä muistisairautta sairastavien yksilölliset hoitopolut ovat aiempien tutkimusten ja hoitosuositusten mukaan tärkeässä roolissa käytösoireiden näyttöön perustuvassa hoidossa.
– Lisätutkimusta tarvitaan lääkemääräyskäytäntöjen ja hoitosuositusten mukaisen hoidon toteutumisen taustalla olevista tekijöistä sekä lääkkeettömien hoitojen saatavuudesta.
Lisätietoja:
Yliopisto-opettaja Mervi Rantsi, mervi.rantsi(at)uef.fi, puh. 046 920 2963
MEDIFF-tutkimusprojekti:
Tutkijatohtori Virva Hyttinen, virva.hyttinen(at)uef.fi
Tutkimusartikkeli
Rantsi M, Kortelainen L, Hyttinen V, Jyrkkä J, Kankaanpää E. Trends in the use of psychotropics in older people with dementia: interrupted time series of Finnish clinical guidelines of behavioural and psychological symptoms of dementia. Age Ageing. 2023 Jun 1;52(6):afad094. https://doi.org/10.1093/ageing/afad094