Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan parhaillaan, voisiko haimasyövän diagnostiikkaa parantaa uusimman eNose-teknologian avulla. Tavoitteena on erityisesti aikaistaa syöpädiagnoosia, mikä voisi parantaa potilaiden ennustetta. Tutkimuksessa käytetään potilaiden virtsanäytteitä KYSistä, HUSista ja TAYSistä.
Haimasyöpä on maailman 10. yleisin syöpä, mutta huonon ennusteensa vuoksi neljänneksi yleisin syöpäkuoleman aiheuttaja. Ainoa mahdollisuus vähentää haimasyöpään liittyvää kuolleisuutta on aikaistaa diagnoosia ja siten myös hoidon aloitusta. Nyt alkavan tutkimuksen tavoitteena on aikaisemman diagnostiikan lisäksi haimasyövän seulontamenetelmän kehittäminen riskiryhmille.
Elektroniseksi nenäksikin kutsutuilla eNose-laitteilla tehtävä diagnostiikka perustuu potilasnäytteestä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittaamiseen. Professori Tuomo Rantasen tutkimusryhmä pilotoi tutkimuksessa uuden sukupolven eNosea, ASAGAM-laitetta, jonka hankinnan mahdollisti aiemmin saatu testamenttilahjoitus.
ASAGAM on differentiaalinen ioniliikkuvuusspektrometri, jolla on aiempiin eNose-laitteisiin verrattuna muun muassa huomattavasti parempi ionien erottelukyky ja mittausnopeus.
– Tässä tutkimuksessa selvitämme, erottaako ASAGAM haimasyövän verrokkinäytteistä ja premaligneista haimamuutoksista vanhoja laitteita paremmin. Tällöin ASAGAMista saattaa tulla uusi työkalu haimasyövän diagnostiikkaan sekä riskin arviointiin oireettomilla haimasyöpäsuvun jäsenillä ja kroonista haimatulehdusta sairastavilla, Rantanen kertoo.
Yhteistyöhön osallistuvista sairaaloista on saatu tutkimukseen näytteet kaikkiaan 200 haimasyöpäpotilaalta, 115 potilaalta joilla on premaligni eli syöpäriskiin viittaava haimamuutos, 80 kroonista haimatulehdusta ja 100 akuuttia haimatulehdusta sairastavalta sekä 100 verrokkipotilaalta.
– Teemme nyt pilottitutkimuksen kymmenellä prosentilla näytteistä, ja tulosten analysoinnin jälkeen tutkimme koko aineiston kuluvan syksyn aikana.
Vanhemmilla eNose-laitteilla on aiemmissa tutkimuksissa voitu erottaa haimasyöpää sairastavat verrokeista 80–90 prosentin varmuudella, mutta tutkimukset on tehty pienillä potilasmäärillä. – Haimasyövän seulontaan riskipotilailta vanhempien eNose-laitteiden tai käytössä olevan haimasyövän merkkiaineen CA 19-9:n määrityksen herkkyys ei riitä, Rantanen kertoo.
Lisätietoja:
Professori Tuomo Rantanen, Itä-Suomen yliopisto ja KYS, https://uefconnect.uef.fi/tuomo.rantanen/
