Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitajien ja maahanmuuttajataustaisten potilaiden hoitokokemuksia ja kulttuurilähtöisen hoidon kehittämistä psykiatrian alalla sekä tutkia sairaanhoitajaopiskelijoiden kulttuurista kompetenssia. Tavoitteena oli lisätä tietoa kulttuurilähtöisestä hoidosta, jonka avulla voitaisiin parantaa potilastyytyväisyyttä ja hoidon vaikuttavuutta. Maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassamme. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajilla, erityisesti pakolaisilla, esiintyy enemmän mielenterveysongelmia kuin kantaväestöllä, mutta he käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluja. Kulttuurilähtöinen hoito vaatii erityisosaamista, mutta terveydenhuollon henkilöstössä on havaittu tähän liittyviä puutteita. Hoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kulttuurisen kompetenssin taso vaihtelee, ja osittain esiintyy myös ennakkoluuloja ja syrjintää maahanmuuttajataustaisia potilaita kohtaan.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tulokset osoittivat, että maahanmuuttajapotilaiden hoidon tarpeisiin liittyi erityisesti aiempien traumaattisten kokemusten huomioiminen. Hoitotyössä potilaiden toipumista edistivät erityisesti välittävä hoitotyö ja aito halu auttaa. Hoitosuhteessa keskeisiä tekijöitä olivat keskinäinen luottamus, ymmärrys, rehellisyys ja hyväksyntä, jotka tukivat toipumista. Toisaalta kulttuuriset ristiriidat, kuten väärinkäsitykset, erilaiset näkemykset hoidon tarpeesta ja syrjintäkokemukset, heikensivät toipumista. Turvapaikkaprosessin epävarmuus lisäsi turvattomuuden ja pelon tunteita, mikä hidasti toipumista. Hoitohenkilökunta tunnisti hyvin kulttuurilähtöisen hoidon periaatteet, mutta niiden soveltaminen käytännössä oli vähäistä. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kulttuurisen kompetenssin taso oli hyvä, mutta osa opiskelijoista suhtautui negatiivisesti kulttuurisensitiiviseen hoitoon sekä eri kulttuureista olevien potilaiden hoitamiseen. Kulttuurinen haastattelu -menetelmä (CFI) lisäsi potilastyytyväisyyttä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Kulttuurilähtöinen hoito voi lisätä potilastyytyväisyyttä, ehkäistä kulttuurisia ristiriitoja ja edistää hoitotuloksia, potilaiden toipumista. Kulttuurisen kompetenssin edistäminen tulisi huomioida niin ammatillisessa koulutuksessa kuin työelämässä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta: kohdennetusta etnografisesta tutkimuksesta (n=26), osallistavasta toimintatutkimuksesta (n=55) ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta (n=171). Aineistot analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin.
Terveystieteiden lisensiaatti Susanna Kallakorven väitöskirja Evaluation and promotion of cultural competence and culture-based care in psychiatry (Kulttuurisen kompetenssin ja kulttuurilähtöisen hoidon arviointi ja edistäminen psykiatriassa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii tenure track -professori Jari Kylmä Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Päivi Kankkunen Itä-Suomen yliopistosta.
