Uutta geneettisen epidemiologian huippututkimusta, tuoreita tutkimusinfrastruktuureja ja alueellisen TKI-toiminnan kehittämishankkeita esiteltiin terveystieteiden tiedekunnan tutkimuksen päivässä Kuopiossa 3. joulukuuta.
– Uusien TKI-hanke- ja rahoitusmahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen on ratkaisevaa, kun toimintaympäristö ja painotukset muuttuvat nopeasti. Tämä edellyttää ketteryyttä ja tiivistä yhteistyötä sekä sisäisesti että verkostoissa, totesi dekaani Markus Forsberg päivän avauksessaan.
Lisää ymmärrystä sukupuolen yhteydestä terveyteen
– Useimmissa sairauksissa on sukupuolten välillä eroja esimerkiksi esiintyvyydessä, sairastumisiässä tai taudinkulussa, totesi aamupäivän kutsupuhuja, yliopiston uusi geneettisen epidemiologian apulaisprofessori Taru Tukiainen.
Hän valotti esityksessään, miten genetiikan ja genomiikan menetelmät voivat auttaa ymmärtämään sukupuolten välisiä terveyseroja. Tukiaisen tutkimusryhmä tutkii muun muassa sukupuolikromosomien genomiikkaa sekä lisääntymishistorian ja perimän yhteisvaikutuksia sairastumisriskiin. Suomalaisten genomi- ja terveystietoja yhdistävän FinnGen-aineiston perusteella esimerkiksi useat synnytykset voivat hieman pienentää geneettiseen alttiuteen liittyvää rintasyöpäriskiä.
Kurkistus tutkimusinfrastruktuureihin – vakiintuneita ja uusia tutkimuksen mahdollistajia
Monipuoliset infrastruktuurit tukevat tiedekunnan tutkimusta ja avaavat uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Päivän aikana esiteltiin valikoitu joukko tiedekunnan tutkimusinfrastruktuureja, sekä vakiintuneita että hiljattain perustettuja. Niistä uusimpiin lukeutuu Seeprakalatutkimusyksikkö, jota johtaa tutkijatohtori Henriikka Hakomäki.
Hakomäen mukaan seeprakala on monipuolinen ja laajalti käytetty tutkimusmalli erityisesti sen nopean alkiokehityksen ja läpinäkyvyyden takia. Meneillään olevissa hankkeissa seeprakalaa hyödynnetään muun muassa syöpä- ja lääketutkimuksessa sekä sikiötoksisuuden testauksessa. Seeprakala soveltuu erinomaisesti myös erilaisten tautimallien kehittämiseen, joista muun muassa rasvamaksamalli on Hakomäellä työn alla.
Projektitutkija Pedro Andrade puolestaan esitteli vEEG-palvelukeskusta, joka tarjoaa edistynyttä teknologiaa aivojen toiminnan jatkuvaan mittaamiseen kokeellisissa tautimalleissa, kuten epilepsiassa ja unihäiriöissä. Järjestelmä mahdollistaa pitkäkestoisen, ympärivuorokautisen video-EEG-monitoroinnin, jota hyödynnetään niin tautimekanismien tutkimuksessa kuin lääkekehityksessäkin. – Jatkossa kokonaisuutta päivitetään muun muassa automaattisella kohtausten tunnistuksella, mahdollisuudella aivostimulaatioon ja integroidulla käyttäytymisen seurannalla, mikä entisestään vahvistaa neurotieteiden tutkimusmahdollisuuksia.
Proteiinien tuotanto- ja muokkausyksikkö PEBBLE mahdollistaa proteiinien räätälöinnin monenlaisiin tutkimuksen ja lääkekehityksen tarpeisiin. Proteiineja tuotetaan sekä bakteereissa että hyönteis- ja nisäkässoluissa. Yksikön toiminnasta vastaava yliopistotutkija Vijay Saxena kertoi yksikön palveluista ja meneillään olevista hankkeista.
Terveysalan TKI-toiminta vahvistuu Pohjois-Savossa
Tutkimuksen päivässä tutustuttiin myös ajankohtaisiin EAKR-hankkeisiin. Kuulolaakso-hankkeessa luodaan TKI-infrastruktuuri sekä yritysekosysteemi tukemaan audiologian ja signaalikäsittelyn teknologioiden käyttöönottoa. Elävä biopankkibiopankki – Syöpälaboratorio SYLI -hankkeessa perustettava syöpälaboratorio edistää tutkimusta ja innovaatioita uudenlaisella analytiikalla, joka palvelee myös terveydenhuoltoa ja liiketoimintaa. DNA-TUUMA-hanke tuo modernia molekyylibiologian analyysiteknologiaa terveys-, ympäristö- ja elintarvikealan tarpeisiin.
Lisäksi esillä olivat yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen rinnakkaiset EAKR-rahoitteiset TKI-hankkeet, joiden tavoitteena on vahvistaa kliinistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa alueella.
– TKI-hankekokonaisuus tähtää terveysalan ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönoton nopeuttamiseen, kertoi lääketieteen laitoksen johtaja, professori Ville Leinonen.
– Keskeisiä toimenpiteitä ovat kliinisen TKI-toiminnan prosessien arviointi ja uudistaminen, tutkimuspalvelujen elinkeinoelämälähtöinen kehittäminen sekä strategisen yhteistyön syventäminen yliopiston ja hyvinvointialueen välillä.
Yliopiston UEF-TKI-hankkeen järjestämässä paneelikeskustelussa pohdittiin, miten akateeminen tutkimus voisi toimia alueellisen elinvoiman moottorina. Keskustelun keskiössä olivat EU:n aluekehitysrahaston (EAKR) tarjoamat mahdollisuudet erityisesti TKI-infrastruktuurien kehittämiseen, projektien suunnittelun ja toteutuksen haasteet sekä tulosten juurruttaminen pysyviin rakenteisiin. Paneelikeskustelussa korostui myös yritysyhteistyön merkitys innovaatioiden edistämisessä ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämisessä. Lisäksi sivuttiin ajankohtaista teemaa – miten kansainvälinen tilanne ja kokonaisturvallisuus luovat uusia toimintamalleja ja mahdollisuuksia erityisesti terveysalan kehittämisessä.
Yleisö osallistui keskusteluun Mentimeter -työkalun avulla. – Yleisö nosti tärkeinä tekijöinä esiin innovatiivisuutta tukevan ilmapiirin sekä vahvan panostuksen perustieteisiin ja translationaaliseen tutkimukseen, joka yhdistää tiiviisti yliopiston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Kuopion yliopistollisen sairaalan sekä yritykset. Lisäksi yhteistyön joustavuus ja huippuluokan infrastruktuurit tunnistettiin merkittäviksi kilpailueduiksi, tiivisti kehittämispäällikkö Anna Karjalainen.
Lisätietoa EAKR-hankkeista:
Elävä biopankki – Syöpälaboratorio SYLI
Tutkijoiden yhteystiedot: UEF Connect
