Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Rukouskynttilät.

TM Marita Tuomi, väitös 25.11.2022: Uutta tietoa kirkkopolitiikasta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon käsityksiä rauhasta 

Systemaattisen teologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Väitöstutkimukseni aihe on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon välisissä kahdenkeskisissä oppineuvotteluissa vuosina 1970–1986 ja 1995 sosiaalieettisenä aiheena ollut rauhan teema. Rauha aiheena on aikakaudesta riippumatta ajankohtainen, ja sen merkitys korostuu tälläkin hetkellä Ukrainassa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon välisissä oppineuvotteluissa mukana ollutta rauhan aihetta ei ole kattavasti tutkittu. Ajanjaksoon, jolloin rauha oli agendalla, liittyvät kylmän sodan aikakausi, suomettuminen ja liennytyksen aika. Tutkimuksessani tarkastelen niiden vaikutusta varsinaisiin oppineuvotteluihin ja niistä julkaistuihin tiedonantoihin sekä oppineuvotteluissa pidettyihin esitelmiin. Rauhalla on sekä maallinen että hengellinen ulottuvuus. Tutkimukseni selvittää, mikä oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon näkemys rauhasta ja rauhan perusteista oppineuvotteluiden pohjalta.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset oppineuvottelut olivat vahvasti kontekstuaalisia eli liittyivät kyseiseen aikaan ja vallinneeseen niin kansalliseen kuin kansainväliseen poliittiseen tilanteeseen. Kontekstuaalisuus näkyy sekä itse neuvotteluissa että niistä dokumentoiduissa asiakirjoissa. Tutkimuksessani esitän oppineuvotteluiden kytköksen Neuvostoliiton kommunistisen puolueen puoluekokousten päätöksiin. Uutena tutkimuksessani on Neuvostoliiton poliittisessa fraseologiassa olleen koodikielen ja koodisanojen esiintyminen oppineuvotteluiden esitelmissä ja tiedonannoissa. Tutkimus on tuonut esiin uutta tietoa koskien niin kirkkopolitiikkaa, kuin politiikan kielen tutkimusta sekä kirkko-oppia. Siitä huolimatta, että rauhanaihetta pidettiin pakollisena aiheena monia vuosia, ymmärsivät molemmat kirkot rauhan tärkeyden.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko tarkasteli rauhaa Lutherin kahden valtakunnan ja kahden hallintavallan eli regimentin jaottelun pohjalta. Näkemys regimenteistä muuttui ja selkiytyi oppineuvotteluiden prosessissa. Ortodoksit puolestaan käsittelivät rauhaa liittäen sen jumalallistumiseen ja pyhittymiseen. Rauhan teologista tarkastelua vaikeutti se, että suomalaiset peilasivat oppineuvotteluissa oppitraditiotaan tunnustuskirjojen valossa, kun taas venäläiset puhuivat ja esitelmöivät elävän oppitradition pohjalta. Molemmat kirkot totesivat, että rauhan ja rauhantyön motiivina on hengellinen rauha eli ihmisen rauha Jumalan kanssa. Rauhan saavuttaminen edellyttää yhteyttä ihmisen ja Jumalan välillä, kuten myös rauhan saavuttamista ihmisten välisissä suhteissa. Oikeudenmukaisuus ei ole vain rauhan edellytys, vaan oikeudenmukaisuus ja rauha edellyttävät toisiaan. 

Oppineuvotteluista saamani käsityksen mukaan rauha ja rauhantyö eivät ole kirkkojen ja kristittyjen kesken teologinen ongelma vaan yhteinen tehtävä ja haaste elämän ylläpitämiseksi maapallolla perustuen jo luomisessa annettuun tehtävään.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Käyttämääni analyysimenetelmää ja tutkimukseni tuloksia voidaan käyttää laajalti poikkitieteellisessä lähihistorian tutkimuksessa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon roolit kansainvälisessä kylmässä sodassa on kansainvälinen ja ajankohtainen tutkimuskohde, jossa on vielä runsaasti selvitettävää. Kylmän sodan aikaisen koodikielen tutkimus kirkollisessa kontekstissa voi tuoda tärkeän lisän kirkkopolitiikan tai poliittisen kielen tutkimukseen. Rauhan yhteys kirkko-oppiin erityisesti lain ja evankeliumin erottelun näkökulmasta sekä luterilaisen käsityksen vertaaminen ortodoksiseen näkemykseen rauhan ja kirkko-opin suhteessa jäi neuvotteluissa epäselväksi, ja tämä epäselvyys tarjoaa tulevaisuuden tutkijoille runsaasti aihetta. Monella tasolla hedelmällinen tutkimuskohde olisi myös SELK:n itseymmärrys luterilaisuuden kulmakivistä, joista esimerkkinä voidaan mainita regimenttioppi. Sama koskee rauhan aiheen tarkastelua vanhurskauttamisen ja jumalallistumisen näkökulmista.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Venäjän ortodoksisen kirkon oppineuvotteluista on osaksi jo valmistunut laaja tutkimushanke, jonka alulle panijana oli Joensuun (nykyisin Itä-Suomen) yliopiston edesmennyt systemaattisen teologian professori Eeva Martikainen. Hankkeen aiheena oli: ”Ekumenian kautta Eurooppaan. Venäjän ortodoksisen kirkon ekumeeniset keskustelut poliittisen, yhteiskunnallisen ja arvomurroksen peilinä 1959–2005.” Väitöskirjani on osa kyseistä tutkimusprojektia käsittäen rauhanaiheen osana Venäjän ortodoksisen kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppineuvottelujen aihepiiriä. 
Tutkimukseni metodi on systemaattinen analyysi. Käytän sitä tarkastellessani rauhan teeman muotoutumista ja käsittelyä kyseisenä ajanjaksona. Rauhan teeman yhteydessä systemaattinen analyysi metodina tutkii tiedonannoissa, teeseissä ja esitelmissä esitettyjä käsitteitä, väitteitä ja argumentteja. Systemaattisella analyysillä olen pystynyt analysoimaan oppineuvottelujen teologista sisältöä, ja ajattelun apuna olen käyttänyt Bourdieun kenttäteoriaa. Kyseisen kenttäteorian kautta olen saanut suhteutettua oppineuvotteluita myös poliittisen pelin, vallankäytön ja kirkkojen välisten voimasuhteiden kenttänä. Tutkimuksessani ensisijaisina lähteinä ovat oppineuvottelujen viralliset tiedonannot, jotka sisältävät rauhan aiheesta hyväksytyt teesit eli väittämät. Oppineuvotteluista kirjoitetut pöytäkirjat avaavat syvemmin rauhanaiheesta käytyä keskustelua, teesien muotoutumista ja niiden sisältöä. 

Tutkimuksessani käytän Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston arkiston suomenkielisiä tiedonantoja, teesejä ja suomen- ja ruotsinkielisiä esitelmiä, joista osa on julkaistu Teologisessa aikakauskirjassa. 

Väitöstilaisuus 

Väittelijän kuva 

Väitöskirja verkossa

Lisätietoja: Marita Tuomi, marita.tuomi(at)gmail.com, p. 040 082 9007
 

Avainsanat