Nuoret toivovat, että perusasteen opinto-ohjauksessa käsiteltäisiin yksilöllisten tekijöiden, kuten vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden, ohella myös vaikeampia ja emotionaalisesti haastavampia teemoja. Tällaisia ovat esimerkiksi nuoren sosiaalisiin suhteisiin sekä kiusaamiseen, syrjintään tai rasismin kokemuksiin liittyvät kysymykset. Nämä asiat ovat nuorille merkityksellisiä koulutusvalintoja pohdittaessa, mutta ne jäävät usein sivuun ohjauskeskusteluissa.
Laki koulujen velvollisuudesta järjestää tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta sitä tarvitseville oppilaille vuosiluokilla 8 ja 9 säädettiin oppivelvollisuuden laajentumisen yhteydessä. Uudistuksella on pyritty takaamaan jokaisen nuoren riittävä ohjaus toisen asteen valinnan tekemisessä sekä edistämään koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on ollut tarjota tukea nimenomaan niille nuorille, joilla on koulutusvalintoihin tai koulunkäyntiin liittyviä haasteita.
Juuri ilmestyneessä Hanna Longan väitöskirjan osatutkimuksessa kuitenkin selvisi, ettei tehostettu ohjaus ole onnistunut laajentamaan ohjauksessa käsiteltävien aiheiden kirjoa. Lonka havainnoi ja analysoi tutkimuksessaan yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisten yksilöohjausta.
Pelkkä vahvuuksiin keskittyvä keskustelu rajaa nuoren haasteet ulkopuolelle
Tutkimustulokset osoittavat, että koulun opinto-ohjauksessa on toistuvia käytänteitä, joiden kautta nuorten esiin nostamia aiheita sivuutetaan. Ohjauskeskusteluissa vaikeiden tunteiden käsittely ja haastavat elämäntilanteet rajautuvat usein ulos esimerkiksi silloin, kun nuori ohjataan nopeasti psykologille. Näin tapahtuu, vaikka esiin nousseet kysymykset liittyisivät myös koulutusvalintoihin.
Vaikka vahvuuksien ja positiivisten asioiden käsittely ohjauksessa on tärkeää, liiaksi vain niihin keskittyvä ohjaus voi myös osaltaan kaventaa keskustelua ja jättää varjoonsa nuoren kokemat haasteet.
Lisäksi ohjauksessa käytettävät välineet, kuten erilaiset lomakkeet, voivat ohjata ja pitää keskustelun ennalta määritellyissä teemoissa ja muuttaa ohjaustilanteen haastattelunomaiseksi. Tällöin nuoren omille aloitteille ja yhteiselle pohdinnalle jää vain vähän tilaa. Myös yksilöllisen valinnan ja ”oman jutun” löytämisen vahva korostaminen sulkee usein keskusteluista pois perhesuhteiden ja muiden nuorille tärkeiden ihmisten merkityksen, vaikka nämä ovat nuorille keskeisiä koulutusvalintoja pohdittaessa.
Ohjauksella merkittävä rooli koulutusvalinnoissa
Longan tutkimusaineisto koostuu kerätyistä etnografisista kenttämuistiinpanoista, jotka on tuotettu 8. ja 9. luokkalaisten nuorten yksilöohjauskeskustelujen havainnoinnin yhteydessä. Etnografinen tutkimusote on tämänkaltaisessa tutkimuksessa erityisen tärkeä, sillä se mahdollistaa arjessa toistuvien, usein pieniltä tai huomaamattomilta vaikuttavien käytänteiden kriittisen tarkastelun.
– Se, millaisia aiheita ohjauksessa käsitellään tai mitä rajataan keskustelun ulkopuolelle, on myös yhteiskunnallinen kysymys: ohjaus voi päätyä uusintamaan eriarvoisuutta ja esimerkiksi koulutusalojen sukupuolen mukaista segregaatiota, vaikka se ei olisi tarkoitus, Lonka kuvailee.
Nuorten kasvaneesta epävarmuudesta ja toivottomuudesta on viime aikoina käyty paljon keskustelua. Siksi olisi erityisen tärkeää, että ohjauksessa huomioidaan nuorille merkitykselliset asiat heidän tulevaisuuden suunnanotoissaan ja pohdinnoissaan.
– Koulujen ohjauksella onkin merkittävä rooli nuorten koulutusvalintojen ja tulevaisuuden pohdintojen muotoutumisessa. Siksi tarvitsemme ohjauksen arjen käytänteistä lisää tietoa.
Tulokset rohkaisevat pysähtymään nuorten esiin nostamien aiheiden äärelle ja huomioimaan koulutusvalinnat myös sosiaalisina ja emotionaalisina kysymyksinä. Tämä voi tukea ohjausta, jossa nuoren tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin ja jossa on tilaa vaikeampienkin teemojen ja tunteiden käsittelylle.
Artikkelin tiedot:
Lonka, H., Souto, A. M., & Huilla, H. (2026). Ethnographic analysis of school guidance practices that dismiss youth-initiated topics. Ethnography and Education, 1–17. https://doi.org/10.1080/17457823.2026.2661610
Loppuseminaari hankkeen tuloksista 8.5.
Longan tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutuksen kolmevuotista TEHEKOP-hanketta, jota on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeessa on keskitytty tutkimaan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta.
Hankkeen loppuseminaari ”Tehostettu oppilaanohjaus käytännössä” järjestetään perjantaina 8.5.2026 klo. 12–15.15 keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Lähipaikat ovat jo täynnä, mutta tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä. Loppuseminaarissa käsitellään myös Longan tutkimuksessa olleita teemoja.
Tapahtuman tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät osoitteesta https://sites.uef.fi/tehekop/tapahtumat/
