Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Sairaanhoitaja työskentelee tietokoneella.

TtM Sanna Luokkamäki, väitös 12.4.2024: Pelillistäminen voi tukea sairaanhoitajia lääkehoidon osaamisen päivittämisessä

Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
 

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöstutkimuksessani tutkin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä interventioon osallistuneiden sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisen kehittymistä. Lisäksi tutkin interaktiivisen lääkehoidon 3D-pelin hyödyllisyyttä lääkehoidon osaamisen varmistamisessa ja kehittämisessä. Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla. Lääkehoidon ja lääkkeiden nopea kehittyminen haastaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisen ja edellyttää osaamisen kehittämistä ja varmistamista erilaisin menetelmin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa lääkehoidon turvallisuuden kehittämiseen ja sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisen varmistamiseen. Sairaanhoitajien lääkehoidon osaamiseen on kiinnitetty huomiota, mutta aikaisempi tutkimus on keskittynyt erityisesti sairaanhoidon opiskelijoiden osaamiseen. Sen sijaan potilaiden parissa työskentelevien sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista on tutkittu niukasti ja lähinnä kuvailevissa tutkimuksissa.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Tässä tutkimuksessa saatu tieto vahvisti aikaisemmissa tutkimuksissa saatua tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämiskohteista sekä koulutusinterventioiden vaikutuksesta sairaanhoitajien lääkehoidon osaamiseen. Tämä tutkimus tuotti uutta tietoa pelillistämisen vaikutuksesta, käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä potilastyössä toimivien sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisen varmistamisessa ja kehittämisessä. 

Tulosten mukaan sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisessa on kehittämistä erityisesti potilaan henkilöllisyyden varmistamisessa ennen lääkkeen antoa, potilaan mukaan ottamisessa lääkehoitoprosessiin sekä matemaattisessa ja farmakologian osaamisessa. Vaikka teoreettinen osaaminen on pääosin hyvällä tasolla, niin tämä osaaminen ei kuitenkaan välttämättä välity käytännön hoitotyöhön. Sairaanhoitajat tietävät toimintaohjeet, mutta käytännössä eivät välttämättä noudata eri syistä lääkehoitoon liittyviä ohjeistuksia. 

Pelillistämisellä on vaikutusta sairaanhoitajien lääkehoidon osaamiseen, mutta muutos osaamisessa ei ole välttämättä suuri eikä pysyvä pidemmällä aikavälillä tarkasteltaessa. Interaktiivinen lääkehoidon 3D-peli soveltuu lääkehoidon täydennyskoulutukseen, lääkehoidon osaamisen varmistamiseen ja kehittämiseen. Lääkehoidon osaamisen varmistamisessa tutkimuksessa käytetty interaktiivinen lääkehoidon 3D-peli edellyttää kehittämistä. Tärkeää on kiinnittää huomiota pelin realistisuuden lisäksi tietoteknisiin asioihin ja käytettävyyteen. Pelillistäminen on myönteinen tapa kerrata ja oppia lääkehoitoa. Jatkuva, säännöllinen ja riittävä lääkehoidon täydennyskoulutus on tärkeää lääkehoidon osaamisen ylläpitämisessä ja lääkitysturvallisuuden parantamisessa. 

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Väitöskirjatutkimuksessani saatua tietoa voidaan hyödyntää sairaanhoitajien lääkehoidon osaamiseen liittyvän täydennyskoulutuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja lääkehoidon osaamisen varmistamisessa. Peli osoittautui hyödylliseksi ja tuloksia voidaan hyödyntää näiltä osin lääkehoidon opetuksessa ja täydennyskoulutuksessa.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Väitöstutkimukseni koostui neljästä osatutkimuksesta vuosilta 2014–2022. Ensimmäinen osatutkimus oli kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kolmen suomalaisen sairaalan 25 osaston 157 sairaanhoitajan näkemyksiä omasta lääkehoidon osaamisestaan ja lääkehoitoon liittyvistä koulutustarpeista. Toinen osatutkimus oli järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli saada mahdollisimman kattava kuva sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisen tutkimiseen käytetyistä menetelmistä ja sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta aikaisempaan tutkimustietoon perustuen. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 22 artikkelia vuosilta 2007–2018. Kolmas osatutkimus oli kvasikokeellinen interventiotutkimus ennen-jälkeen-asetelmalla, joka toteutettiin kolmen suomalaisen sairaalan seitsemällä osastolla 25 sairaanhoitajalle. Aineisto kerättiin havainnoimalla sairaanhoitajia heidän toteuttaessaan lääkehoitoa ja se käsitti kaikkiaan 1974 lääkkeen valmistelua ja/tai potilaalle antamista. Lisäksi osaamista tutkittiin tietotestin avulla. Tutkimuksessa oli kolme ryhmää: peliryhmä, vertailuryhmä ja kontrolliryhmä. Mittauskertoja oli kolme: alkumittaus ennen interventiota ja intervention jälkeiset seurantamittaukset. Interventiossa peliryhmä pelasi interaktiivista lääkehoidon 3D-peliä, vertailuryhmä tutustui lääkehoitoa käsittelevään PowerPoint-materiaaliin ja kontrolliryhmä muuhun hoitotyön materiaaliin. Vertailuryhmän materiaali sisälsi samat asiat, joita käsiteltiin lääkehoidon 3D-pelissä, vain interaktiivinen ulottuvuus puuttui. Neljäs osatutkimus oli haastattelututkimus kahdeksalle peli-interventioon osallistuneelle sairaanhoitajalle. Tutkimuksessa tuotettiin kokemuksellista aineistoa pelistä ja sen hyödyllisyydestä sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisen varmistamisessa ja kehittämisessä.

Terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäen väitöskirja Sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen ja lääkehoidon 3D-peli osaamisen varmistamisessa ja kehittämisessä. Monimenetelmätutkimus tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Elina Haavisto Tampereen yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Marja Härkänen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva 

Väitöskirja 

Lisätietoja:

TtM Sanna Luokkamäki sannalu(a)student.uef.fi