Koetut historialliset vääryydet ja nykypäivän syrjinnän psykososiaaliset vaikutukset ovat kielteisiä paitsi kuuroille ja viittomakielisille sekä heidän yhteisölleen, myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Havainto käy ilmi Viitotut muistot -tutkimushankkeen loppuraportista, joka julkaistiin 15. joulukuuta.
Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston ja Humanistinen ammattikorkeakoulun asiantuntijat yhteistyönä. Itä-Suomen yliopistosta hankkeeseen osallistuivat tutkijat Pauli Rautiainen ja Merja Tarvainen.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuottamassa selvityksessä tutkittiin kuurojen ja viittomakielisen yhteisön jäsenten kokemia vääryyksiä ja yhteisön kokemuksia Suomessa 1900-luvulta nykypäivään. Samalla arvioitiin vääryyksien käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksiä.
Hankkeen selvitys pohjustaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaista valtiollista sovintoprosessia kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa.
Rotuhygieniaa ja rakenteellisia vääryyksiä
Tutkimusaineistossa kuurojen ja viittomakielisten kokemat vääryydet on jaoteltu kahteen ryhmään. Rotuhygieenisin syin tehtyjä, kuurouden poistamiseen pyrkineitä toimenpiteitä ovat muun muassa avioliittolaki, sterilisaatiot, abortit sekä itsemääräämisoikeuden kieltäminen, korvaleikkaukset ja viittomakielen hävittäminen kuurojen opetuksesta.
Yhteiskunnan rakenteellisia vääryyksiä havaittiin puolestaan kuurojen ja viittomakielisten opinto-ohjauksessa, ammatinvalintaan vaikuttavissa rakenteellisissa esteissä, koulutuksessa, työllisyys ja työelämäkokemuksissa, sekä tulkkaus- ja viittomakielisissä palveluissa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että kuurojen ja viittomakielisten yhteisöön on kohdistunut monenlaista syrjintää koko tarkasteltavana olleena ajanjaksona. Historiallisten vääryyksien ja nykypäivän syrjinnän psykososiaaliset vaikutukset ovat kokonaisvaltaisia, ja kielteiset vaikutukset koskevat paitsi monia yhteisön jäseniä ja itse yhteisöä myös koko suomalaista yhteiskuntaa.
Toimenpidesuosituksia prosessin jatkoon
Selvityksessä esitetään kahdeksan kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneita hävittämispyrkimyksiä ja niiden käsittelyä koskevaa totuus- ja sovintoprosessin toimenpidesuositusta.
Suositusten mukaan prosessiin osallistuville tulisi muun muassa taata asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki, keskeisille toimijoille tulisi tarjota koulutusta ennen prosessin yksityiskohdista sopimista ja prosessissa tulisi ottaa huomioon myös väärintekijöiden näkökulma kunkin ajan yhteiskunnallisessa kontekstissa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Tiedotteen lähde: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, https://tietokayttoon.fi/-/10616/selvitys-kuuroihin-ja-viittomakielisiin-on-kohdistunut-monenlaista-syrjintaa?fbclid=IwAR3C5QbFPE6w0-thLFVPcitNgic_xg3LtuSuLRmFtrw43NqZxt_Dt2yCsv8