Kulttuurin tutkimuksesta laajempia näkökulmia yhteiskunnallisiin aiheisiin
Kulttuurin tutkimuksen näkökulmat lisäävät myös empatiaa ja auttavat ymmärtämään yksilöiden lähtökohtia ja kulttuurisia taustoja.
Tuulikki Kurki aloitti tämän vuoden alussa Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen, erityisesti kulttuurisen muutoksen tutkimuksen professorina. Professuurin taustalla on 1980-luvulla perustettu perinteentutkimuksen professuuri, joka on nyt muotoiltu hieman uudestaan kulttuurisen muutoksen professuuriksi.
– Vastuualueinani ovat yhä perinteentutkimuksen sekä kulttuuriantropologian oppiaineet, mutta iloitsen siitä, että nyt professorin nimikkeessä mainitaan erikseen muutoksen näkökulma. Se antaa hienoja mahdollisuuksia viedä näitä oppiaineita eteenpäin ja etsiä yhtymäkohtia muihinkin kulttuurin piirissä toimiviin oppiaineisiin, sanoo Kurki.
Hänen omat juurensa ovat perinteentutkimuksessa, vaikka hänen toimipaikkansa on viimeiset 12 vuotta ollutkin Karjalan tutkimuslaitos.
– Se on ollut näköalapaikka tätä professuuria varten, sillä sen aikana sain hyvän kuvan siitä, millaisia mahdollisuuksia kulttuurintutkimuksella on monitieteisessä yhteisössä, ja miten se täydentää erilaisia tutkimusnäkökulmia.
Ajankohtaista tutkimusta
Muutoksen näkökulma on Kurjen mukaan kulttuurintutkimuksen kentällä erityisen ajankohtainen.
– Uskon että monen asian ymmärtäminen helpottuisi, jos niitä tarkasteltaisiin kulttuurisen muutoksen näkökulmasta. Koska kulttuurimme määrittää pitkälti sen, miten ymmärrämme itsemme ja ympäröivän maailman, voisi esimerkiksi maahanmuuttoon ja muihin vastaaviin yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvää problematiikkaa ymmärtää helpommin ja monipuolisemmin, jos tarkastelisimme niitä myös kulttuurisen muutoksen näkökulmasta.
Tämä auttaisi meitä myös näkemään ihmiset yksilöinä ja hahmottamaan heidän lähtökohtiaan. Ehkä silloin myös ymmärtäisimme paremmin heidän kulttuurisia taustojaan ja valintojaan.
– Uskon myös, että se lieventäisi osaltaan tällä hetkellä valitettavan polarisoitunutta yhteiskunnallista keskustelua.
Liikkuvuus lisää rajatutkimuksen tarvetta
Yksi Itä-Suomen yliopiston strategisista profiilialueista keskittyy rajatutkimukseen. Tuulikki Kurki on tehnyt rajoihin liittyvää tutkimusta jo kymmenisen vuotta.
– Monitieteinen rajatutkimus on erityisen tärkeää juuri nyt, kun liikkuvuus on lisääntynyt sekä globaalisti mutta myös alueellisesti. Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan muun muassa, mitä vaikutuksia rajojen ylittämisellä on yksilöille ja ihmisryhmille. Aihetta voidaan tarkastella esimerkiksi yhteiskuntatieteen tai sosiologian näkökulmista, mutta kulttuurintutkimuksen näkökulmat täydentävät niitäkin tulokulmia.
Kulttuurinen näkökulma tuo esiin yksilön ja hänen elämänpiirinsä sekä rajan vaikutukset siihen. Rajan ei tarvitse aina olla konkreettinen ja näkyvä, vaan se voidaan ymmärtää esimerkiksi poliittisena ilmiönä tai yhteiskunnallisena konseptina.
– Ihmiset ylittävät arjessaan monia erilaisia rajoja. Ne voivat liittyä sosiaalisiin, kielellisiin tai kulttuurisiin rajoihin. Lisäksi esimerkiksi sukupuoli tai sosioekonominen tausta monen muun tekijän ohella voivat luoda rajoja eri tilanteissa.
Uudenlaista tieteen popularisointia
Kurki johtaa Kadonnut kinnas ja muita tarinoita -hanketta, joka toteutti vuosi sitten näyttelyn Pohjois-Karjalan museoon. Näyttely koostui Itä-Suomessa asuvien, sieltä pois muuttaneiden ja sinne muualta muuttaneiden ihmisten mukana erilaisten rajojen yli kulkeneista esineistä ja esineisiin liittyvistä kertomuksista.
– Näyttely oli hyvä esimerkki siitä, miten tutkimuksellista tietoa voidaan tuoda laajempaan tietoisuuteen uudella ja erilaisella tavalla. Tutkimuksessa kerättyihin tarinoihin oli helppo eläytyä, kun asioihin ja esineisiin pääsi tutustumaan konkreettisesti.
Konkreettinen lähestyminen lisää myös empaattista ymmärrystä.
Kurki kuuluu tutkijaverkostoon, jossa pohditaan yhdessä, miten etenkin yhteiskunnallisen ja kulttuurin tutkimuksen aiheita voitaisiin tuoda laajempaan tietoisuuteen erilaisilla julkaisemisen tavoilla.
– Uudenlaiset ja yllättävätkin tieteen esitystavat saavuttavat yleisönsä paljon paremmin kuin vaikkapa yksittäinen tutkimusartikkeli verkossa. Haluankin olla osaltani tuomassa näitä kokemuksellisia näkökulmia tulevaisuudessa enemmän esiin.
Kadonnut kinnas -virtuaalinäyttely verkossa
Tuulikki Kurki
• Kulttuurintutkimuksen, erityisesti kulttuurisen muutoksen tutkimus, professori, Itä-Suomen yliopisto 1.1.2021–
• Filosofian tohtori, Joensuun yliopisto, 2002
Tärkeimmät tehtävät
• Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, yliopistotutkija (kulttuurintutkimus), 2008–2020
• Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen varajohtaja, 2016–2020
• Joensuun yliopisto, post-doc tutkija, 2003–2007
Lisätietoja:
Tuulikki Kurki, tuulikki.kurki(at)uef.fi, p. 050 546 3142, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/tuulikki.kurki/
