Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

oleskelutilassa

Työoikeuden osaaja tarvitsee vuoropuhelua osaamisen kehittämiseen

  • TEKSTI JAANA PAANETOJA
  • TOIMITTANUT ANNE KERÄNEN

Työoikeus on kiehtova kokonaisuus. Jotta sen eri aiheiden käsittely olisi riittävän laaja-alaista ja monipuolista, tarvitaan keskustelua ja erityisesti oikeudellisesti perusteltuja näkemyksiä. Riittävää ei ole vain se, että on eri mieltä tai ei hyväksy jotain näkemystä. Näkemyksillä on merkitystä vain, jos niille kykenee esittämään oikeudellisesti pitävät perustelut. Erityisesti työoikeudellisissa kysymyksissä voi tulla eteen myös tapauksia, joissa voidaan perustella kahta erilaista ratkaisuvaihtoehtoa. Tällöin perustelujen painoarvo kasvaa entisestään. Itä-Suomen yliopiston työoikeuden täydennyskoulutusohjelmassa tavoitellaan muun ohessa sellaisen tiedon lisäämistä, jolla kykenee selviytymään kiperistäkin tulkintatilanteista, kertoo työ- ja sosiaalioikeuden dosentti, OTT Jaana Paanetoja.


Uudistuva yhteistoimintalaki haastaa työantajan ja henkilöstön vuoropuheluun

Tavoitteena on, että vuoden 2022 alussa tulee voimaan uusi yhteistoimintalaki, jota koskevan esityksen hallitus antoi eduskunnalle 30.9.2021. Eduskuntakäsittely on tällä hetkellä vielä kesken. Uudistuksella tavoitellaan erityisesti henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin parannusta. Työnantajan ja henkilöstön edustajan tulee jatkossa käydä säännöllisesti vuoropuhelua yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymistä ja taloudellisesta tilanteesta, työvoiman käyttötavoista ja henkilöstön rakenteesta, samoin kuin työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä. Osana tätä jatkuvaa vuoropuhelua laadittavaksi tulee työyhteisön kehittämissuunnitelma yhdessä henkilöstön edustajan kanssa. Työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvista olennaisista henkilöstövaikutuksista ja työvoiman käytön vähentämisestä tulee käydä jatkossa muutosneuvottelut.

Mikä itse asiassa muuttuu ja miten se vaikuttaa työpaikkojen arkeen? Miten aito vuoropuhelu saadaan käytännössä toteutettua? Muuttuuko luottamusmiehen ja muiden henkilöstön edustajien rooli tulevassa yhteistoiminnassa? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään tammikuussa 2022 käynnistävässä Työoikeuden täydennyskoulutusohjelman toisessa osiossa.


Työoikeuden kiehtova maailma pintaa syvemmältä – kaikki tieto ei löydy oppikirjoista

Paanetoja on iloinen, että on ollut mukana suunnittelemassa mainittua koulutuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on nimenomaan syventää ja laajentaa työoikeudellista osaamista, samoin kuin tarjota tietoa ja oppia asioista, joita ei välttämättä ole käsitelty oikeuskirjallisuudessa. Kysymysten ja keskustelun avulla myös kouluttajat oppivat yleensä aina uutta ja saavat aiempaa laajempaa näkökulmaa aiheeseensa, toteaa Paanetoja.

Työoikeuden täydennyskoulutusohjelmassa perehdytään vuonna 2022 myös työoikeudellisten riitojen prosesseihin niin yleisissä tuomioistuimissa kuin työtuomioistuimessakin. Aihepiiriä käsitellään tuomarin ja asiamiehen näkökulmasta konkreettisia apuja tarjoten. Oman mielenkiintonsa aihepiiriin tuo korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen toisistaan poikkeavat lopputulokset työehtosopimukseen perustuvien työaikasaatavien vanhentumisesta. Prosessitie voi siis vaikuttaa myös siihen, missä ajassa kanne on nostettava.
 

Koulutuksessa on mukana erityisteemoja

Työtuomioistuinprosessi saatetaan esittää alan kirjallisuudessa kuvaillen ja melko yleisellä tasolla. Näin ollen siitä ei välttämättä löydä vastausta esimerkiksi siihen, milloin hyvityssakko olisi työtuomioistuimessa tuomittavissa työntekijälle ja voiko hyvityssakolle tuomita viivästyskorkoa. Koulutuksessa tarjotaan yksityiskohtaista tietoa ja vastauksia muun muassa edellä mainittuihin prosessia koskeviin kysymyksiin. Lisäksi koulutuksessa pohditaan oikeustieteellisten asiantuntijalausuntojen merkitystä ja käyttöarvoa työoikeudellisissa riidoissa, samoin kuin sitä, mitä voi oppia työoikeudellisten lakien eduskuntakäsittelystä.

Valtakunnansovittelijan tehtävät ja toiminta välittyvät usein vain median kautta, eikä mainittuun viranomaistehtävään ole välttämättä päässyt muutoin tutustumaan. Nyt perehdytään sovitteluprosessin eri vaiheisiin ja etenemiseen tarkemmin.  Tavoitteena on muun ohessa lisätä ymmärrystä niin työtaisteluiden syistä kuin työehtosopimusmääräysten taustoistakin, ja ennen kaikkea saada tietää, mitä valtakunnansovittelija ja piirisovittelija oikein tekevät ja mikä heidän kompetenssinsa laajuus on.

Työoikeudelliseen asiantuntemukseen voidaan katsoa kuuluvan myös virkamiesoikeudellisten ja virkaehtosopimuksiin liittyvien asioiden hallintaa. Myös hallinto-oikeudellisten kysymysten osaaminen, kuten se, miten aluehallintoviraston tekemiin päätöksiin haetaan muutosta ja mistä, on törkeää myös työoikeusjuristille. Toisaalta, kun työntekijän ja virkamiehen ja viranhaltijan irtisanomisperusteet ovat pääosin samanlaiset, voi hallinto-oikeudellisista tuomioista löytää hyödynnettävää työoikeuden puolelle ja päinvastoin.

Toivotamme kaikki työoikeudesta kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan kevään 2022 koulutuksiin ja kiitämme täydennyskoulutusohjelman ensimmäisessä osassa mukana olleita.

Jatketaan vuoropuhelun kulttuuria!

 

Jaana Paanetoja2

OTT, työoikeuden dosentti, varatuomari Jaana Paanetoja on  monipuolinen työ- ja sosiaalioikeuden osaaja. Hänelle on pitkä ja laaja-alainen opettaja- ja kouluttajakokemus. Paanetoja on osallistunut muun ohessa työlakien valmisteluun ja hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja. Paanetojaa kuvataan innovatiiviseksi ja kantaa ottavaksi asiantuntijaksi. Hänellä on opettajan pätevyys ja johtamisen erikoisammattitutkinto.