Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

UEFin liput.

Terveysvalmennus vaikuttaa myönteisesti tyypin 2 diabetesta ja sepelvaltimotautia sairastavien terveyteen ja elämänlaatuun, se tuo myös kustannussäästöä

  • Terveys ja hyvinvointi
  • Talous ja yhteiskunta

Terveystieteiden maisteri Erja Mustonen havaitsi Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että kokonaisvaltainen, vuoden kestänyt terveysvalmennus vaikuttaa myönteisesti tyypin 2 diabetesta ja sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden terveyteen ja elämänlaatuun. Ainutlaatuinen, kahdeksan vuoden mittainen pitkäaikaisseuranta myös osoitti, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pienenivät. Terveysvalmennukseen osallistuneilla potilailla kokonaiskustannukset olivat 14 prosenttia matalammat kuin tutkimuksen verrokkiryhmällä. Säästöä kertyi noin 5 miljoonaa euroa. Erja Mustosen väitös verkossa 15.1. kello 12 alkaen osoitteessa https://www.uef.fi/fi/live1.

– Terveysvalmennus vaikuttaa myönteisesti erityisesti niihin potilaisiin, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita terveysvalmennukseen. Siten terveysvalmennus voisi olla yksi omahoidon tukimuoto kroonisten sairauksien hoidon palveluvalikoimassa, Mustonen toteaa.

Pitkäaikaisseuranta toi uutta tietoa terveysvalmennuksen vaikuttavuudesta

Tähän saakka omahoitoa tukevien interventioiden vaikutuksia on tutkittu kansainvälisesti vain lyhyellä aikavälillä. Keskimääräinen seuranta-aika on ollut noin vuoden, eivätkä tutkimustulokset ole olleet yhteneväisiä. Aiemmissa tutkimuksissa kokonaiskustannusten arviointiin ei ole myöskään sisällytetty sosiaalihuollon kustannuksia. Useimmissa maissa ei ole mahdollista tehdä vastaavanlaisia pitkiä seurantatutkimuksia, joten tutkimuksen tulokset ovat kansainvälisesti ainutlaatuiset.

Tutkimuksessa seurattiin Päijät-Hämeessä 2006–2009 TERVA-hankkeessa toteutettua terveysvalmennusta. Siinä tuettiin kokonaisvaltaisesti sellaisten päijäthämäläisten tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden omahoitoa ja sairauden hallintaa, joiden tautitasapaino oli huono.  Valmennukseen sisältyi terveellisten elintapojen ja sairauden hallintaa, kuten oma seuranta ja lääkehoito, sekä suositusten mukaista terveyspalvelujen käyttöä. Valmennus perustui vahvuuslähtöiseen käyttäytymisen muutoksen tukemiseen, jota toteutettiin motivoivan haastattelun keinoin.

Valmennus tapahtui vuoden ajan puhelimitse kerran kuukaudessa soitetuissa 30 minuutin puheluissa. Terveysvalmentajina toimivat sairaanhoitajat ja diabeteshoitajat, jotka saivat lisäkoulutuksen valmentavaan työotteeseen ja puhelintyöskentelyyn. Potilaiden voimaantumista ja omahoitoa tukemalla pyrittiin ehkäisemään sairauksien myöhäiskomplikaatioita ja siten vaikuttamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin.

Terveysvalmennuksen vaikutuksia terveyteen ja kustannuksiin tutkittiin satunnaistetulla tutkimusasetelmalla. 1 034 terveysvalmennusryhmään osallistuneen potilaan terveyttä, elämänlaatua ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia verrattiin tavanomaisia terveyspalveluja käyttäviin potilaisiin, joita oli tutkimuksessa mukana 501. Vaikutuksia tutkittiin lyhyellä (1 vuosi) ja pitkällä aikavälillä (8 vuotta) monitieteellisesti ja monimenetelmällisesti.  

Tuloksia voidaan hyödyntää, kun päätetään terveyspalvelujen järjestämisestä

Terveysvalmennukseen osallistuneiden potilaiden diastolinen verenpaine laski ja terveysvalmennus lisäsi elämänlaatua kohtuullisin kustannuksin lyhyellä aikavälillä. Kahdeksan vuoden seurannassa vakavia myöhäiskomplikaatioita, kuten aivohalvauksia, sydäninfarkteja ja munuaisten vajaatoimintaa, esiintyi terveysvalmennusryhmällä vähemmän. Terveysvalmennukseen osallistuneiden potilaiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset laskivat. Muutos terveysvalmennusryhmän eduksi tapahtui 2,5 vuoden kohdalla.  Matalammat kustannukset aiheutuivat pääasiassa erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon, avohoidon vastaanottokäyntien ja laitoshoidon vähenemisestä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteon näkökulmasta keskeistä on intervention luonteen tunte-minen, jotta osataan asettaa realistiset ta¬voitteet ja arvioida niitä oikea-aikaisesti. Terveysvalmentajat omaksuivat valmennustaidot 1–3 vuoden kuluessa. Olennaista osaamisen kehittymisessä oli jatkuva tuki ja terveysvalmennuksen laadunarviointi. Terveysvalmentajien mukaan myös potilaiden käyttäytymisen muutosten integroiminen jokapäiväiseen elämään vie aikaa. Siten terveysvalmennuksen vaikuttavuuden arvioinnin seuranta-aikaa on tarpeen laajentaa vähintään kolmevuotiseksi käyttäen monitieteellistä ja monimenetelmällistä arviointia.

Erja Mustosen tutkimus tuotti uutta tietoa terveysvalmennuksen pitkäaikaisvaikutuksista kroonisesti sairailla potilailla. Monitieteellisesti toteutetun tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvässä päätöksenteossa ja vastaavanlaisten kompleksisten interventioiden arvioinnissa.

TtM Erja Mustosen terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Telephone-based health coaching for chronic disease patients: evaluation of short- and long-term effectiveness of health benefits and costs tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Minna Kaila Helsingin yliopistosta sekä kustoksena professori Johanna Lammintakanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva

Väitöskirja verkossa