Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kallinen Timo henkilökuvassa.

Timo Kallinen uskontotieteen professoriksi

Kulttuurien ja uskontojen tunteminen auttaa ymmärtämään maailmaa 

– Kulttuurit ovat kohdanneet ja törmäilleet aina. Tutkijan näkökulmasta siinä ei ole mitään uutta, sanoo uusi uskontieteen, erityisesti kulttuuristen kohtaamisten ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimuksen professori, Timo Kallinen.

Kallinen myöntää, että monikulttuurisuus on kuitenkin aiheena mitä ajankohtaisin, ja sen myötä uskontotieteellisen tiedon tarve on kasvanut jatkuvasti. Tarvitsemme yhä enemmän tietoa uskonnollisista liikkeistä, islamin roolista Euroopassa sekä uskonnon ja politiikan välisestä suhteesta.

– Tavat, joilla kulttuurit muuttuvat, ovat silti samankaltaisia vuosikymmenistä toiseen, vaikka jokainen aika antaakin kulttuurien kohtaamiselle oman leimansa.

Kallisen mukaan monikulttuurisuus antaa sanana tutkimukselle helposti myös poliittisen leiman.

– Tärkeää on, ettei tutkimukselle aseteta poliittisia tarpeita. Toki tutkimus voi auttaa poliittisessa päätöksenteossa, mutta politiikka ei voi toimia tutkimuksen lähtökohtana.

Afrikka-tutkija

Uusi professuuri keskittyy Rajat, liikkuvuus ja kulttuurien kohtaaminen -tutkimusalueeseen. Kallinen toivookin yhteistyön kulttuurintutkijoiden kanssa poikivan uusia näkökulmia uskontotieteelliseen tutkimukseen.

Kallisen aiemmat tutkimukset ovat liittyneet Afrikkaan. Hän teki 2000-luvun alussa kenttätutkimuksia Ghanassa.

– Minua on kiinnostanut erityisesti se, miten sekularisaatio on tapahtunut Afrikassa. Se sama muutos, mikä on tapahtunut Euroopassa pikkuhiljaa satojen vuosien ajan, saapuikin siirtomaihin pakotettuna kertarysäyksellä. Sillä oli mielenkiintoisia seurauksia.

Kallinen on tutkinut etenkin hallitsijoiden aseman muutosta. Siirtomaa-aika jätti jälkensä uskonnon lisäksi maiden politiikkaan. Päälliköt, joiden rooli liittyi aiemmin henkimaailmaan, joutuivatkin nyt poliittisiksi johtajiksi.

Kallinen on koonnut tutkimuksensa kirjaan Divine Rulers in a Secular State, joka ilmestyi vuonna 2016.

– Koen, että kaikki mitä halusin aiheesta sanoa, löytyy tuosta kirjasta. Nyt on aika siirtyä aivan toisenlaisiin tutkimushaasteisiin.

Uuden professuurin myötä hän toivoo niitä löytyvän yhteistyössä kulttuurintutkijoiden kanssa.

– Näin saisimme aiheisiin laajempia näkökulmia.

Esimerkkinä tutkimusmahdollisuuksista hän kertoo Afrikassa sijaitsevista ”pyhiä paikoista”, joita kristityt ovat pitäneet pakanallisina, ja ne ovat sen takia jääneet heitteille. Myöhemmin on kuitenkin havahduttu siihen, että kyseiset paikat kiehtovat turisteja, ja niillä on taloudellista arvoa.

– Nyt kristittyjen on ollut pakko arvioida suhteensa paikkoihin uudelleen. Pitäisikö paikkoja alkaa suojella vaikkapa vain rahallisen arvon takia?

Aktiivisia opiskelijoita

Kallisen oma tausta on Helsingin yliopistossa ja nimenomaan antropologiassa. Hän kertoo, että hänen aiemmat työtoverinsa olivat yhteiskuntatieteilijöitä, joten siirtyminen Itä-Suomen yliopistoon toi mukanaan myös uudenlaisen työympäristön.

– Täällä Joensuussa teologialla on pitkät perinteet, ja erityisesti idän ja lännen yhdistyminen on täällä kiehtovaa. Tämä professuuri kurkottaa yli tieteiden rajojen, enkä tule työssäni keskittymään vain yhteen uskontoon vaan nimenomaan uskontojen ja kulttuurien kohtaamiseen.

Vuoden alussa alkanut professuuri tuntuu mielenkiintoiselta. Eroja Helsinkiinkin tuntuu jo löytyvän. Kallinen sanoo olevansa positiivisesta yllättynyt siitä, miten aktiivisia opiskelijoita Joensuussa on.

– Luennoilla ei ujostella vaan opettaja haastetaan jatkuvasti kysymyksillä kertomaan aiheesta lisää.
 

Kallinen pitää 14. toukokuuta Joensuun kampuksella professuuriesitelmän aiheesta Ajatuksia uskonnollisen identiteetin jakamattomuudesta ja aitoudesta.

Timo Kallinen

Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen, erityisesti kulttuurien kohtaamisten ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimus, professori 1.1.2018–

S. 1970, Helsinki

Valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopisto 2005

Tärkeimmät tehtävät   

  • Yliopistonlehtori Sosiaali- ja kulttuuriantropologian oppiaineessa Helsingin yliopistossa
  • Tutkija Suomen Akatemian Globaalin hallinnan tutkimuksen huippuyksikössä
  • Suomen Antropologi – Journal of the Finnish Anthropological Society -aikakausjulkaisun päätoimittaja
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Studia Fennica Anthropologica -julkaisusarjan päätoimittaja