Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Ilmakuva Ilomantsin kylänraitista

Tutkimus: Vähenevän väestön alueilla tarvitaan paikkaperustaista kehittämistä

Tuoreen tutkimuksen mukaan älykäs sopeutuminen tarjoaa kunnille työkaluja pitkäaikaiseen ja systemaattiseen muutosjoustavuustyöhön. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuntien uudistumisen ja innovoinnin keskeisenä lähtökohtana on paikkaperustaisuus, Itä-Suomen yliopiston ja Norrum Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa todetaan. Maakunnilla ja valtiolla on keskeinen rooli uuden älykkään sopeutumisen ajattelutavan juurruttamisessa ja kuntien motivoimisessa uudenlaiseen kehittämistyöhön.

– Suomessa tarvitaan hallinnolliset ja alueelliset tasot läpäisevä politiikka- ja toimenpideohjelma, jonka lähtökohtana on väestöltään vähenevien alueiden paikkaperustaisuus ja siitä juontuvat tarpeet, tutkimusjohtaja Petri Kahila alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta toteaa.

Älykäs sopeutuminen tarkoittaa suunnitelmallista pitkän aikavälin paikkaperustaista sopeutumista ja uudistamista sosiaalisesti, alueellisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla väestön ja talouden muuttuessa. Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät älykkään sopeutumisen tilannekuvaa ja keinoja sen edistämiseen Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa? -hankkeessa (ÄLY).

Tutkimuksessa havaittiin, että väestömuutokseen liittyvät painotukset ovat saaneet aiempaa enemmän tilaa erilaisissa politiikkadokumenteissa. Ministeriöillä on kuitenkin erilainen näkemys älykkään sopeutumisen sisällöstä.

– Älykästä sopeutumista edistävän tahtotilan muodostaminen edellyttääkin laajan poliittisen keskustelun käynnistämistä, Kahila sanoo.

Kunnissa olisi tärkeää selvittää väestömuutosten taustalla olevat tekijät ja laatia väestöennusteiden lisäksi uudistumiseen tähtääviä väestösuunnitteita. Kuntien strategiatyössä olisi luotava selkeä visio kunnan kehittämisestä ja uudistumisesta.

– Älykkään sopeutumisen toteuttamisessa on tärkeää, että kunnat ja niiden sidosryhmät ovat motivoituneita ja sitoutuneita hyödyntämään älykästä sopeutumista.

Tarvitaan ymmärrystä kuntien erityispiirteistä ja liikkumavaraa paikallisille ratkaisuille

Alueiden ja kuntien epätasaisen kehityksen seurauksena yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista on menettänyt väestöään kahden viime vuosikymmenen aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin älykkään sopeutumisen näkökulmasta, miten kunnat ovat sopeutuneet väestön vähenemiseen. Vuonna 2019 yli  200:ssa Manner-Suomen kunnassa toteutetussa kyselyssä havaittiin, että vain kolmannes väestöltään vähenevistä kunnista oli hyväksynyt väestön vähenemisen.

Kunnat pitivät elinvoiman uudistamisen tärkeimpinä esteinä työikäisen väestön vähenemistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvuhakuisuuden puutetta. Kuntaorganisaation uudistumisen suurimpana esteenä pidettiin kuntatalouden pientä liikkumavaraa.

– Kunnissa ei kuitenkaan vaadittu valtionosuuksien kasvattamista. Niissä korostettiin sitä, että kuntien erityispiirteitä olisi ymmärrettävä ja tarjottava liikkumavaraa tehdä paikallisia ratkaisuja kuntien palvelutuotannossa. Kun kansallisella tasolla keskitytään pitkälti väestömuutoksen kansallisen tason haasteisiin, se peittää alleen kuntien eroavaisuudet ja sosiaalisen eriarvoisuuden, Kahila toteaa.

Älykäs sopeutuminen ei ratkaise hyvinvointivaltion perusongelmia

Viidessä tapauskunnassa – Kemiönsaaressa, Mänttä-Vilppulassa, Ilomantsissa, Utajärvellä ja Kemijärvellä – tarkasteltiin, millä edellytyksillä älykäs sopeutuminen voi hillitä alueiden eriytymistä. Kunnissa on vahva näkemys siitä, että kuntalaisten hyvinvointia voidaan edistää vahvistamalla elinkeinoelämän ja yritysten toimintaedellytyksiä.

Muita älykkään sopeutumisen mahdollistajia olivat muun muassa monipaikkaisuuden edistäminen, nopeiden tietoliikenneyhteyksien ja digitalisaation vahvistaminen, avoimuuden ja osallisuuden lisääminen sekä yhteistyö muiden kuntien, kolmannen sektorin sekä yritysten kanssa esimerkiksi palvelujen järjestämisessä.

– Älykäs sopeutuminen ei kuitenkaan ratkaise väestön vähenemisestä ja ikääntymisestä johtuvaa hyvinvointivaltion perusongelmaa. Jatkossakin kuntien julkiset menot lisääntyvät ja tulot pienenevät älykkäästä sopeutumisesta huolimatta.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Petri Kahila, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 411 8445, petri.kahila(at)uef.fi

Raportti: Mitä on älykäs sopeutuminen? Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan julkaisusarja 2022:42

Policy brief: Älykäs sopeutuminen on välivaihe uudistumiselle

https://tietokayttoon.fi/julkaisut