Itä-Suomen yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan tuulivoimarakentamisen vauhti ja volyymi asettavat tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden koetukselle lähivuosina. Tuulivoimarakentamisen jatkuessa vilkkaana hyväksyttävyys voi heikentyä. Erityisesti kasautuvia vaikutuksia ja vähäistä koordinointia pidettiin hyväksyttävyyden kannalta vaikeana yhdistelmänä.
– Tuulivoimahankkeiden määrä ja rakentamisen kiivas tahti on alkanut monin paikoin tuntua ihmisistä hallitsemattomalta. Useampia hankkeita voi olla vireillä samoilla alueilla. Vaatimukset näiden paremmasta koordinoinnista ja yhteisvaikutusten hallinnasta ovat kasvaneet, kiteyttää professori Lasse Peltonen.
Paikalliset ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset nousivat selvityksessä esiin tuulivoiman hyväksyttävyyden haasteina. Puhtaan energian infrastruktuurin rakentaminen aiheuttaa maankäytön muutosten myötä lisääntyviä ympäristö- ja luontovaikutuksia. Nopeasta rakentamisesta seuraa myös hankkeiden ja prosessien laatuongelmia esim. ympäristövaikutusten arvioinnissa. Samalla tuulivoimahankkeiden hyötyjen ja haittojen epätasainen jakautuminen synnyttää eriarvoisuuden kokemuksia.
Selvityksessä tunnistettiin myös hyväksyttävyyttä tukevia tuulivoimahankkeiden piirteitä ja arvioitiin hallitusohjelman tuulivoimaan liittyviä toimenpiteitä hyväksyttävyyden näkökulmasta. Hallitusohjelman arvioinnissa nousi esille tarve hallita tuulivoimahankkeiden koko elinkaaren mittaisia vaikutuksia sekä niiden yhteisvaikutuksia. Tuulivoiman ja yleisemmin uusiutuvan energian hyväksyttävyys ei kuitenkaan riipu vain valtion tai hallitusohjelman toimenpiteistä: tuulivoimayhtiöt, maakunnat ja kunnat sekä maanomistajat vaikuttavat osaltaan hyväksyttävyyteen.
Selvityksen tulokset korostavat tarvetta laajentaa tarkastelua yksittäisten tuulivoimahankkeiden tasolta myös muihin energiantuotannon muotoihin ja koko energia-alan ja energiamurroksen järjestelmien hyväksyttävyyteen. Tuulivoiman hyväksyttävyys kytkeytyy tulevaisuudessa selvemmin myös sillä tuotetun sähkön hyödyntämiseen. Tuulivoiman hyväksyttävyys voi vähentyä, mikäli tuulisähköön tukeutuvia investointeja ja aluetaloudellisia hyötyjä ei synny.
Näköpiirissä olevista hyväksyttävyyden haasteista huolimatta Suomi erottuu pohjoismaisessa vertailussa edukseen. Toisin kuin naapurimaissa, Suomessa kunnilla on sekä vahva rooli maankäytön suunnittelussa että kiinteistöverotuksen malli, jolla kunta hyötyy tuulivoimahankkeista taloudellisesti. Tämä paikallisen päätösvallan ja taloudellisten hyötyjen yhdistelmä on osoittautunut hyväksi tuulivoiman hyväksyttävyyden kannalta.
Tuulivoiman hyväksyttävyyden nykytilaa ja tulevaisuutta selvittänyt hanke toteutettiin Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella. Selvityksen keskeisenä aineistona olivat asiantuntijahaastattelut. Hanketta rahoittivat ympäristöministeriö sekä TAH-säätiö.
Suora linkki raporttiin: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4931-8
