Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden 2021–2022 avajaisia vietettiin 8. syyskuuta Joensuun kampuksella sekä verkon välityksellä.
Avajaispuheessaan rehtori Jukka Mönkkönen otti vahvasti kantaa viime aikoina julkisuudessa velloneisiin keskusteluihin yksittäisistä tutkimuksista ja niiden rahoituksista. Mönkkösen mukaan liian harva näyttää todella ymmärtävän, mistä tieteessä ja sen vaikuttavuudessa on lopulta kysymys.
– Ihmiset odottavat rokotteita pandemiaan, aukottomia totuuksia metsien käytöstä tai muita ratkaisuja kulloinkin esillä oleviin akuutteihin ongelmiin. Poliitikot, virkahenkilöt, kansalaiset ja media, niin sosiaalinen kuin valtamediakin, arvioivat hanakasti, mikä tutkimus ansaitsee tulla rahoitetuksi ja mikä ei. Jos yksiselitteisiä vastauksia ei ole tarjolla tai joku tutkimusaihe ei miellytä, julistetaan, että kyseinen tutkimus on arvotonta, sen tutkimusrahoituksesta sietää leikata ja sijoittaa se tärkeämpiin kohteisiin.
Keskusteluissa peräänkuulutetaan nopeasti kaupallistettavia tuotteita tai muuta näyttöä tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuudesta.
– Pyytäisin näyttämään yhdenkin teknisen innovaation, terveyttä edistävän käytännön tai muun yhteiskunnallisen edistysaskeleen, joka ei pohjaa tieteeseen ja tutkimukseen. Esimerkkejä tieteen vaikuttavuudesta, joista monet tulevat ilmi vasta vuosikymmenten kuluessa, on ympärillämme kaikkialla, sillä tieteellinen tutkimus on pitkäjänteistä, pitkäkestoista, systemaattista toimintaa, jossa ei ole pikavoittoja. Sen lopputuloksia ei voi, eikä pidä tarkasti ennalta määrittää. Muuten tapetaan uuden tiedon ja ymmärryksen synty.
Mönkkönen on huolissaan niistä keskusteluista, joiden mukaan jokaisen yksittäisen tutkijan pitäisi rahoitusta saadakseen erikseen todistaa, että hänen työstään seuraa välitöntä hyötyä joko taloudellisesti tai muulla tavoin.
– Tutkimuksen vapaus ja tieteen autonomia ovat uuden tiedon tuottamisen perusta ja niiden tulisi olla sivistyneen yhteiskuntamme perusarvoja. Juuri nyt näitä arvoja haastetaan ideologisista, poliittisista tai taloudellisista lähtökohdista. Tutkimuksen lähtökohta on uteliaisuus, ja lopputulos aina epävarma. Uteliaisuudesta kumpuava tieteellinen työ johtaa onnistuessaan uusiin kysymyksiin, näkökulmiin ja oppimiseen. Tällainen toiminta ei onnistu lyhyen tähtäimen ohjauksella ja poukkoilevalla resurssoinnilla.
– Euroopassa on jo valitettavasti esimerkkejä siitä, mihin populistinen mekkalointi johtaa. Meidän jokaisen tehtävä tiedeyhteisön jäsenenä ja yliopistolaisena on puolustaa tutkijoitamme ja vaalia tieteen autonomiaa.
Tekniikan koulutus kasvavaan tarpeeseen
Mönkkönen kertoi puheessaan myös, että Itä-Suomen yliopisto hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä tekniikan alan koulutusvastuuta tavoitteena aloittaa yliopiston vahvuuksiin pohjaava koulutus teknis-luonnontieteellisellä alalla.
– Valtakunnallisesti tekniikan koulutustarpeen on arvioitu kasvavan merkittävästi, ja tarve painottuu vahvasti korkeakoulutettuihin tekniikan osaajiin. Useiden selvitysten mukaan myös itäsuomalainen yritystoiminta kärsii teknisen osaamisen puutteesta.
Kuopion kampuksella käynnistettäisiin teknillisen fysiikan koulutusohjelma ja Joensuun kampuksella kestävien materiaalien ja tuotteiden koulutusohjelma.
– Samalla tuemme olemassa olevan yritystoiminnan kehittämistä ja uuden yritystoiminnan syntymistä Itä-Suomessa.
Itä-Suomen lyötävä voimansa entistä paremmin yhteen
Juhlapuheen avajaisissa pitänyt puheenjohtaja ja kunniatohtori Erkki Liikanen käsitteli puheessaan Itä-Suomen asemaa idän ja lännen rajamaana Heikki Kirkisen tutkimuksista aina nykypäivään. Hän korosti, että Itä-Suomen selviytyminen ja menestys on koko Suomen ja myös Euroopan Unionin etu. Hän painotti puheessaan Itä-Suomen yliopiston ja sen tutkimustyön erityisen suurta merkitystä.
– Itä-Suomessa ja sen kaikissa maakunnissa tarvitaan menestyviä yrityksiä. Ihmisten aloitteellisuus, koulutettu työvoima ja hyvät kilpailuedellytykset ovat niiden kehityksen perusta.
Liikanen toivoi Itä-Suomen lyövän voimansa entistä paremmin yhteen.
– On haettava sitä, mikä meitä yhdistää ja toimittava tehokkaasti yhteisen asian puolesta. Pikkukiistat on siirrettävä syrjään.
– Tätä tehtävää varten on luotu yhdistys, Itä-Suomen Unioni, jonka puheenjohtajaksi olemme saaneet Itä-Suomen yliopiston rehtorin, Jukka Mönkkösen.
Unionin tavoitteena on yhdistää laajasti elinkeinoelämän, politiikan, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin toimijat ponnistelemaan koko Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.
– Me kaikki täällä asuvat ja täällä syntyneet olemme valmiita kantamaan oman kortemme kekoon asian puolesta.
Liikasen mukaan yhteisellä, selkeällä ohjelmalla voidaan saada myös muiden tuki Suomessa ja Euroopan Unionissa.
Uteliaisuus on tutkimuksen ydin
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan tervehdyksen avajaisissa esitti hallituksen puheenjohtaja Vesa Janhunen. Hänen mukaansa elämään yleensä pätevät samat ohjeet kuin hyvän tieteellisen käytännön periaatteisiin ja tutkimusetiikkaan.
– Elämässä ei yleensäkään kannata tyytyä ensimmäiseen vastaukseen tai mielipiteeseen vaan jalostaa ajatuksia kärsivällisesti ja säännöllisesti. Suuri valaistumisen hetki on, kun ymmärtää, että koko tämä ympärillämme oleva ja tapahtuva maailma on muokattavissa. Uskaltakaa siis kokeilla ja yrittää uusia asioita, ikinä ei tiedä mitä vastaan tulee.
Janhunen korosti uteliaisuuden lisäksi sosiaalisuuden voimaa, oman tietämyksen vajavaisuuden ymmärtämistä sekä tutkimuksen tärkeyttä.
– Viime päivinä tutkimusta on kyseenalaistettu ja maalitettu yksittäisten tutkimusten rahoituksia. Tämä on mahdollisesti osa laajempaa maailmalla päätään nostavaa tieteen denialismia, mikä on tietenkin äärettömän huolestuttavaa. Mutta me onneksi olemme täysin oikeassa paikassa taistellaksemme sitä vastaan. Kun olemme itse oppineet, voimme auttaa muita oppimaan. Siksi yliopisto on hyvä paikka.
