Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Verensokerimittaus

Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan Pohjois-Karjalassa yksilöllisten tavoitteiden mukaan

  • Terveys ja hyvinvointi

Diabeteksen hoitoa tehostetaan Pohjois-Karjalassa kaikissa ikä- ja väestöryhmissä iänmukaisten yksilöllisten tavoitteiden ja käytettävissä olevien tehostusmahdollisuuksien mukaan, osoittaa juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Korkeampi verensokeritaso diagnoosihetkellä ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon varhaisemman aloituksen todennäköisyyttä. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä.

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa elintapamuutoksilla ja lääkkeillä pyritään estämään tautiin liittyvät komplikaatiot pitämällä verensokeriarvot tavoitetasoilla. Lääkehoito suositellaan aloittamaan suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä, ensisijaisesti metformiinilla. Taudin edetessä ja haiman beetasolujen toiminnan heiketessä insuliinin käyttö voi olla tarpeen verensokeritasapainon pitämiseksi hallinnassa. Nykysuositusten mukaan ennen insuliinihoidon aloitusta hoitoa tehostetaan uudemmilla lääkeaineilla, kuten SGLT2:n estäjillä, GLP-1-analogeilla tai DPP4:n estäjillä. Aikaisempien tutkimusten mukaan lääkehoidon tehostaminen viivästyy usein, vaikka käytössä olevalla hoidolla ei saataisi riittävää vastetta ja tehostamisen hyödyt tiedetään.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa tyypin 2 diabeteksen diagnoosista insuliinihoidon aloittamiseen keskimäärin kulunutta aikaa ja insuliinihoidon aloittamiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Aineistona olivat vuosina 2011–2012 tyypin 2 diabetekseen sairastuneet pohjoiskarjalaiset. Heistä 10 prosentilla aloitettiin insuliinihoito keskimäärin 2,6 vuoden kuluttua sairastumisesta. Voimakkain yhteys insuliinihoidon aloitukseen havaittiin diagnoosivaiheen HbA1c-tasolla, joka kertoo pitkän aikavälin hoitotasapainosta. Tulos oli odotusten mukainen, sillä pitkään koholla olleet verensokeriarvot ennakoivat huonoa vastetta muille lääkkeille ja lääkehoidon tehostamisen tarvetta.  Vastaava havainto on tehty myös useissa aikaisemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin vähemmän insuliinialoituksia kuin muissa tutkimuksissa. Syynä on se, että Pohjois-Karjalassa tyypin 2 diabetes pyritään diagnosoimaan aikaisessa vaiheessa, jolloin verensokeriarvot ovat vielä melko matalalla, ja tautia hoidetaan aktiivisesti. Lisäksi markkinoille on tullut uusia lääkkeitä ja hoitosuosituksia, joiden seurauksena insuliinihoidon aloitus on siirtynyt myöhemmäksi.

Tutkimus toteutettiin hyödyntäen tietoja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, Siun soten, elektronisesta potilastietojärjestelmästä sekä Kelan reseptitiedostosta. Tutkimuskohorttiin kuului 1584 tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä ja heitä seurattiin enimmillään 7,5 vuotta. Tutkimusta rahoittivat Kela, Diabetesliitto, Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto ja Kuopion yliopistollinen sairaala (VTR-rahoitus).

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Piia Lavikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 040 702 4682, piia.lavikainen (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/piia.lavikainen/

Professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 040 355 2600 tai 044 071 8243, janne.martikainen (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/janne.martikainen/

Tutkimusartikkeli:

Ojala O, Aarnio E, Tirkkonen H, Rautiainen P, Laatikainen T, Martikainen J, Lavikainen P. Insuliinihoidon aloittamisen ajankohta ja perusteet tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla.  Suomen Lääkärilehti 1-2/2021. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/insuliinihoidon-aloittamisen-ajankohta-ja-perusteet-tyypin-2-diabetekseen-sairastuneilla/