Miten tutkimusta tehdään ja millaisiin tutkimushankkeisiin opiskelija voisi päästä mukaan? Biolääketieteen yksikön Tutkimus tutuksi -seminaari sytyttää kipinää tutkimukseen jo ensimmäisinä opiskeluvuosina – ja avaa monille ovia kesätöihin ja opinnäytepaikkoihin.
Vuosittain Kuopion kampuksella järjestettävä Tutkimus tutuksi -seminaari veti luentosalin täyteen 27.–28. helmikuuta. – Opintojakso on suunnattu ensimmäisten vuosien opiskelijoille ja kiinnostaa erityisesti lääketieteen, hammaslääketieteen ja biolääketieteen opiskelijoita, kertoi yliopistonlehtori Sanna Pasonen-Seppänen.
Lääketieteen opiskelija Teemu Rantanen oli etsimässä sopivaa aihetta syventävien opintojen opinnäytetyölle. Toisena seminaaripäivänä hyviä vaihtoehtoja oli mielessä jo useita.
– Syvärit pitää saada ajoissa käyntiin. Itse voisin aloittaa kesällä, kunhan aihe löytyy, täydensi hammaslääketiedettä opiskeleva Jenni Toivanen.
Esitellyistä tutkimuskohteista hän piti kiinnostavina esimerkiksi suun limakalvopellikkeliä, kielisyöpää sekä geeniperimän perusteella yksilöityä ravitsemusta. – Ravitsemus on tärkeä kysymys myös hammaspuolella.
Laaja kattaus tutkimusta
Opiskelijat ehtivät kahden päivän aikana kuulla yli kahdenkymmenen tutkimusryhmän tai -alueen esittelyt muun muassa sydän- ja verisuonitautien geeniterapiasta muistisairauksien mekanismeihin, silmänpohjan ikärappeumaan, lääkekuljetinproteiineihin, syövän syntyyn ja täsmähoitoihin.
– Tavoitteena on antaa opiskelijoille kuva terveystieteiden tiedekunnan tutkimuksesta kokonaisuutena, vaikka kahteen seminaaripäivään mahtuukin rajallisesti aiheita, kertoi professori Mikko Hiltunen.
– Seminaari on myös rekrytointifoorumi, sillä monet ryhmät etsivät opinnäytteiden ja kesätyön tekijöitä.
Tutkimus tutuksi -seminaarissa oli ensimmäistä kertaa myös yritysten esittelypisteitä. Vasemmalla Sanna Pasonen-Seppänen, keskustelukumppanina Anna-Mari Laitio MSD:ltä.
Tänä vuonna luentosaliohjelmaa täydennettiin ensimmäistä kertaa esittelypisteillä, joissa voi tutustua Orionin, MSD:n, Charles Riverin sekä geeni- ja soluterapiakeskus KCT:n tutkimustoimintaan. Omilla pisteillään esittäytyivät myös Itä-Suomen Biopankki ja Itäinen syöpäkeskus, Fican East.
Regional Account Manager Anna-Mari Laitio MSD:ltä toivoi opiskelijoiden hoksaavan, että tutkimusta ja uraa voi tehdä myös yritysmaailmassa. – Lääketeollisuus on yksi mahdollisuus. Etsimme innovaatioita sairauksien hoitoon yhteisissä projekteissa myös Itä-Suomen yliopiston ja KYSin kanssa.
Tutkimusmatkalle soluihin
– Meitä kiinnostaa, miksi syöpäsolut ovat niin hyviä vastustamaan stressiä ja valjastamaan erilaiset häiriötilat jopa hyödykseen, valaisi yliopistotutkija Leena Latonen tutkimusryhmänsä lähtökohtia.
Syövän stressivasteiden biologiaa tutkivan Leena Latosen mukaan perustutkimus vaatii uteliaisuutta ja seikkailunhalua.
Latonen on perustanut syövän stressivasteiden biologiaan keskittyvän tutkimusryhmänsä viime syksynä aloitettuaan työt Kuopion kampuksella. – Ryhmä on vielä pieni, mutta opiskelijoille löytyy kyllä projekteja. Meillä on tälläkin hetkellä neljä LuK-työn tekijää.
– Teemme soluviljelmillä biologista perustutkimusta, jossa tuloksista ei ole takeita, mutta jännittäviäkin löytöjä voi tulla vastaan. Tämä on tällaista tavoitteellista solu- ja molekyylitason tutkimusmatkailua.
Hiltusen tutkimusryhmässä selvitetään Alzheimerin taudin genetiikkaa ja riskigeenien vaikutusmekanismeja potilasaineistoissa sekä solu- ja eläinmalleissa. Motivoituneet opiskelijat ovat tervetulleita mukaan, mutta Hiltunen haluaa antaa tutkimuksen teosta realistisen kuvan.
– Kokeellinen tutkimus vaatii paljon työtä ja epäonnistumisten sietämistä. Toisaalta syventävät työt ovat usein ihan perustekemistä, kuten potilasaineistojen käsittelyä.
Pääkuva: Jenni Toivanen (vas.) ja Teemu Rantanen etsiskelivät sopivia aiheita syventävien opintojen opinnäytetyölle.