Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Lapsi keinuu leikkipuistossa

Tutkimus: Lasten mielenterveyden edistäminen toteutuu puutteellisesti Pohjois-Savossa

Lasten mielenterveyden edistämiseen ei panosteta Pohjois-Savossa riittävästi, arvioivat lasten parissa työskentelevät ammattilaiset hiljattain julkaistussa tutkimuksessa. Parhaana tilannetta pidettiin kunnissa, jotka tuottavat sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut itsenäisesti. Tutkimuksessa havaittiin myös, etteivät kuntien suunnitelmiin kirjatut mielenterveystavoitteet välttämättä näy päätöksenteossa.

Perusta hyvälle mielenterveydelle rakennetaan lapsuuden ja nuoruuden aikana. Lasten kasvun ja kehityksen lähtökohdat kuitenkin vaihtelevat esimerkiksi sosiaalisen epätasa-arvon sekä ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen vuoksi. Lisäksi COVID-19-pandemia on heikentänyt monien, erityisesti jo ennestään huonosti voivien lasten hyvinvointia.

Lasten mielenterveyden edistäminen on tärkeää sekä tasa-arvon että myöhempien mielenterveysongelmien ehkäisyn näkökulmasta. Suomessa kunnat vastaavat alueensa väestön terveyden edistämisestä ja niiden vastuulla on turvata ympäristö, joka ylläpitää ja tukee mielenterveyttä. Kunnat tuottavat eri väestöryhmille suunnattuja hyvinvointiohjelmia ja suunnitelmia. Nämä dokumentit ohjaavat osaltaan kunnan päätöksentekoa ja terveyden edistämisen toimia. Lasten hyvinvointia tuetaan eri tavoin varhaiskasvatuksessa, päivähoidossa, koulussa ja perusterveydenhuollossa, mutta lasten mielenterveyden edistäminen edellyttää toimia yhteiskunnan kaikilta sektoreilla sekä näiden sektoreiden välistä yhteistyötä.

Vastaajia kaikista Pohjois-Savon kunnista

Nuorempi tutkija Outi Savolainen tekee Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella väitöskirjaa lasten mielenterveyden edistämisestä. Osana väitöstutkimusta selvitettiin lasten mielenterveyden edistämisen käytäntöjen nykytilaa Pohjois-Savossa sekä sitä, miten tämä näkökulma huomioidaan alueen kuntien suunnitelmissa ja päätöksentekoprosessissa. Lasten mielenterveyspalvelujen toimintaa sekä moniammatillista yhteistyötä selvitettiin vuodenvaihteessa 2016–2017 tehdyllä kyselyllä, johon vastasi 482 varhaiskasvatuksessa, päivähoidossa ja perusopetuksessa sekä perusterveydenhuollossa alle 14-vuotiaiden lasten parissa työskentelevää ammattilaista. Vastaajia oli kaikista Pohjois-Savon kunnista.

Dokumenttianalyysissa puolestaan selvitettiin, miten lasten mielenterveyden edistäminen huomioidaan kuntien suunnitelma-asiakirjoissa ja päätöksenteossa. Aineisto käsitti kaikkiaan 269 dokumenttia kolmesta kunnasta: kuntien strategioita, ohjelmia ja suunnitelmia sekä kunnanvaltuustojen, hallitusten ja lautakuntien pöytäkirjat vuoden 2018 ajalta.

Oireiluun pitäisi puuttua nykyistä aikaisemmin

Tulosten perusteella lasten mielenterveyden edistämisessä on monelta osin kehittämisen varaa. Esimerkiksi yli puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, ettei heidän kotikunnassaan puututa lasten mielenterveysoireiluun riittävän varhaisessa vaiheessa. Perustason mielenterveyspalvelujen toimintaan oli tyytyväisiä alle puolet vastaajista. Valtaosa piti lasten mielenterveyspalveluihin suunnattuja taloudellisia resursseja ja työnohjauksen saatavuutta oireilevien lasten kanssa työskenteleville kunnassaan riittämättöminä. Tyytyväisimpiä lasten mielenterveyden edistämisen nykytilaan oltiin niissä kunnissa, jotka tuottavat sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut itsenäisesti.

Puutteita koettiin myös organisaatioiden välisessä moniammatillisessa yhteistyössä. – Moniammatillisen yhteistyön haasteet liittyivät pääosin tekijöihin, joihin työntekijät eivät pysty itse vaikuttamaan, kuten yhteistyön edellyttämien toimintamallien puute ja tietosuojaan liittyvät tiedonkulun esteet, Savolainen kertoo.

Dokumenttianalyysin tulokset puolestaan osoittivat, että kuntien suunnitelma-asiakirjoissa korostui erityisesti vanhemmuuden tukeminen perheissä, joissa on päihteiden käyttöä tai erityistarpeita, mutta ei niinkään ”tavallisissa” perheissä, jotka myös hyötyisivät esimerkiksi äitiyshuollon kehittämisestä ja tuesta vanhemmuuteen kasvamisessa.  Kokouspöytäkirjoissa taas käsiteltiin suurelta osin käytännön asioita, kuten päiväkotirakentamista. Yleisesti ottaen lasten mielenterveyden edistämiseen liittyvät maininnat dokumenteissa koskivat lähinnä yhteiskuntaa, harrastusmahdollisuuksia ja fyysistä ympäristöä, eivät niinkään mielenterveyden edistämistyötä eri ikäkausina. Alle kouluikäiset lapset, lastenhoito ja perheille suunnatut palvelut saivat vain vähän huomiota. Pöytäkirjoista ei myöskään löytynyt juuri mainintoja mielenterveyden edistämisestä kouluissa tai koulutuksessa.

Savolaisen mukaan toimiviin lasten palveluihin ja moniammatilliseen yhteistyöhön tulisi jatkossa panostaa suuntaamalla resursseja oireilevien lasten hoitoon pääsyn parantamiseen, palvelujärjestelmien väliseen koordinointiin sekä moniammatillisen yhteistyön edellytysten parantamiseen. – Lisäksi lasten parissa työskentelevien ammattilaisten moniammatillista koulutusta tulisi korostaa jo opintojen aikana. Näin voitaisiin vahvistaa moniammatillista yhteistyötä, joka puolestaan parantaisi varhaista puuttumista lasten oireiluun.

– Kuntien strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat eivät takaa, että niissä käsitellyt asiat toteutuisivat käytännössä. Kuntien päätöksenteossa tulisikin priorisoida lasten hyvinvointia. Vaikka suurin osa suomalaisista lapsista voi hyvin, tulisi tukea suunnata erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja heidän perheisiinsä. Kaikkien lasten mielenterveyttä voidaan turvata investoimalla varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä huomioimalla mielenterveyskysymykset koulussa muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksessa.

Lisätietoja:

Savolainen O, Sormunen M, Bykachev K, Karppi J, Kumpulainen K, Turunen H. Finnish professionals’ views of the current mental health services and multiprofessional collaboration in children’s mental health promotion, International Journal of Mental Health, epub ahead of print 1 Dec 2020. DOI: 10.1080/00207411.2020.1848235

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00207411.2020.1848235

Savolainen O, Turunen H, Sormunen M. Municipal strategies and meeting minutes’ descriptions of the promotion of children’s mental health: a document analysis. Scandinavian Journal of Public Health, epub ahead of print 8 Oct 2020. doi:10.1177/1403494820961902

https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1403494820961902

Profiilikuva: Outi Savolainen

Outi Savolainen

Nuorempi tutkija