Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus antaa entistä tarkempaa tietoa siitä, miten havupuiden pihkasta saatavat aineet edistävät haavan paranemista.
– Ennestään on tiedetty, että pihkan sisältämät hartsihapot estävät haitallisen mikrobikasvuston lisääntymistä haava-alueella. Tutkimuksessamme erittäin mielenkiintoiseksi yhdisteeksi osoittautui myös pihkan pinoresinoli tulehdusta lievittävien sekä ihon uudistumista lisäävien ominaisuuksiensa vuoksi, jotka täydentävät pihkan hartsihappojen antimikrobisia vaikutuksia, kertoo FM Elias Haapakorva, joka väittelee aihepiiristä Kuopiossa 8. toukokuuta.
Kiinnostus kasvipohjaisiin haavanhoitomenetelmiin on kasvanut muun muassa antibioottiresistenssin lisääntymisen vuoksi. Havupuiden ja erityisesti kuusen pihkaa on hyödynnetty Pohjois-Euroopan kansanlääketieteessä ihovaurioiden ja infektioiden hoidossa jo vuosisatojen ajan. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet puhdistettujen kuusipihkatuotteiden tehoavan vaikeiden haavojen hoidossa sekä torjuvan myös antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja.
Haapakorvan väitöstutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli syventää ymmärrystä havupihkan lääkinnällisistä ominaisuuksista sekä selvittää sen uuteaineiden biologisia vaikutuksia ja farmaseuttista potentiaalia. Tutkimuksessa kehitettiin hapettuneista pihkayhdisteistä uusi innovatiivinen öljy-vesi-emulsio, mikä mahdollisti niiden tutkimisen luonnollisissa soluviljelyolosuhteissa. Näiden yhdisteiden vaikutuksia tutkittiin sekä yhdessä että erikseen laboratorio-olosuhteissa.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kroonistuneiden haavojen paranemista kriittisestä alaraajaiskemiasta kärsineillä potilailla, joille oli tehty verenkierron parantamiseksi kirurginen verisuonten revaskularisaatio ja joita hoidettiin joko pihka- tai hunajavoiteella.
Pihkaemulsiot tehosivat resistentteihin bakteereihin ja biofilmeihin
Mikrobiperäiset infektiot ovat erityisen yleisiä kroonisissa haavoissa ja leikkausten jälkeisissä säärihaavoissa. Tutkimuksessa havaittiin, että luonnonpihkasta valmistetuilla vesipohjaisilla emulsioilla on voimakkaita antimikrobisia ominaisuuksia. Ne tehosivat sekä grampositiivisiin että gramnegatiivisiin bakteereihin, hiivoihin ja myös antibioottiresistentteihin kantoihin, kuten MRSA:han. Antimikrobisen vaikutuksen pääasiallisiksi tekijöiksi tunnistettiin hapettuneet hartsihapot.
Kroonistuneissa haavoissa ja esimerkiksi implanteissa merkittävän riskin aiheuttavat bakteerien muodostamat biofilmit, joita on erittäin vaikea hoitaa nykyisillä menetelmillä. Tutkimuksessa käytetyt emulsiot estivät myös biofilmien muodostumista ja pystyivät hajottamaan jo muodostuneita mikrobiyhteisöjä. – Vesiemulsion sisältämät hapettuneet hartsihapot osoittautuivat erittäin tehokkaiksi luonnollisiksi antimikrobisiksi yhdisteiksi, jotka vaikuttavat jo huomattavan pienillä pitoisuuksilla, Haapakorva kertoo.
Lisäksi havaittiin, että tutkitut vesipohjaiset pihkauutteet ja erityisesti puhdistettu pinoresinoli vähentävät tulehdusvälittäjäaineiden ilmentymistä sekä edistävät ihosolujen lisääntymistä. Tulokset viittaavat siihen, että pihkassa esiintyvät lignaanit, kuten pinoresinoli, voivat edistää haavan paranemista vähentämällä tulehdusvastetta ja edistämällä ihon uusiutumista haava-alueella.
Pinoresinolia esiintyy havupuiden pihkan lisäksi monissa muissakin kasveissa.
Pihkassakin esiintyvät luonnon hartsit aiheuttavat allergisia oireita noin 2–5 prosentilla ihmisistä, mutta tutkitut pihkaemulsiot sisältävät lukuisten pihkassa esiintyvien hartsihappojen sijaan vain näiden tiettyjä hapettuneita muotoja erittäin alhaisissa pitoisuuksissa. – Ne olivatkin ihotestissä hyvin siedettyjä ja niiden allergisoiva potentiaali oli erittäin vähäinen.
Filosofian maisteri Elias Haapakorvan väitöskirja Coniferous resin and its extracts in wound healing: from folk tradition to modern medicine (Havupuiden pihka ja sen uuteaineet haavan hoidossa: kansanperinteestä moderniksi lääkkeeksi) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Atte von Wright Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
FM Elias Haapakorva, [email protected]
