Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Opiskelijatarina

Syvä osaaminen tulee laajemmasta ymmärryksestä ja substanssiosaamisesta

  • Teksti Anne Keränen
  • Kuva Mostphotos

Koulutuksesta laajempaa kontekstia päivittäiselle työlle

Riskienhallinnan erityisosaaminen -täydennyskoulutuksen 2020-2021 suorittanut Minna Pietarila työskentelee vastapuoliriskianalyytikkona, jonka arkipäiväistä työtä on liikekumppaneihin liittyvien riskien tunnistaminen. Hän on opiskellut muun muassa Itäisen Euroopan ja Venäjän tutkimusta, politiikan tutkimusta ja kansainvälistä poliittista taloutta Helsingin yliopistossa sekä Vilnan yliopistossa Liettuassa. Pietarila kuvaa taustakoulutustaan ja työkokemustaan nykyiseen työhönsä osuvaksi/soveltuvaksi, mutta koki kaipaavansa laajempaa näkemystä riskienhallinnan viitekehyksestä, sekä siitä, mihin oma työtehtävä tällä kentällä asettuu.

”Kansainvälinen lainsäädäntö päivittyy, ja riskienhallinnan kenttä on voimakkaassa muutoksessa, sillä riskiajattelu ja riskeiltä varautuminen on yhä yleisempää myös niissä organisaatioissa, joissa ei ole välttämättä perinteitä lainsäädännön kautta säänneltyyn toimintaan”, Pietarila taustoittaa.  

Pietarila päätyi Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen toteuttamaan Riskienhallinnan erityisosaaminen -täydennyskoulutukseen erityisesti koulutuksen sisällön ja kokonaisuuden takia.  ”Tietoa on tänä päivänä tarjolla valtavasti myös itseopiskeluun, mutta koulutuksen kautta kokonaisuus on jo valmiiksi mietitty ja paketoitu oikeaan muotoon, jolloin tiedon omaksuminen on helpompaa”, hän toteaa.

Arvostus suomenkielistä täydennyskoulutusta kohtaan

Sopivaa täydennyskoulutusta etsiessään Pietarila kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että koulutus toteutettaisiin lähiopetuksena ja suomen kielellä. Hän on aiemmin osallistunut useampiin kansainvälisten koulutuksenjärjestäjien verkkokoulutuksiin. Pietarila pitää kuitenkin merkityksellisenä sitä, että korkeatasoista täydennyskoulutusta on tarjolla myös suomen kielellä, jolloin ajattelu jäsentyy uudella tavalla.

”Kun työkielenä on englanti, on tärkeää päästä pureskelemaan asioita ja käsitteitä myös omalla äidinkielellä”, hän kertoo.

Korona-tilanteen takia koulutus toteutettiin kokonaan verkkovälitteisesti. Tästä huolimatta osallistujat pääsivät jakamaan osaamista toistensa kanssa, ja osallistujat tulivat valtakunnallisesti laajalta alueelta.

Palaset loksahtivat paikoilleen tehtävien avulla

Koulutusohjelmaan sisältyy viisi koulutuspäivää, joissa käydään läpi viitekehystä. Lisäksi jokaiseen opetusjaksoon sisältyy itsenäisiä tehtäviä, ja koulutuksen kruunaa kehittämistehtävä, joka esitellään viimeisellä kokoontumiskerralla. Pietarilan kokemuksen mukaan yksittäisten koulutuspäivien sisältö konkretisoitui ja nivoutui lopulta yhteen nimenomaan tekemällä tehtäviä ja kehittämistehtävää.

”Kurssin eri elementit käytiin läpi tehokkaassa muodossa, ja vaikka aluksi tuntui, että ne eivät heti kiinnity kokonaisuuteen, tehtävien ja erityisesti kehittämistehtävän myötä palaset loksahtelivat paikoilleen. Luentopäivien ja tehtävien työstämisen myötä sain koulutuksesta hyvän kokonaiskuvan riskienhallinnasta, mitä lähdinkin kurssilta hakemaan”, toteaa Pietarila.

Omaa kehittämistehtävää työstämällä koulutuksen aikana pääsee konkreettisesti pohtimaan koulutuspäivien sisältöä. Monella osallistujalla on lähtökohtaisesti tiedossa jo ennakkoon jokin oman organisaation kehittämiskohde, jota työstää täydennyskoulutuksessa kouluttajan ohjaamana. Pietarilan oma kehittämistyö muotoutui vielä kurssin myötä, minkä hän kokee itselleen hyödyllisemmäksi. Kehittämistehtävänä luotu taustakartoitus on tulevaisuudessa Pietarilan toiveena mukaan pohjana laajemmalla kehittämistyölle organisaatiossa.  Muiden kehittämistehtävien kuunteleminen oli myös Pietarilan mukaan yksi tämän koulutuksen helmistä.

 

Haluatko kuulla lisää ajankohtaisista uutisista koulutuksistamme, tilaa uutiskirje